pohjataidot

Miten hyödyntää kohteita rally-tokon tehtävien kouluttamisessa?

Haluaisitko opettaa tehtävät koirallesi nopeasti ja tehokkaasti, kerralla oikein? Ilman suurta vaivaa apujen häivyttämisessä ja tehtävän suulliselle vihjeelle viemisessä? Kohteiden käyttö eli targetin on tähän sopiva menetelmä! Kohdetta käytetään tällöin käytöksen aikaansaamisen keinona, eli koira tarjoaa kohteelle jotain käytöstä, jota lähdetään sitten viemään eteenpäin ja nimeämään. Esittelen seuraavaksi 5 peruskohdetta, joiden avulla voidaan saada aikaan useita erilaisia käytöksiä. Peruskohteet ovat etutassutarget, kosketuskeppi, takatassutarget, kosketusalusta sekä istumis/seisomisalusta Tässä postauksessa kerrotaan kohteiden käyttämisen yleisistä hyödyistä.

Etutassutarget

Etutassutargetilla tarkoitetaan kohdetta, jonka päälle koira asettaa molemmat etutassunsa. Etutassutarget on erittäin monikäyttöinen, ja niitä kannattaa olla erilaisia eri käyttötarkoituksia varten. Puolipallojen avulla voidaan opettaa esimerkiksi istu-seiso-istu-asennon vaihtoja etutassut paikallaan, pyöreän tasapainotyynyn avulla takapään käyttöä ja sen myötä käännöksiä, perusasentoa ja puolenvaihtokäännöksiä sekä pitkulaisen etutassutargetin avulla sivuaskelia. Etutassutargetin avulla tehtävät liikkeet ovat myös hyvää lihaskuntoharjoittelua koiralle.

Kosketuskeppi

Kosketuskeppi tarkoittaa kohdetta, jossa on varren päässä esimerkiksi pallo, ja koira opetetaan koskemaan siihen nenällään. Kun koira oppii tehtävän, se seuraa kosketuskepin mukana, ja sille voidaan näin opettaa erilaisia liikeratoja. Kosketuskepin avulla voidaan opettaa esimerkiksi pyörähdykset, kaikki puolenvaihtotehtävät sekä asennon vaihtoja. Kosketuskepin hyöty namikäden seuraamisella opettamiseen nähden on, että koska keppi itsessään ei ole koiralle merkityksellinen, vaan sen arvo on välineellinen, koira ajattelee enemmän harjoitellessaan sokean namin seuraamisen sijaan. Näin myös kosketuskepin häivyttäminen on helpompaa ja nopeampaa.

Takatassutarget

Takatassutarget tarkoittaa alustaa, jonka päälle koira laittaa takatassunsa. Takatassutarget on helppo opettaa etutassutargettia soveltaen. Takatassutarget on rally-tokossa kaikkein käyttökelpoisin peruutuksen opettamisessa (sekä edessä että sivulla), ja tokossa se on hyödyllinen myös kaukokäskyjen opettamiseen. Lisäksi sen avulla voidaan opettaa koiralle kuin koiralle takajalkojen hahmottamista jumppamielessä.

Kosketusalusta

Kosketusalusta on kohde, jota koira täppää tassullaan. KosketusalustaKosketusalustan avulla voidaan saada koira irtaantumaan ohjaajasta poispäin tai jäämään kauemmas ohjaajasta, mikä voi ilman kohdetta olla haastavaa. Kosketusalustaa voidaan rally-tokossa hyödyntää merkille lähetyksen opettamisessa sekä liikkeestä seisomisen opettamisessa. Tokossa kosketusalustaa käytetään usein ruudun sekä tyhjään lähetyksen opettamiseen.

kuva: Saila Rappumäki

Asentoalusta

Asentoalustalla tarkoitetaan yleensä joko istumis- tai seisomisalustaa. Tällöin otetaan kohde, jonka avulla koira tekee aina tietyn asennon. Alusta voi olla osittainen tai kokonaan koiran alla. Kokonaisen alustan hyvä puoli on, että alustaa voidaan muokata siten, että koiran ollessa kokonaan alustan päällä saadaan suorat asennot automaattisesti. Asentoalustan kanssa voidaan opettaa perusasennot oikealle ja vasemmalle sekä koiratanssissa myös muut positiot, eteentulo, liikkeestä seisominen, paikallaan istuminen ja seisominen sekä edessä seisominen. Asentoalustaa voidaan hyödyntää myös asennon vaihtojen suoruuden harjoittelussa.

Tästä pääset lukemaan, miten istumisalustaa voidaan hyödyntää perusasennon opettamisessa.

Huomioitavaa kohteiden kanssa harjoitellessa

Muutama seikka kannattaa ottaa huomioon, kun kohteita alkaa harjoitella koiran kanssa. Kohteiden käytössä on aina huomioitava muutama turvallisuusnäkökohta: kohteen tulee olla pitävä sekä koiran tassujen alla, että vasten pohjamateriaalia. Kohde ei saa siis liikkua pois alta, kun koira osuu siihen, eikä koira saa luistella sen päällä.

Harjoitusvaiheessa usein sekaannusta aiheutuu, kun koira tarjoaa uudelle kohteelle edellistä oppimaansa kohdekäytöstä. Tämä on aivan tavallista, eikä se tarkoita koulutuksen epäonnistumista. Koiraa voidaan hiukan auttaa uuden käytöksen alkuun vaikka sitten namilla houkuttelemalla. Jos jokaiseen käytökseen käyttää erilaista kohdetta, koira oppii kyllä, mikä käytös kuuluu millekin kohteelle, ja lopettaa muiden käytösten tarjoamisen siihen.

Kun kohteita harjoittelee, ohjaajan tulee keskittyä kokonaan harjoitukseen. Varsinkin alussa kaikki käytös kohteiden suuntaan tulee vahvistaa. Kun haluat pitää taukoa, ota kohde pois. Jos koira tarjoaa käytöstä etkä vahvista sitä, käytös alkaa samalla myös sammua, ja oppiminen hidastuu. Koiraa ei saa koskaan fyysisesti siirtää pois kohteelta, ja myös pois kutsumista on vältettävä. Tassukohteita ei saa koskaan ottaa väkisin pois koiran alta. Kun koira halutaan pois kohteelta, helpoin tapa on heittää nami syrjään, jolloin koira lähtee namin perään. Sillä aikaa ohjaaja saa kohteen pois, tai saadaan aikaan uusi lähestyminen.

Kohteita opettaessa kannattaa myös miettiä, haluaako käytöksen kohteelle nimetä, vai annetaanko koiran vain tarjota käytöstä sille. Nimeämisessä on se hyvä puoli, että silloin on mahdollista käyttää samaa kohdetta eri tehtäviin, esimerkiksi samaa alustaa etu- ja takatassutargettiin. Toisaalta kohteen nimeäminen voi aiheuttaa haastetta itse valmiin tehtävän nimeämiseen. Itse olen päätynyt siihen, että olen nimennyt etu- ja takatassukäytöksen, mutta käytän vihjeitä itseasiassa aika harvoin. Yleensä käytän ennemmin erilaisia kohteita eri käytöksille. Syy tähän on, että myös tarpeet vaihtelevat: takapään käyttöä on vaikea tai mahdoton harjoitella isolla kohteella, sivuaskeleet taas vaativat enemmän tilaa, jotta koira mahtuu ottamaan askeleita.

P.S. Kohteiden käytön verkkokurssi starttaa 2.11.2020. Kurssilla harjoitellaan postauksessa mainitun 5 eri peruskohteen opettaminen, ja lisäksi saat kattavat ohjeet useiden eri kylttitehtävien opettamiseen kohteita hyödyntäen. Tästä linkistä saat lisätietoa kohteiden käytön verkkokurssista.

koiratanssi · kouluttaminen · omat koirat · Susu · toko · treenianalyysi · treenipäiväkirja

Treenianalyysi: luoksetulon stoppi ja positioihin hakeutuminen

Olin tänään aamulla treenaamassa yhdessä Anu Rikkilän kanssa. Anu pitää Koiranhetki-blogia ja kouluttaa Pawsiteamilla. Olemme Anun kanssa treenailleet yhdessä tänä kesänä muutamia kertoja, treeneissä tulee hyvää häiriötä turvallisista ihmisitä ja koirista ja toisaalta on aivan ihanaa pohtia koulutusjuttuja toisen kouluttajan kanssa, joka jakaa saman ajatusmaailman.

Tänään Susun kanssa treenasimme suunnitelmani mukaisesti hiukan tokoa ja koiratanssia. Tokotreenissä teimme noudon palautuksia, luoksetuloa ja paikallaolon. Noudon palautuksissa asetelma oli seuraava: koira istui ohjaajan takana, välissä maassa tunnarikapula. Ohjaaja selin koiraan ja vieressä istumisalusta. Edessä namimaatti palkkaukseen. Koira tuo käskystä kapulan sivulle ja saa palkkioksi vaautuksen namimaatille. Kriteerinä oli, että kapula tulee suussa sivulle saakka. Namimaatti aiheutti Susulle ensin haastetta, kun se on niiiin ihana. Susu pudotti noin kolmannella toistolla kapulan, mielestäni siksi, että ennakoi namimaatille menoa. Ohjasin Susun uudelleen tehtävään. Tälläkin toistolla kapula putosi, mutta Susu nosti sen itse heti, ja sai palkan. Seuraava toisto oli samanlainen, mutta loput toistoista olivat tosi hyviä. Treenillä päästiin siis tavoitteiseen ja seuraavassa treenissä otan ensin muutaman toiston suoraan takaa ja sen jälkeen hiukan vinossa linjassa eri suunnista.

Kokeilin suunnitelmaan kirjaamaani luoksetulon stoppitreeniä kahden palkan välissä, mutta se ei toiminut toivotusti. Kun Susu oli kerran vapautettu takapalkalle, se alkoi tarjota stoppia metrin liikkumisen jälkeen (ja oli tässä vaiheessa mielestäni tietoinen etupalkasta). Tavoitteena siis on, että Susu ei tarjoaisi koko ajan stoppia, vaan tekisi sen vain käskystä ja muutoin laukkaisi koko ajan. Ajattelin kokeilla seuraavaksi pelkkää näkyvillä olevaa etupalkkaa, eli sekä stopista että suorasta juoksusta vapautetaan palkalle kohti ohjaajaa.

Paikallaolossa teimme voittajan paikkiksen. Alkuun tein muutaman jätön palkkauksen, jotta sain hiukan nostettua virettä. Halusin ottaa pidemmän ajan ja katsoa miten Susu reagoi. Olin piilossa 2,5 min ja palatessani Susu oli laittanut pään maahan ja oli aivan sen näköinen, että tässä nyt sitten ollaan 😀 Vaikka se selvästi hiukan tylsistyi, oli suoritus mielestäni onnistunut, koska 1) Susu ei haistellut 2) Susu pysyi paikallaan (se tosin ei ole ollut ongelma) 3) Susu ei vetänyt täysin rennoksi makaamaan. Jatkossa voin keskittyä nyt hyvillä mielin pääasiassa hiukan lyhyempiin toistoihin saadakseni virettä hiukan korkeammalle. Pitkiä paikallaolojakin toki täytyy välillä tehdä, mutta turha on liikaa hinkata sellaista, mikä sujuu.

Koiratanssitreenissä tein Susun kanssa positioihin hakeutumista. Ensimmäisessä setissä oli namimaatti koiran takana ja koiran edessä ohjaaja selin ja jalkojen välissä tasapainotyyny (jonka tarkoitus on helpottaa oikean paikan löytymistä). Mielestäni namimaatti haittasi Susun keskittymistä, se tarjosi monta kertaa väärää positiota avusta huolimatta. Kun otin tauon jälkeen namimaatin pois ja aloin palkata taskusta, väärän position tarjoamiset jäivät pois. Jos namimaattia aion jatkossa käyttää niin pitää selvästi vielä harjoitella siitä luopumista.

Teimme vastaavan setin kaikkiin neljään työn alla olevaan positioon siten, että Susulla oli kohtisuora linja oikeaan paikkaan. Tarkoituksena on vahvistaa positioon hakeutumista ja pikkuhiljaa vaikeuttaa treeniä siten, että hakeutuminen positioon onnistuu sujuvasti eri kulmista yhdellä vihjeellä.

Treeni oli kokonaisuudessaan mielestäni tosi onnistunut, pääsin kokeilemaan ja soveltamaan ajatuksia ja eteenpäin monessa jutussa. Instasta löytyy video positoonhakeutumistreenistä.

koiratanssi · kouluttaminen · omat koirat · Susu · treenipäiväkirja

Nadja Böckermanin koiratanssin koulutuspäivä 25.5. Ylöjärvellä

Ajelin lauantaina 25.5. Susun kanssa Ylöjärvelle Ylöjärven koirakerhon järjestämään Nadja Böckermanin koulutuspäivään. Koulutus alkoi mukavasti vasta klo. 11, joten ei tarvinnut olla aivan aamuvarhaisella liikenteessä. Tosin silti näin matkalla useamman peuran lauman, onneksi pysyttelivät pientareen puolella.

En ollut aikaisemmin käynyt Ylöjärven koirakerhon uudessa hallissa, vanhssa hallissa kävimme joskus aikoinaan Tiuhdin kanssa kisaamassa rallytokoa. Halli oli mukavan kokoinen ja siellä oli iso häkkialue, joten voisin hyvin harkita lähteväni kyseiseen halliin myös kisaamaan.

En ole myöskään ennen ollut Nadjan koulutettavana, ja odotin sitä kovasti. Nadja osoittautui erittäin mukavaksi ja ystävälliseksi kouluttajaksi. Hän perusteli ohjeensa hyvin ja näytti oman koiransa kanssa esimerkkiä, kun minun tai jonkun toisen oli haastavaa hahmottaa, mitä hän tarkoitti. Nadjalla oli myös moniin temppuihin selkeä ajatus siitä, miten niitä kannattaa pilkkoa ja lähteä tekemään sekä missä vaiheessa temppuja aletaan nimeämään. Pidin erityisesti myös siitä, että Nadja arvosti koiran hyvää mielentilaa korkealle ja kiinnitti huomiota mielentilan vahvistamiseen. Toisaalta hän myös ajatteli, että jos mielentilan korjaaminen ei onnistu, niin sellaisia temppuja ei pidä ottaa kisaohjelmaan mukaan.

Pääsimme mukavasti 2*20 min koulutuksen aikana eteenpäin tempuissa, joita minun on ollut hankala hahmottaa, miten ne kannattaisi opettaa. Nämä temput olivat peruuttamalla pujottelu jalkojen välistä ja ohjaajan ympäri peruuttaminen, jotka lähtivät molemmat hyvin sujumaan. Lisäksi muiden vuoroilla kuunteluoppilaana sain hyvät ohjeet myös kahden meille uuden tempun opettamiseen, jalkojen välistä käsirenkaan läpi hyppäämiseen ja ristiaskeleen opettamiseen.

Koulutuspäivä vahvisti taas osaltaan sitä, miksi olen nyt koiratanssista niin innoissani, eli saimme Susun kanssa molemmat oikeasti uutta ajateltavaa ja pääsimme oppimaan jotain aivan uutta. Rallytokossa keskitymme mielentilaan ja pilkunviilaamiseen ja tokossa taas rakennetaan vanhan päälle, joten ne eivät aktivoi aivoja mielestäni meillä enää samalla tavalla. Ihan uusien juttujen miettiminen on siksi virkistävää. Kiinnostavaa on myös apujen häivyttäminen ja temppujen yleistäminen eri suuntiin ja etäisyyksiin ohjaajasta.

Erityisesti minua ilahdutti myös se, että Susu antoi koulutuspäivässä parastaan ja meillä molemmilla oli todella hyvä mieli. Susu toi esiin kaikki puolensa, joiden takia se on niin mahtava harrastuskoira: aamulla se loikkasi autoon, koisi koko 2 h matkan paikanpäälle, vietti rauhassa aikaansa häkissä paikan päällä ja nukkuin myös kotimatkalla sikeästi. Sillä oli uskomaton motivaatio: Kävimme ennen halliin menoa kävelyllä, ja takaisin tullessamme Susu kiskoi suoraan kohti täysin vieraan hallin sisäänkäyntiä selvästi ajatuksella, että tuolla tapahtuu kaikki hauska. Susu ei halua alku- ja loppuveryttelyissä koskaan syödä namia poispäin hallista kävellessä, mutta hallille mentäessä namit kyllä maistuvat, mielestäni sekin kertoo sen motivaatiosta paljon. Täysin uudessa ympäristössä Susu ei juurikaan ollut kiinnostunut paikoista, se kävi luvan kanssa hiukan tutkimassa seiniä ja tavaroita ja aloitti sen jälkeen nopeasti kontaktin tarjoamisen eikä enää ollut kiinnostunut ympäristöstä. Susu kesti myös hienosti, tapansa mukaan, kaikki vieraat ihmiset ja koirat ja jopa suhtautui täysin välinpitämättömästi paikalla olleeseen rauhalliseen lapseen. Ja tietysti treenitilanteessa Susu keskittyi täysin rennosti silmät loistaen tekemiseen, ei säheltänyt vaan odotti ohjeita eikä lainkaan väsähtänyt treenin aikana. Myös Nadja ihasteli sitä, miten rauhallisen keskittyneenä Susu odotti ohjeita ja oppi uudet asiat todella nopeasti. Illalla Susu vielä halusi pitkäksi aikaa syliin istumaan rapsutettavaksi. Se on jotain aivan spesiaalia, millainen suhde ja yhteys meille on Susun kanssa rakentunut yhteisen 3,5 vuoden aikana ❤

koiratanssi · kouluttaminen · omat koirat · Susu

Tahtitassujen koulutusviikonloppu 18.-19.5.2019 Yläneellä

Innostuttuani koiratanssista liityin keväällä koiratanssia harrastavaan yhdistykseen, Tahtitassuihin. Kyseessä on melko aktiivinen yhdistys, joka tukee koiratanssia harrastamista ja järjestää kilpailuja ja koulutusta. Ensimmäinen tapahtuma jäseneksi liittymisen jälkeen oli 18.-19.5. Yläneellä pidettävä leiri, ja koska kerrankin jotain järjestetään aivan kotikulmilla, niin olihan sinne päästävä. Leiri alkoi jo perjantai-iltana vapaatreenillä ja yhdessäololla, mutta en päässyt työkiireiden vuoksi osallistumaan vielä siihen. Mukavaa oli myös, ettei tarvinnut mennä aivan ummikkona uusien ihmisten joukkio, kun leirille osallistui myös kurssikavereita Turun Mirren koiratanssin viikkoryhmästä. Muut Tahtitassulaiset osoittautuivat mukavaksi porukaksi. Kaikki tämän postauksen kuvat ovat yhdistyksen puheenjohtajan Saila Rappumäen ottamia.

Hurautimme lauantaina aamulla Susun kanssa Yläneelle Kuralan Kartanotilalle. Koulutus järjestettiin hallissa, mikä olikin hyvä, koska viikonloppuna oli kunnon helteet ja olisimme ainakin Susun kanssa läkähtyneet ulkona auringon paisteessa. Lauantaina oli peräti kahden eri kouluttajan kanssa koulutusta pienryhmissä ja lisäksi aiheeseen liittyvä luento.

Olimme ensin koulutusvuorossa Leena Inkilällä. Olin etukäteen toivonut teemaksi meidän koulutuksemme positioiden opettamista, koska minun oli hiukan vaikea hahmottaa, miten haastavammat positiot opetetaan. Leena oli aivan ihanan kannustava opettaja ja hänellä oli selkeä metodi. Saimme hyvät vinkit positioiden opettamiseen ja sen varmistamiseen, että Susu todella tietää, mitä siltä toivotaan.

Leena piti myös päivän luennon aiheena vihjeet. Erittäin hyödyllistä perusasiaa, sain paljon mietittävää ja huomasin, että Susulta puuttuu monista tehtävistä sujuvuutta. Saimme myös hyvät ohjeet siihen, miten vihje vaihdetaan toiseksi ja miten käsiavut kannattaa häivyttää. Sekä Leenan koulutus että luento olivat minulle tarpeellinen muistutus siitä, miten tärkeitä perusasiat ovat.

Luennon jälkeen pääsin vielä Marjaana Lohivirran oppiin hiomaan avoimen luokan HTM-ohjelmaa, saimmekin ohjelman hyvin pitkälle suunniteltua. Marjaanalta sain myös kasapäin vinkkejä siihen, miten ylipäätään ohjelmaa kannattaa suunnitella ja miten kehää voi käyttää, sekä miten näytetään itsestä ja koirasta edustavin puoli tuomareille.

Sunnuntaina koulutus alkoi Anniina Ahosen vetämällä yhteisellä liikkumiskoulutuksella. Liikkuminen on minulle oikeastaan koiratanssissa haastavinta: en ole koskaan ollut erityisen tanssillinen ihminen ja koen vaikeana keskittyä jalkoihin, käsiin ja vielä koiraankin! Anniinan koulutus oli oikein hyvä apu hahmottamaan erilaisiin musiikkeihin sopivaa liikettä ja hän antoi myös vinkkejä siitä, miten liikkumiseen voi hakea inspiraatiota ja miten sitä voi harjoitella. Saimme myös jokainen yksityisohjausta omaan musiikkiimme sopivaan liikkeeseen. Tälläistä liikkumiskoulutusta tarvitsisin kyllä ehdottomasti vielä lisää!

Iltapäivän päätti kisatreeni, jossa jokaisella oli aikaa harjoitella omaa ohjelmaa tai kisamaiseen suoritukseen liittyviä asioita. Kokonaisuudessaan monipuolinen ja antoisa leiri, seuraavaa leiriä odotellessa!

kisa-analyysi · koiratanssi · omat koirat · rallytoko · Susu · toko

Kisatunnelmia kolmen eri lajin kisoista

Neljän kuukauden kisatauon jälkeen palattiin Susun kanssa ryminällä kehiin, nimittäin 27.4. kisattiin rallytokoa, 28.4. tokoa ja 5.5. koiratanssia. Aikaisemmin olen yleensä pitäytynyt vain yhdessä lajissa lyhyen ajan sisään, mutta nyt sattui useampi kisa niin sopivasti, että oli pakko kokeilla, miten Susu jaksaa tällaista. Ja jaksoihan se 🙂

27.4. kisattiin siis lähes puolen vuoden tauon jälkeen rallytokoa oman seuran kisoissa. RTK4-koulutustunnuksen saavuttamisen jälkeen Susun kanssa on ollut haasteena kisavire, eli se ei ole keskittynyt radalla ja pisteitä on siksi tippunut liikkeistä, jotka Susu kyllä osaa. Virettä on työstetty rallytokon valmennusrenkaan koulutuksissa Riitta Kivimäen johdolla, olemme esimerkiksi vaihtaneet radalla namipalkan lelupalkkaan ja palkka on tullut hienosta seuraamisesta ja vireestä. Ratatreeniä on myös tehty aiempaa enemmän, mutta entistä harvemmin koko rata palkatta, palkka on tullut 4-10 kyltin välein vaihdellen. Lisäksi kehääntuloja on palkattu paljon.

Treeni on selvästi kantanut, koska 27.4. Susu oli huippuvireessä eikä nuuskinut lainkaan! Kun vire saatiin kohdalleen ja teknisesti koira on taitava, niin pisteitä kertyi 99 näin ollen pistettiin myös valiokello käyntiin. Pisteet riittivät myös hienosti luokkavoittoon isossa lähes 20 koiran luokassa. Ainoa -1 tvä saatiin etuperuutuksessa ohjaajan omituisesta venkoilusta, etuperuutus on kylläkin epävarma liike ja sitä pitää vielä vahvistaa. Seuraavaksi rallytokoa kisataan 2.6. Varsinais-Suomen Kennelpiirin piirimestaruuskisoissa, ja sinnekin lähdetään ensisijaisesti hakemaan hyvää virettä ja iloista fiilistä, tulokset tulevat kun ovat tullakseen. Nyt taas riittää uskoa siihen, että rodun ensimmäinen RTVA-arvo on meille mahdollista saavuttaa.

28.5. kisattiin tokoa avoimessa luokassa neljän kuukauden kisatauon jälkeen niin ikään oman seuran kisoissa. Tokossa on ollut ehkä myös pientä virehaastetta, mutta lopulta pisteitä on aikaisemmin kuitenkin verottanut väärä mielentila ja toimimaton tekniikka erityisesti liikkeestä istumisessa ja kaukokäskyissä. Näitä haasteita on ratkottu Kennel Tendingin Riitta Jantunen-Korrin ja Pekka Korrin koulutuspäivässä sekä Lentsu Välimäen MM-tiimin kahdella leirillä ja tavoiteryhmässä. Kokeeseen lähdettiin hyvillä mielin, etukäteen oli fiilis, että pakka on kasassa. Ja olihan se! Kokeessa tosin ei ollut liikkeestä istumista vaan maahanmeno, joka on Susulla vahva liike. Kaukot eivät vieläkään ole ihan siellä missä haluaisin, mutta nyt kuitenkin kerättiin niistä 8 pistettä eikä Susun vire lässähtänyt täysin, vaikka ei myöskään ihan optimivireesä oltu. 6 koiran avoimessa luokassa Susu oli myös ainoa koira, joka löysi merkin ensimmäisellä yrittämällä, vaikka olikin hieman epävarma alkuun, jotenkin merkki oli todella hankalasti erottuva.

Yhteensä pisteitä kertyi 295, 1-tulos, KP ja sijoitus luokan toiseksi. Tokossa siirrymme suoraan voittajaan. Voittajassa haasteena edelleen ovat kaukot, joita lähdetään nyt tehotreenaamaan, lisäksi pitää varmaan hiukan harjoitella piilopaikkista 😀 Muuten Susulla on jo hallussa kaikki voittajaluokan liikkeet. Tavoitteena olisi päästä kisaamaan voittajassa elokuun SM-kisoissa, mutta olen kuitenkin sen suhteen maltillinen. Tänä vuonna voittajassa on joka tapauksessa aivan realistinen tavoite.

Viime viikonloppuna, eilen 5.5., teimme vielä aivan uuden aluevaltauksen ja kisasimme koiratanssia HTM-luokassa ensimmäisenä PONina Suomessa. Edellisen viikonlopun karkelot olivat tutussa paikassa lyhyen ajomatkan päässä, mutta koiratanssiin ajelimme reilu 2 h Janakkalaan molemmille aivan vieraaseen paikkaan. Aivan uuden lajin korkkaaminen jännitti hirveästi, ja esityksen aikana käteni aivan tärisivät. Susupa ei siitä ollut moksiskaan ja suoritti ohjelman juuri niinkuin kuuluikin. Pisteitä saimme esityksestä 162, kunniamaininnan ja luokkavoiton. Tuomarit toivoivat palautteessa koreografian ja kehän käytön pohtimista, kehuja Susu sai taitavasta positioiden hallinnasta. Omaa mieltä lämmitti myös huikeasti palkintojenjaossa Nadja Böckermanilta saatu positiivinen palaute Susun kauniista työskentelystä ja taitavasta postioiden pitämisestä. Myös koiratanssissa siirrymme suoraan avoimeen luokkaan. Se ei kuitenkaan tapahdu ihan hetkessä, sillä ensin täytyisi opettaa muutama uusi positio, valita musiikki ja suunnitella ohjelma 😀 Tällä hetkellä ajatuksissa on osallistuminen SM-kisoihin syksyllä Tampereella. Koiratanssikisoja järjestetään valitettavan vähän, ja harmittavasti seuraavat lähikisat sattuvat päivälle, jolloin olen lupautunut rallytokokilpailuihin vastaavaksi koetoimitsijaksi.

Reilussa viikossa saavutimme Susun kanssa 3 eri lajissa siis huikeita tuloksia, ja täytyy sanoa, että kyllähän se hyvältä tuntuu, kun kova työ näin upeasti palkitaan. Olemme treenanneet paljon ja hakeneet oppia monilta huippuosaajilta eri paikoista. Erityisesti Riitta Kivimäen ja Lentsu Välimäen valmennus on ollut meille tärkeää. Oman asenteen hiomisella on myös ollut iso vaikutus: treeneissä, ja kisoissa, tavoitteena on ensijaisesti se, että Susulla olisi aivan huippuhauskaa. Toki ei voi koskaan kieltää, etteivätkö ne tulostavoitteet väikkyisi taustalla hiukan, mutta nyt tuntuu, että olemme oikeasti kehittyneet Susun kanssa _tiiminä_. Se, mitä olen tavoitellut ja mistä olen puhunut, on vihdoin realisoitunut käytännössä. Tästä on huippua jatkaa kohti uusia luokkia ja seuraavien valiotulosten metsästystä.