Miten saadaan “liian hyvä palkkio” toimivaan käyttöön?
Onko liian hyviä palkkioita olemassa? Joskus tulee tilanteita, että koiran kouluttaminen on vaikeaa jollakin tietyllä palkkiolla, koska se ei pysty enää keskittymään suhtautuessaan palkkioon niin intohimoisesti. Tai joudutaan treenaamaan ruokanappuloilla, jolloin koiran motivaatio on alhainen, mutta ei voida vaihtaa parempiin palkkioihin, koska koira ei keskity enää tekemiseen vaan palkan saamiseen. Entä jos palkkio kiihdyttää koiraa voimakkaasti? Mikäli harjoituksessa syntyy tällaisia tilanteita, käyttäytymisen taustalla voi olla esimerkiksi puutteet käyttäytymistarpeissa, nälkä, pelko palkkion menettämisestä tai puutteelliset luopumisen taidot. Kun saat koirasi mielestä parhaat palkkiot käyttöön harjoituksissa, saat motivoituneemman koiran ja esimerkiksi pitkäkestoiseen suoritukseen motivoiminen on helpompaa. Pohdi siis ainakin seuraavia tekijöitä, jos joudut tekemisiin “liian hyvän” palkkion kanssa:
Onko koiran käyttäytymistarpeet täytetty?
Jos koira menee ns. sekaisin palkkiosta, kannattaa ongelma ratkaisu aloittaa miettimällä, onko koiran käyttäytymistarpeet täytetty. Onko koira saanut riittävästi liikuntaa, että sen aktiivisuuden tarve ei ole ylitsevuotava? Onko koira saanut aktivointia ja virikkeitä? Koulutushetken ei pitäisi olla koiralle ainoa merkityksellinen hetki päivässä tai jopa viikossa. Jos näin on, koiran odotukset koulutusta kohtaan ovat kohtuuttoman suuret ja se aiheuttaa liiallista kiihtymistä. Varsinkin nuoret ja aktiiiviset koirat kannaattakin yleensä viedä ulkoilemaan sekä tarjota virikkeitä ja lämmitteleviä harjoituksia ennen varsinaisia treenejä, jotta keskittymiskyky olisi mahdollisimman hyvä. Muista kuitenkin, että koira ei saa väsyä liikaa ennen treeniä, vaan pyri löytämään kultainen keskitie.
Onko koiralla nälkä?
Nälkä ei ole hyvä lähtökohta harjoittelulle. Ihmisen keksimien temppujen tekemiseksi koiralta ei saisi evätä ruokaa tarkoituksella. Kova nälkä aiheuttaa sen, että ruoka muuttuu positiivisesta vahvisteesta negatiiviseksi vahvisteeksi – mielihyvän tuottamisen sijaan palkkio poistaakin epämiellyttävää tunnetta. Tämä muuttaa koiran kokemusta harjoittelusta sekä myös sen mielleyhtymiä harjoiteltavasta tehtävästä olennaisesti. Kova nälkä haittaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa mielialaan, joten se ei myöskään tue oikean viretilan kouluttamista. Pientä koiraa tai pentua ei toki kannata ruokkia juuri ennen treenaamista, jotta mahaan vielä mahtuu. Toisaalta koirilla, joilla tuntuu olevan aina nälkä, ruokkiminen juuri ennen harjoittelua (poislukien raskas fyysinen harjoittelu) voi jopa parantaa viretilaa ja keskittymiskykyä.
Pelkääkö koira menettävänsä palkkion?
Pelko siitä, että palkkiota ei tulekaan, voi saada koiran kiihtymään voimakkaasti palkkion ollessa läsnä. Koira, joka pelkää menettävänsä palkkion, voi yrittää varastaa palkan ennen palkkamerkkiä/lupaa ottaa palkka. Pelko palkkion menettämisestä liittyy usein aiempiin kokemuksiin koulutuksesta, joissa koira on ollut epävarma palkkion saamisesta. Koulutus on saattanut olla epäjohdonmukaista, tai koiran koulutuksessa on käytetty paljon negatiivista rankaisua eli palkkion poistoa. Koiralle ei ole syntynyt luottamusta siihen, että se saa aina palkkion tekemisestään, ja siksi yrittää varmistaa palkkion saamisen muuten. Varmista siis aina, että koulutus on selkeää ja johdonmukaista, eikä harjoituksissa käytetä negatiivista rankaisua koulutusmenetelmänä. Voidakseen rauhoittua ja keskittyä koiran täytyy ymmärtää, miten sen on mahdollista saada palkkio.
Osaako koira luopua palkkioista?
Jos palkkio vain on koiran mielestä kerrassaan vastustamaton, kyseisen palkkion käytön lopettamisen sijaan kannattaa pyrkiä opettamaan koiralle, miten se pääsee käsiksi himoitsemaansa palkkaan. Ihanan palkkion läsnäolon harjoitteluun kannattaa suhtautua häiriötreeninä – koiraa opetetaan toimimaan, vaikka häiriö on läsnä, ja tähän kyetessään se saa arvokkaan palkkionsa. Jos tämä on vaikeaa, pitää harjoitus pilkkoa riittävän pieniksi palasiksi, että saadaan paljon onnistumisia ja sitä kautta oikeanlaista oppimista. Aluksi se voi tarkoittaa vaikka sitä, että koira saa palkkion kun se vetää nenäänsä sentin poispäin palkkiosta. Vaikeustasoa kasvatetaan vähitellen pyrkien lopulta siihen, että koira osaa suorittaa erilaisia tehtäviä ja myös harjoitella uusia asioita “häiriöpalkan” läsnäollessa. Myös tässä tapauksessa on tärkeintä, että koira ymmärtää, millainen käytös johtaa palkkion saamiseen.
Voiko koiraa kouluttaa lelulla, jos se kiihtyy siitä?
Joskus vastassa voi olla tilanne, että koira ei innostu kovinkaan paljon ruokapalkkioista, mutta leluista koira kiihtyy vähän liiankin kanssa. Tällöin ohjaaja saattaa miettiä, kannattaako koiraa palkita lelulla, ettei kiihtynyt mielentila vahvistu. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä tavoittelee – jos meillä on vain yksi toimiva palkkio käytössä, niin meidän täytyy silloin sitä palkkiota käyttää jos ylipäätään haluamme kouluttaa. Itse mielummin valitsen sen, että koulutan koiralle arvokkaalla palkalla vaikka se kiihdyttäisikin, kuin yrittäisin motivoida koiraa puolivillaisilla palkkioilla. Usein on itseasiassa niin, että kun koira pääsee leikkimällä purkamaan energiaa ja kiihtymystä sekä käyttämään kroppaansa, kiihtymys alkaakin tasoittua. Ruokapalkkion arvon kasvattamiseksi voi myös tehdä paljon, täältä voit lukea siitä lisää.
Toimiva palkkio on tärkein työkalu koiran koulutuksessa, joten koiralle arvokkaan palkkion käyttökelpoisuuden eteen kannattaa nähdä aikaa ja vaivaa. Se on työtä, joka maksaa itseään takaisin pitkään suurten korkojen kera. Kerro kommenttikenttään kokemuksistasi, onko sinun koirallasi olemassa jokin tällainen superpalkka ylitse muiden?
Kyllä se kotona osaa – 3 vinkkiä yleistämisharjoituksiin
Kaikille koiraharrastajille on varmasti jollakin tavalla tuttu sanonta “Kyllä se kotona osaa”. Harvemmin kuitenkin pysähdytään todella miettimään, mistä tällainen ilmiö koiran kouluttamisessa johtuu.
Kyllä se kotona osaa-ilmiö kertoo siitä, että koira ei jostakin syystä kykene tekemään kotona osaamaansa asiaa toisessa paikassa. Koira ei siis ole yleistänyt käytöstä muualle kuin kotiin. Esimerkiksi koiraharrastuslajeissa kilpaileminen edellyttää, että koira kykenee tekemään osaamiaan käytöksiä erilaisissa paikoissa, ja jopa uusissa paikoissa, joissa se ei ole voinut etukäteen harjoitella. Myös monien arkikäytöksten kohdalla, vähintäänkin kun puhutaan hihnakäytöksestä, on tärkeää, että koira osaa yleistää käytöstä edes jonkin verran.
Koira on eläimenä aika huono yleistämään, koska eläinten oppiminen ylipäätään on hyvin tilannesidonnaista. Tämä palvelee luonnossa eläintä aivan toisella tavalla, kuin ihmisen kanssa asuvaa koiraa. Koira ottaa myös paljon vihjeitä ympäristöstä, ihmisen asennosta yms. siihen, millainen käytös on missäkin ympäristössä kannattavaa, ja jonkin vihjeen puuttuminen johtaa usein siihen, ettei koira ymmärrä, mitä sen toivotaan tekevän. Lisäksi kilpailevat häiriöt, eli kilpailevat palkkiot vaikuttavat koiran motivaatioon ja myös kykyyn keskittyä tehtävään.
Häiriöiden merkitys
Yksi tärkeimmistä tekijöistä yleistämisen harjoittelussa ovat häiriöt. Häiriöitä voidaan ajatella joko ympäristön tarjoamina kilpailevina vahvisteina tai sitten ympäristön aiheuttamina negatiivisina tunteina riippuen häiriön laadusta ja koiran suhtautumisesta siihen. Koirilla on tutkimuksissa havaittu selviä eroja siinä, suhtautuvatko ne uusiin asioihin optimistisesti (eli odottavat uuden asian olevan mukava) vai pessimistisesti (eli odottavat uuden asian olevan epämukava), ja tämä näkyy koiran käyttäytymisessä. Joskus myös voimakkaan positiivinen suhtautuminen voi haitata harjoittelua ohjaajan kanssa, jos koira kokee vaikkapa ympäristön tutkimisen tai vieraiden ihmisten tai koirien tervehtimisen ohjaajan tarjoamia palkkioita arvokkaammaksi. Koiran suhtautumiseen ympäristöön vaikuttavat ainakin sen perimä, emon käytös pikkupentuaikana, sosiaalistuminen ja oppimiskokemukset sekä mahdolliset traumat. Onneksi koiran suhtautumista ympäristöön voidaan myös muuttaa kouluttamisen keinoin.
Look At That on yksi parhaimmista harjoituksista, mitä koirankoulutuksessa on koskaan kehitetty. Look At That perustuu siihen, että harjoittelun myötä koiran suhtautuminen uusien asioiden havaitsemiseen muuttuu uhasta mahdollisuudeksi. Tämän harjoituksen hyvin osaavan koiran kanssa uusiin häiriöihin totuttelu on helppoa. Voit käydä lukemassa Look At That eli LAT-harjoituksesta enemmän tästä linkistä. Myös muut Control Unleashed-harjoitukset ovat erittäin hyödyllisiä ympäristöön siedättymisen harjoittelussa.
Optimismia lisää tutkitusti myös hajutyöskentelyn harrastaminen. Ei ole väliä, mitä koira etsii, kunhan se saa etsiä omaan tahtiinsa ilman painostusta tai pelkoa rankaisusta, jos löytöä ei tule. Ihan namien piilottelulla erilaisiin paikkoihin saadaan ajan kanssa koira suhtautumaan uusiin paikkoihin positiivisemmin kuin aikaisemmin. Koiraharrastuslajeista erityisesti noseworkin kautta on helppo yleistää etsintää erilaisiin tiloihin ja häiriöihin ,ja sitä kautta tukea koiraa olemaan optimistisempi.
Vihjeet tilanteessa
Koira on mestari poimimaan tilanteesta vihjeitä siihen, millainen käytös missäkin tilanteessa tuottaa koiran toivoman lopputuloksen. On tärkeää aina pysähtyä miettimään, millaisia vihjeitä tiettyyn käytökseen liittyy. Vihjeitä eivät ole vain sanat tai eleet, vaan myös esimerkiksi
ihmisen asento
ympäristö, jossa harjoitellaan
käytöksen aikaansaamisen keinot, kuten kohdealustat tai nami kädessä
muut paikalla olevat ihmiset ja koirat
vuorokauden aika
mitä koiran kanssa on tehty ennen kyseistä harjoitusta
hajut
Lista on todennäköisesti loputon, mutta tähän lyhyeen esimerkkiluetteloon on kerätty tekijöitä, jotka ainakin kannattaa huomioida. Varsinkin käytöksen aikaansaamisen keinot ja palkkion sijainti ovat usein vihjeitä, joita ohjaaja ei ajattele vihjeeksi, ja näiden merkitystä usein aliarvioidaan reippaasti.
Voimme toisaalta myös hyödyntää tätä koiran ominaisuutta taitavana vihjeiden poimijana luomalla rutiineja ja ympäristön vihjeitä, jotka suuntaavat koiran keskittymistä ja ajattelua toivomaamme suuntaan. Esimerkiksi jo mainittu Look At That harjoitus paitsi muuttaa koiran suhtautumista, myös muuttaa koiran ympäristössä havaitsemat muutokset vihjeiksi ottaa kontaktia ohjaajaan. Tämä on monin tavoin kätevää, kun koira on yleistänyt sen erilaisiin paikkoihin. Arjessa tästä on toki hyötyä, ja myös harrastuksissa yleisessä häiriösiedossa. Lisäksi olen LAT-harjoituksen avulla opettanut koiralle tokon liikkurin liikkeen ja puheen vihjeeksi ottaa kontaktia ohjaajaan, ja samaa voisi hyvin soveltaa esimerkiksi rally-tokon lähtökyltille.
Muita esimerkkejä ennakoivista vihjeistä ovat esimerkiksi erilaiset varusteet eri tilanteissa (tavalliselle lenkille ja canicrossiin eri valjaat, paimentamaan ja noseworkiin eri varusteet, palveluskoirien ja avustajakoirien liivit jne.). Myös ohjaajan pukeutuminen on eri tilanteissa erilaista, metsälenkille lähdetään usein eri vaatteissa kuin koiranäyttelyyn. Koiralla voi teettää aina jonkin tehtävän ennen toista tehtävää, esimerkiksi noseworkissa aina lähtöhaju ennen ensimmäiseen etsintään lähtemistä, agilityssa lämmittelyksi pujottelu, rallyssa pyörähdykset, tokossa perusasento, käsittelyssä eläinlääkärissä tai näyttelyssä Koske-vihje.
Yleistäminen erilaisiin ympäristöihin3 vaiheen kautta
Kun koiralle lähdetään opettamaan käytösten yleistämistä erilaisiin paikkoihin, on tärkeää aloittaa käytöksistä, jotka ovat koiralle tuttuja ja helppoja, toisin sanoen sujuvista käytöksistä. Sujuva käytös tarkoittaa, että koira reagoi vihjeeseen nopeasti eikä tee muita käytöksiä. Ihan ensimmäinen erilaisiin paikkoihin yleistettävä asia on palkkaus, koska jos koira ei palkkaudu, emme oikein voi mitään kouluttaakaan. Palkkaus koostuu kahdesta osasta: koiralle etukäteen opetetusta palkkiovihjeestä sekä palkkion “kuluttamisesta”, käytännössä siis syömisestä tai leikkimisestä. Jos koira ei pysty syömään erilaisissa paikoissa tai edes tiedä, että uusissa paikoissa syöminen on edes mahdollista, ei kouluttamisessa oikein päästä alkuunkaan. Sama koskee tietenkin myös lelupalkkaa, mutta ruoka toimii usein hyvänä mittarina koiran kiihtymyksen tasolle, koska kovin kiihtyneenä syöminen muuttuu tai peräti loppuu kokonaan. Eli yleistäminen aloitetaan siitä, että koiralle maistuvia nameja kuljetetaan ympäriinsä ja niitä annetaan koiralle eri tilanteissa. Tärkeää on käyttää palkkamerkkiä, ja palkita koiraa siihen reagoimisesta, ei yrittää houkutella koiraa namilla.
Kun koira osaa syödä, voidaan siirtyä vahvistamaan jotakin tiettyä käytöstä. Koira voidaan esimerkiksi palkita aina, kun se näkee jotain (LAT), sekä aina, kun se katsoo oma-aloitteisesti ohjaajaa. Ohjaajan oma-aloitteinen tarkkailu on yleistämisen toinen kulmakivi, koska sitä kautta koira oppii, että erilaisissa tilanteissa ohjaajaan huomion suuntaaminen on kannattavaa. Palkkion suunnalla voimme tässä harjoituksessa vaikuttaa siihen, että koira tulee esimerkiksi lähemmäs ohjaajaa hakemaan palkkion, eli vahvistamme samalla ohjaajan luokse hakeutumista.
Kun koira kykenee tilanteessa ottamaan palkkion sekä pitämään oma-aloitteisesti silmällä ohjaajaa, siirrytään harjoittelemaan koiralle tutuilla koulutuspeleillä tai kohteilla. Tutut, hyvin selkeät harjoitukset toimivat koiralle edelleen vihjeenä siitä, että ohjaajan kanssa toimiminen on kannattavaa. Koulutuspelit ja kohdekäytökset soveltuvat tähän hyvin erityisesti siksi, että ne ovat koiralle hyvin selkeitä. Aluksi voidaan käyttää koiralle tuttua kohdetta, kuten käsikosteusta tai tuttua etutassutargettia, ja myöhemmin siirtyä harjoittelemaan tuttua käytöstä uudella kohteella, kuten etutassujen laittamista kiven tai kannon päälle.
Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että varsinkin alkuvaiheessa kannattaa jokaisessa uudessa paikassa aloittaa prosessi aina alusta. Kun oppimista tapahtuu, koira kiinnittää aina enemmän huomiota ohjaajaan, ja harjoituksissa voidaan edetä. Uudessa paikassa voi silti olla myös hyvinkin osaavan koiran kanssa järkevää käyttää edes hetki siihen, että tarkistetaan, palkkautuuko koira, pystyykö se tarkkailemaan oma-aloitteisesti ohjaajaa sekä tekemään tuttuja koulutuspelejä tai kohdekäytöksiä ennen vaikeampien asioiden harjoitteluun siirtymistä.
Yleistäminen on prosessi, johon voi vaikuttaa, mutta jota ei voi kiirehtiä. Koirat ovat hyvin erilaisia sen suhteen, miten helppoksi tai vaikeaksi ne kokevat erilaiset ympäristöt ja uudet tapahtumat. Varmaa on, että etenemisen tahtiin vaikuttaa harjoittelun määrä: on aivan eri asia, jos koira on käynyt harjoittelemassa vaikka kolmessa hallissa kuin 15 eri hallissa. Jos toivomme tehokasta yleistäjää, ohjaajan on nähtävä vaiva uusien paikkojen etsimiseksi ja erilaisissa tilanteissa harjoittelemiseksi. Älä kuitenkaan vertaa koiraasi toisiin koiriin, vaan etene koulutuksessa yksilölliseen tahtiin.
Look At That – LAT eli vastaehdollistamista operantilla perustalla
Look At That eli LAT on yksi tunnetuimmista ja laajalle levinneimmistä Control Unleashed-harjoituksista. Control Unleashed on Yhdysvaltalaisen Leslie McDevittin kehittämä koulutusmenetelmä, joka on kehitetty alun perin agilitykoirien vireenhallinnan haasteisiin. Leslie on myöhemmin täydentänyt menetelmäänsä reaktiivisille koirille suunnatuilla harjoituksilla sekä pentuohjelmalla. Control Unleashed-harjoitusten avulla koiraa voidaan siedättää ja vastaehdollistaa erilaisiin häiriöihin koiralähtöisesti ja suunnitelmallisesti helppojen koulutuspelien (pattern games) kautta. Käyn tässä postauksessa läpi Look At That-harjoituksen taustaperjaatteet, miten harjoitus koulutetaan ja millaisia haasteita koulutuksessa saattaa kohdata.
Miksi Look At That?
Look At That on menetelmä, jossa koiraa vastaehdollistetaan ympäristön häiriöihin. Vastaehdollistamisella tarkoitetaan, että koiran tunnetilaa suhteessa ympäristön tapahtumaan (esim. toisen koiran tai muun häiriön ilmaantuminen, autot, äkillinen ääni) muutetaan suunnitelmallisen harjoittelun kautta. Kun vastaehdollistamisharjoituksia tehdään riittävän pitkään, eläimen tunnetila muuttuu pysyvästi. Koiran tunnetilan muuttaminen tapahtuu liittämällä koiran mielessä häiriön ilmaantuminen palkkion ilmaantumiseen assosiatiivisen oppimisen avulla siten, että häiriön ilmaantumista seuraa välittömästi palkkio. Koira siis oppii, että kaksi asiaa seuraavat toisiaan – häiriötä seuraa palkkio.
Miksi sitten LAT-harjoitus toimii niin nerokkaasti? Koska se hyödyntää oppimisteoriaa niin yksinkertaisen oivaltavasti seuraavalla tavalla: Nähdessään jonkin asian, vaikkapa toisen koira, koira kuulee ohjaajalta palkkiomerkin. Palkkiomerkin kuullessaan (palkkion pitää olla koiran tavoittelema asia kyseisessä tilanteessa) koira kääntyy kohti ohjaaja poispäin häiriöstä saadakseen palkkion. Palkkiomerkin eli ehdollisen vahvisteen ja palkkion saamisen välissä tapahtuva käytös, eli tässä ohjaaja kohti kääntyminen, vahvistuu voimakkaasti.
Kun harjoitusta toistaa riittävän monta kertaa (toistomäärä riippuu useista eri tekijöistä, kuten koiran yksilöllisistä ominaisuuksista ja aikaisemmasta oppimishistoriasta), koira oppii ennakoimaan, että tietyn häiriön, vaikkapa toisen koiran nähdessään, sillä on mahdollisuus saada palkkio ohjaajalta. Kun koira on oppinut tämän, se alkaa itse jo odottaa palkkiota toisen koiran nähdessään, ja kääntyy kohti ohjaajaa palkkion toivossa jo ennen kuin se kuulee palkkiomerkin. Tällöin koiran havaitseman häiriön merkitys on koiran mielessä muuttunut mahdollisuudeksi saada palkkio ohjaajalta, eli koiran ennakko-oletukset siitä, miten tilanne tulee etenemään, ovat muuttuneet. Kun harjoitusta (eli kohteen katsomisesta palkkaamista) harjoittelee erilaisilla kohteilla eli yleistää taitoa, koira alkaa jossakin vaiheessa myös itse yleistämään eli tarjoamaan käytöstä erilaisille kohteille.
Koska koira alkaa itse ennakoida palkkioita, se myös osallistuu itse omaan vastaehdollistamisprosessiinsa. Kuten Ken Ramirez on todennut, LAT on “Counterconditioning with an operant base” eli vastaehdollistamista operantilla perustalla. Koiralla on siis tilanteessa mahdollisuus kommunikoida käytöksensä keinoin, että nyt olen ok tilanteen kanssa, ja tarjotaitse vastaehdollistamista kyseiseen kohteeseen. Koira on siis harjoituksessa aktiivinen toimija.
Miten Look At That opetetaan?
Look At That voidaan opettaa kahden erilaisen treenirakenteen kautta. Leslie suosittelee tällä hetkellä Mat-training-menetelmää ensisijaisena, mutta harjoituksen voi tehdä myös ilman mattotaitoa. Näet alla olevilla videoilla harjoituksen opettamisen periaatteen kummallakin tavalla (huomaa, että Mattoharjoittelussa on aiempia vaiheita, joiden kautta etenemistä Leslie suosittelee). Mikäli koirasi osaa hakeutua alustalle, voit soveltaa myös ensimmäisen videon harjoitusta siten, että koirasi makaa tai istuu sen päällä. Molemmissa tapauksissa koiran tarvitsee osata vahvasti ehdollisen vahvisteen merkitys.
Harjoittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä, kuten kotona tai tyhjässä treenitilassa. Alkuharjoitus tehdään niin, että koira vaikkapa istuu ohjaajan edessä ja ohjaajalla on selkänsä takana piilossa jokin esine, joka tuodaan sitten esiin.
Kun koira katsoo esinettä, anna palkkiomerkki heti ja palkitse koira ohjaajan suunnasta. Toista tätä niin kauan kuin koira vilkuilee esinettä. Jos koira vain vilkaisee nopeasti ja sitten ottaa kontaktin, palkitse koira välittömästi. Jos taas koira jää herkun syömisen jälkeen heti kontaktiin, voit myös palkita kontaktia. Pelissä siis on tärkeää, että ohjaaja muokkaa omaa toimintaansa koiran toiminnan mukaan siinä vaiheessa, kun koira on oppinut pelin: Jos koira katsoo esinettä kauemmin kuin 2 s, palkkiovihje tulee esineen katsomisesta. Jos koira ehtii katsoa takaisin ohjaajaan nopeammin kuin 2 s, palkitaan kontaktista. Jos koira jää kontaktiin, palkitaan hetken päästä kontaktista. Koira on ymmärtänyt pelin, kun se katsoo häiriötä ja nopeasti sen perään katsoo ohjaajaan.
Huom! Myös esimerkiksi korvan kääntäminen kohti häiriötä on häiriön huomioimista. Pyri merkitsemään aivan pienetkin reaktiot häiriön suuntaan ehdollisella vahvisteella ja palkitsemaan niistä. Kun huomaamme kuiskaamisen, huutamiselle ei ole tarvetta.
Kun selän takaa tuotava esine saa aikaan välittömän katsee kohti ohjaajaa, tai se lakkaa kiinnostamasta koiraa kokonaan, voidaan harjoitusta muokata esimerkiksi jonkin koiraa kohtuullisesti kiinnostavan esineen kanssa siten, että koira tuodaan tilaan, jossa esine on valmiiksi keskellä lattiaa. Alkuharjoittelussa koira pidetään hihnassa, jotta se ei pääse karkaamaan häiriön luokse. Kun käytös sujuu esineen kanssa, voi lisätä liikkuvaa häiriötä, esimerkiksi kauempana kävelevän ihmisen. Control Unleashed-kursseilla ohjaan harjoituksen mattoharjoituksen yhteydessä kävelevän ihmisen avulla suoraan.
Kun koira osaa LAT-harjoituksen ja sitä toistaa erilaisissa tilanteissa, jossain vaiheessa käy usein niin, että koira lakkaa reagoimasta häiriöön lainkaan ja jää kontaktiin. Tällöin sen voi palkita kerran ja sitten siirtyä muihin harjoituksiin – LAT ei ole enää tässä tilanteessa tarpeellista. Sen pariin voi kuitenkin palata tarvittaessa nopeastikin uudelleen.
Kun Look At That-harjoituksesta keskustelee koiranomistajien kanssa tai lukee vaikkapa Facebookin keskustelupalstoja, yleisimmin törmää kahteen erilaiseen haasteeseen LAT-harjoituksen soveltamisessa.
Koira ei reagoi palkkiomerkkiin
Koira ei tarjoa oma-aloitteisesti kontaktia.
Käyn seuraavaksi läpi, mistä nämä haasteet voivat johtua ja miten niitä voi välttää tai korjata.
Koira ei reagoi palkkiomerkkiin.
Jos koira ei reagoi palkkiomerkkiin nähdessään häiriön, syitä voi olla useita. Tavallisimman kyse on siitä, että palkkion arvo ei ole kyseisessä tilanteessa riittävä suhteessa tilanteen huolestuttavuuteen tai palkitsevuuteen. Eli häiriö on koiran mielestä niin jännittävä, ettei tiedossa oleva palkkio riitä muuttamaan tunnetilaa (esimerkiksi koira pelkää vieraita koiria paljon eikä uskalla kääntää niille selkää), tai tapahtuman muut mahdolliset palkitsevat elementit ovat suurempia (esimerkiksi koira rakastaa toisia koiria, ja toisen koiran tervehtiminen on koiran mielestä arvokkaampaa kuin ohjaajalta tarjolla oleva palkkio). Alla olevalta videolta näet esimerkin siitä, kun koira katsoo sen mielestä erittäin kiinnostavaa häiriötä, eikä reagoi itse huonoksi arvottamaansa palkkiomerkkiin. Näet myös miten koira reagoi, kun luvassa onkin sen mielestä arvokas palkkio.
Kyse voi olla myös siitä, että koiran tunnetila nousee joko negatiivisessa (pelko, jännitys) tai positiivisessa (mukavan asian odotus) mielessä niin korkeaksi, ettei koiran enää tee mieli syödä. Näin käy usein, jos kyseessä on nuori koira tai ylipäätään helposti kiihtyvä koira. Tällöin on tarpeen usein sekä vahvistaa syömiskäytöstä osana LAT-harjoitusta helpommissa tilanteissa sekä lisätä etäisyyttä vaikeammassa tilanteessa.
Kannattaa myös miettiä, tietääkö koira palkkiomerkin merkityksen. Jos koiralle on epäselvää, mikä luvattu palkkio on, tai saako sitä edes joka kerta, sen reagointikynnys laskee, kun ympäristöön ilmaantuu jotain muuta kiinnostavaa. Koiralle selkeä, tilanteesta toiseen johdonmukainen palkkiosysteemi on tässä(kin) tärkeää.
Joskus koira ei reagoi palkkiomerkkiin, koska se ei ole yleistänyt palkkion saamista ja käyttämistä kyseiseen tilanteeseen. Esimerkiksi koirat, joita ei juuri koskaan palkita lenkillä, eivät välttämättä tiedä, että myös lenkillä voi ylipäätään saada palkkioita. Kannattaa aina muistaa, että myös syöminen (ja leikkiminen) on käytös, joka pitää ja jota voi yleistää eri tilanteisiin. Tällöin harjoittelu uudessa tilanteessa tai paikassa kannattaa aloittaa jollakin koiran hyvin osaamalla käytöksellä, ja valita näihin ensimmäisiin harjoituksiin mahdollisimman häiriötön ympäristö ja arvokkaat palkkiot.
Toisinaan voi käydä niinkin, että koira alkaa palkkiomerkin kuultuaan katsella ympärilleen, että mitäs nähtävää täällä on. Tällöin koira on oppinut yhdistämään palkkiomerkin kyseisessä tilanteessa siihen, että seuraavaksi tapahtuu jotakin. Jos näin on päässyt käymään, koiraa on joko alettu palkita ennen kuin koira on huomannut häiriön, eli harjoitus on edennyt nurinkurisessa järjestyksessä, tai harjoitus on viety liian nopeasti liian vaikeisiin häiriöihin. Tässäkin tapauksessa paluu perusteisiin eli neutraalin kohteen havaitsemisesta palkitseminen toimii.
Jos koira ei reagoi palkkiomerkkiin, suosittelen palaamaan perusharjoituksiin. LAT-harjoitusta EI PIDÄ koskaan aloittaa harjoittelemaan suoraan koiralle vaikealla kohteella, vaan se tulisi aina huolellisesti opettaa ensin esineellä tai osana mat-training-ohjelmaa, sitten yleistää neutraaliin tai lievästi positiiviseen liikkuvaan kohteeseen, ja vasta sen jälkeen siirtää vaikeampiin kohteisiin. Jos koira ei reagoi palkkiomerkkiin, sitä ei pidä toistaa. Palkkiomerkin toistaminen ilman reaktiota voi johtaa palkkiomerkin arvon alenemiseen. Jos koira reagoi viiveellä palkkiomerkkiin, palkitse koira silti. Latenssin kasvaminen kertoo siitä, että harjoitus on joko vaikea tai palkkion arvo ei ole kovin hyvä. Tilanne ei parane sillä, että vain nopeat reaktiot vahvistetaan.
Älä myöskään vie palkkiota koiran nenän eteen, jos koira ei käänny kohti sinua palkkiomerkin kuullessaan. Ensinnäkin, negatiivisessa tunnetilassa palkkiolla houkuttelu voi pahimmillaan johtaa siihen, että palkkion esiintulo alkaa ennakoida ikäviä asioita, jolloin palkkion arvo laskee hyvin nopeasti. Toisekseen, koiran nenän eteen palkkiota vietäessä poistetaan harjoituksen tärkeä osa, eli ohjaajaa päin omatoimisesti kääntyminen. Jos koira ymmärtää palkkiomerkin merkityksen, ja tarjolla olevat palkkiot ovat riittävän arvokkaita suhteessa tilanteeseen, se kääntyy kyllä. Jos ei käänny, jompaa kumpaa edellä mainituista pitää muuttaa.
Koira ei tarjoa oma-aloitteisesti kontaktia ilman, että se kuulee palkkiomerkin.
Jos koira ei tarjoa itse kontaktia nähdessään jonkin häiriön, palkkion saamisen mahdollisuus ei ole liittynyt kyseiseen tapahtumaan koiran mielessä. Koira ei joko osaa harjoitusta ylipäätään (pohjatyön tekemisessä on kenties oikaistu), tilanne on koiralle vielä liian vaikea tai koira ei ole mielessään yleistänyt käytöstä kyseiseen kohteeseen. Nyrkkisääntö on, että jos koira ei aivan muutaman sekunnin kuluessa häiriön katsomisesta tarjoa kontaktia, palaa harjoituksessa taaksepäin ja siirry taas vahvistamaan häiriön katsomista antamalla palkkiomerkki välittömästi, kun koira katsoo häiriötä.
Koira saattaa myös katsoa häiriötä uudelleen saatuaan palkkion. Tämä johtuu siitä, että koiran mielestä häiriö on joko kiinnostava tai jännittävä, ja se haluaa vielä saada häiriöstä lisätietoa. Myös tässä tilanteessa palaa taaksepäin harjoituksessa, ja palkitse koiran jokainen vilkaisu kohti häiriötä niin kauan, että koira jää palkkion jälkeen kontaktiin.
Muita huomioon otettavia asioita
Koira ei opi LAT-harjoitusta omatoimisesti, jos koiraa aina kutsutaan ennen kuin sitä palkitaan. Tässä harjoituksessa koiran ei siis tarvitse ottaa kontaktia ennen palkkiota, vaan se saa palkkion pelkästään katsomalla kohdetta.
Jos koira ei reagoi palkkiomerkkiin tai ei halua palkkiota, kyse ei ole siitä, etteikö tämä harjoitus toimisi. Kyse on tällöin siitä, ettei tämä kyseinen toisto onnistunut alun perinkään. Koira ei tee yhtäkään Look AT That-harjoituksen toistoa, jos se ei käänny kohti ohjaajaa saadakseen palkkion, kuten koira ei vaikkapa tee yhtään istumisharjoitustakaan, jos se ei laske takapuoltaan maaahan kertaakaan harjoituksen aikana. LAT ei ole sen ihmeellisempi harjoitus kuin mikään muukaan harjoitus, eli oppiminen edellyttää onnistuneita toistoja ja niiden palkitsemista koiran mielestä arvokkaalla palkkiolla.
LAT-harjoituksesta ei myöskään ole tarkoitus häivyttää palkkiota pois. Jos harjoitusta tarvitaan tai koira tarjoaa sitä itse, taito ei ole vielä sillä tasolla, että koiran voisi odottaa työskentelevän palkatta. Kun koira on tosiasiassa sinut ympäristönsä kanssa, se lopettaa LATin tarjoamisen, ja tällöin voidaan siirtyä muihin harjoituksiin. Jos koira jää uudelleen katselemaan jotakin asiaa tai vaikuttaa muuten huolestuneelta, LAT-harjoituksen pariin voidaan aina palata uudelleen.
Harjoitus voi tuntua alkuun monivaiheiselta ja työläältä, mutta koiran mielentilan muuttamisessa ei ole oikoteitä onneen. Toisaalta, neutraaleilla kohteilla harjoitellessa saa lyhyessä ajassa paljon toistoja, jolloin myös oppiminen on tehokasta. Muutaman kuukauden intensiivisellä harjoittelulla saa jo paljon aikaan. Tällöin voi olla tarpeen järjestää erikseen harjoitustilanteita, joissa päästään kasvattamaan vaikeustasoa vähitellen. Kannattaa muistaa, että LAT on samanlaista kuin minkä tahansa muunkin harjoituksen kouluttaminen – joskus tulee “virheitä”, jokainen toisto ei aina onnistu täydellisesti, ja koiran yleinen hyvinvointi vaikuttaa suuresti siihen, miten helppoa tai vaikeaa erilaisten käytösten tekeminen koiralle on. Look At That on kuitenkin koiralle vahvaksi opetettuna erinomainen taito, josta on valtavasti hyötyä niin arjessa kuin harrastuksissakin. Kun koira osaa LAT-harjoituksen, sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ihmisten, koirien, polkupyörien, autojen, mäkeä laskevien lasten, kovien äänien, oikeastaan siis lähes minkä tahansa ärsykkeen ilmaantuessa muuttamaan koiran tunnetilaa neutraaliksi tai positiiviseksi.
Koiran haistelu on yksi koiraharrastajia eniten ärsyttävistä toiminnoista, ja siihen pyritään joskus puuttumaan voimakkaastikin. Puuttumisen sijaan voisi olla hyvä hetkeksi kurkistaa haistelun taakse, tutkia, mitä käytöksen takaa löytyy. Haistelua voi myös käyttää tehokkaasti palkkiona, ja sitä kautta haistelun tarve vähenee.
Haistelu on koiran tapa kerätä informaatiota
Mieti hetki itseäsi astumassa vieraaseen tilaan vaikkapa kisapaikalla. Katselet ympärillesi, paikannat ilmoittautumisen, kehän sijainnin, minne voit viedä tavarasi ja missä on wc. Entäpä, jos joutuisit menemään tilaan silmät peitettynä niin, että näkisit vain pienestä rakosesta suoraan eteenpäin?
Ihminen kerää tietoa ensisijaisesti katselemalla, koira kerää tietoa nenänsä kautta. On koiran kannalta epäreilua kieltää siltä kokonaan tiedon keruu. Haistelemalla ainakin saa tietoa siitä, keitä muita tilassa on tai on ollut, ja mikä heidän tunnetilansa on. Todennäköisesti koira saa paljon sellaista informaatiota, josta meillä ei ole aavistustakaan. Koiran on saavutettava tilassa turvallinen ja luottavainen olo, ja jos se kokee informaation keräämisen haistelemalla tarpeelliseksi, väkisin estäminen ei paranna tilannetta.
Haistelu tuottaa mielihyvää
Haistelu myös tuottaa koiralle mielihyvää. Haistelu on on osa metsästyskäyttäytymisketjua, ja sen osien suorittaminen tuottaa koiralle itsessään mielihyvää. Villit koiraeläimet käyttävät suurimman osan ajastaan ravinno netsintään nimenomaan nenäänsä käyttäen, joten on selviytymisen kannalta välttämätöntä, että juuri etsiskely on mieluista puuhaa. Jos koira ei pääse toteuttamaan lajityypillisiä käytöksiä riittävästi, ne voivat tulla esiin ohjaajan kannalta ei-toivotuissa yhteyksissä. Riittävä määrä mahdollisuuksia haisteluun on tärkeää koiran hyvinvoinnille.
Haistelu voi olla myös sijaistoiminto, jolla koira rauhoittelee itseään hankalaksi kokemassaan tilanteessa. Näissä tilanteissa olisi ensisijaisen tärkeää selvittää koiran hankalan olon syy, jotta sijaistoiminnon tarve vähenisi. Koira voi esimerkiksi olla epävarma siitä, mitä sen tulisi tehdä, uusi tila voi jännittää, koira kokee painetta ohjaajasta tai häiriöt ovat liian vaikeita. Haistelun estäminen ei poista tätä syytä, vaan voi jopa pahentaa koiran oloa, jos sille ei tarjota tilanteessa muuta ratkaisua.
Mitä haistelulle voi tehdä?
Haistelun syy vaikuttaa jonkin verran siihen, miten haistelu”ongelmaa” kannattaa lähteä ratkomaan. Ensin on syytä varmistaa, että koiran arkeen sisältyy riittävästi mahdollisuuksia haisteluun ja nenänkäyttöön esimerkiksi ulkoilun ja virikkeistämisen muodossa. Ulkoilun tavalla on väliä: ohjaajan reipas kävely ja koira lyhyessä hihnassa ei yleensä anna koiralle mahdollisuuksia nenänkäyttöön. Itse suosin lenkkejä, joilla koiran pysähtyessä myös ohjaaja pysähtyy, joka kerta. Pitkä liina tai vapaana kulkeminen antaa enemmän vapautta kummallekin.
Jos epäilet sijaiskäytöstä koiran paineistumisen vuoksi, koiraa voi vastaehdollistaa häiriöihin. Koiran hallinnan tunteen lisääminen suhteessa jännittävään asiaan tuo yleensä pitkäkestoisimman ja myös nopeimman koulutustuloksen. Myös vastaehdollistamista ja LAT-tekniikkaa kannattaa käyttää. Varmista, että harjoittelun aikana koira ei ala pelätä, koska pelko blokkaa tehokkaasti oppimista, ja se voi yhdistyä tilanteeseen tai paikkaan. LAT-tekniikasta voit lukea lisää täältä. Joskus koira myös haistelee, koska se paineistuu ohjaajan toiminnasta. Tällöin erilaiset omaehtoisen kontaktin harjoitukset ja esimerkiksi Control Unleashed-pelit antavat koiralle mahdollisuuden ottaa oma-aloitteisesti kontaktia ja valita, mitä koira haluaa tehdä.
Jos koira vain kerää tietoa, sen kannattaa antaa se tehdä. Tiedon keruun tarve yleensä vähenee, kun koira saa tunteen, että se on sallittua, ja erilaiset paikat ovat turvallisia. Joskus koira on vain todella kiinnostunut hajuista. Tällöin kannattaa miettiä, miten haistelemaan pääsemistä voisi käyttää palkkiona koiralle, varsinkin, jos haistelu voittaa muut palkkiot.
Omaehtoisen kontaktin harjoituksella koiralle annetaan mahdollisuus kerätä tietoa, tutustua paikkaan, toteuttaa käyttäytymistarvetta ja myös siedättyä häiriöihin. Omaehtoisen kontaktin harjoituksessa haistelua myös hyödynnetään palkkiona. Haistelun käyttö palkkana perustuu Premackin perjaatteeseen, eli vahva käytös vahvistaa aiempaa heikompaa käytöstä. Heikko kontaktikäytös siis vahvistuu, kun se palkitaan vahvemmalla haistelukäytöksellä. Tästä pääset lukemaan artikkelin omaehtoisesta kontaktista.
Jäikö joku asia askarruttamaan tai haluatko jostain lisätietoa? Olen vain sähköpostin päässä ja vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin sekä kuulen kommentit postauksesta. Älä epäröi ottaa yhteyttä saara.uljas@gmail.com tai yhteydenottolomakkeella. Facebookista ja Instagramista löydät sivuni lystitassun-nimellä ja siellä voit myös lähettää viestejä tai kommentoida.
IKEA-postauksen some-jaoissa nousi esiin kysymys koiratarvikkeiden ekologisuudesta ja kestävyydestä. Pidän tätä kysymystä erittäin tärkeänä, joten nyt esittelen yhden kotimaisen, ekologisten koiratarvikkeiden valmistajan. Minulla on käytössä peräti kaksi TERVODesingilta tilattua taukoalustaa. TERVO Desing- makuualustan etuna on, että se on pehmeä eli myös hieman eristetty, sekä se hylkii likaa ja on vedenpitävä, jolloin se on täydellinen myös ulkokäytössä. Lisäksi alustassa on kätevä remmi, jolla sen saa sidottua tiiviiksi paketiksi.
TERVO Desing on Lopella asuvan Katja Tervon käsityöyritys, joka suunnittelee ja valmistaa tuotteita koirille, hevosille ja ihmisille. Valikoimassa on tuotteita, joita ei muilta valmistajilta löydy, ainakaan kotimaisina ja ekologisina vaihtoehtoina. Katja on suunnitellut itse kaikki valikoimansa tuotteet. Katja tekee myös yhtiestyötä Eläinkoulutusblogin kanssa.
Katjalle ekologisuus, kestävyys ja eettisyys ovat keskeisiä arvoja. Mikäli hän tarvitsee ulkopuolista palvelua, hän valitsee kotimaisen vaihtoehdon. Ekologisuus kattaa koko toiminnan materiaaleista aina sähköiseen laskutukseen saakka. Tuotteet valmistetaan pääosin ylijäämämateriaalista. Ylijäämämateriaali on ideaalia siksi, että se on “uutta” materiaalia, jonka joku toinen yritys on hylännyt, koska se ei täytä heidän vaatimuksiaan. Yleensä tällaiset materiaalit kuitenkin soveltuvat toisiin käyttötarkoituksiin hyvin. Näin voidaan estää isojen materiaalimäärien päätyminen kaatopaikalle. Katja pyrkii minmoimaan kangashävikin ja käyttää pienetkin tilkut, vaikka se ei aina olisikaan kustannustehokkain vaihtoehto. Yleisesti tuotteissa on käytetty auton turvavyötä tai turvatyynyä, jotka ovat erittäin kestäviä materiaaleja ja niillä on lähes rajattomat käyttömahdollisuudet.
TERVO Designin valikoimasta löytyy koirille leluja, makuualustoja, kaulapantoja ja ulkoiluliivejä. Kuonopantoja ja takkeja on ollut valmistuksessa muutamia. Koirien suosikkilelu on pitabee, joka on frisbeen tyylinen lelu. Se on valmistettu auton turvatyynystä. Yksi pitabeen parhaimmista ominaisuuksista on se, että siihen ei tartu hiekka, vaikka se kastuisi, ja lento-ominaisuudet vain paranevat vanhetessaan. Koiraihmisille taas on tarjolla treenitaskuja, kisataskuja ja ulkoiluhameita. Taskujen muotoilu on hieman erilainen mitä on tavallisesti totuttu näkemään. Tämä on ns. hieman kevyempi malli. Ulkoiluhame taas on kietaisumallinen, ja se on vedenpitävä ja kätevä pyöräyttää leggareitten ylle, kun lähtee pimeällä sadekelillä pihalle. Ulkoiluhameesta on pian tulossa toinen väri valikoimaan.
Katja suunnittelee tälläkin hetkellä lisää tuotteita, jotka saadaan myyntiin kun Katja nykyisiltä töiltään ehtii. Ideat syntyvät usein yhteistyössä asiakkaan kanssa, asiakkaan tarpeista käsin. Ja jos ide aonkin hyvä, se päätyy myös yleiseen myyntiin.
Tiedätkö kotimaisen, ekologisten koiratarvikkeiden valmistajan? Vinkkaa minulle kommenteissa, sähköpostilla tai somessa. Jaetaan tietoa yhdessä muillekin!
Haluaisitko opettaa tehtävät koirallesi nopeasti ja tehokkaasti, kerralla oikein? Ilman suurta vaivaa apujen häivyttämisessä ja tehtävän suulliselle vihjeelle viemisessä? Kohteiden käyttö eli targetin on tähän sopiva menetelmä! Kohdetta käytetään tällöin käytöksen aikaansaamisen keinona, eli koira tarjoaa kohteelle jotain käytöstä, jota lähdetään sitten viemään eteenpäin ja nimeämään. Esittelen seuraavaksi 5 peruskohdetta, joiden avulla voidaan saada aikaan useita erilaisia käytöksiä. Peruskohteet ovat etutassutarget, kosketuskeppi, takatassutarget, kosketusalusta sekä istumis/seisomisalusta Tässä postauksessa kerrotaan kohteiden käyttämisen yleisistä hyödyistä.
Etutassutarget
Etutassutargetilla tarkoitetaan kohdetta, jonka päälle koira asettaa molemmat etutassunsa. Etutassutarget on erittäin monikäyttöinen, ja niitä kannattaa olla erilaisia eri käyttötarkoituksia varten. Puolipallojen avulla voidaan opettaa esimerkiksi istu-seiso-istu-asennon vaihtoja etutassut paikallaan, pyöreän tasapainotyynyn avulla takapään käyttöä ja sen myötä käännöksiä, perusasentoa ja puolenvaihtokäännöksiä sekä pitkulaisen etutassutargetin avulla sivuaskelia. Etutassutargetin avulla tehtävät liikkeet ovat myös hyvää lihaskuntoharjoittelua koiralle.
Kosketuskeppi
Kosketuskeppi tarkoittaa kohdetta, jossa on varren päässä esimerkiksi pallo, ja koira opetetaan koskemaan siihen nenällään. Kun koira oppii tehtävän, se seuraa kosketuskepin mukana, ja sille voidaan näin opettaa erilaisia liikeratoja. Kosketuskepin avulla voidaan opettaa esimerkiksi pyörähdykset, kaikki puolenvaihtotehtävät sekä asennon vaihtoja. Kosketuskepin hyöty namikäden seuraamisella opettamiseen nähden on, että koska keppi itsessään ei ole koiralle merkityksellinen, vaan sen arvo on välineellinen, koira ajattelee enemmän harjoitellessaan sokean namin seuraamisen sijaan. Näin myös kosketuskepin häivyttäminen on helpompaa ja nopeampaa.
Takatassutarget
Takatassutarget tarkoittaa alustaa, jonka päälle koira laittaa takatassunsa. Takatassutarget on helppo opettaa etutassutargettia soveltaen. Takatassutarget on rally-tokossa kaikkein käyttökelpoisin peruutuksen opettamisessa (sekä edessä että sivulla), ja tokossa se on hyödyllinen myös kaukokäskyjen opettamiseen. Lisäksi sen avulla voidaan opettaa koiralle kuin koiralle takajalkojen hahmottamista jumppamielessä.
Kosketusalusta
Kosketusalusta on kohde, jota koira täppää tassullaan. KosketusalustaKosketusalustan avulla voidaan saada koira irtaantumaan ohjaajasta poispäin tai jäämään kauemmas ohjaajasta, mikä voi ilman kohdetta olla haastavaa. Kosketusalustaa voidaan rally-tokossa hyödyntää merkille lähetyksen opettamisessa sekä liikkeestä seisomisen opettamisessa. Tokossa kosketusalustaa käytetään usein ruudun sekä tyhjään lähetyksen opettamiseen.
kuva: Saila Rappumäki
Asentoalusta
Asentoalustalla tarkoitetaan yleensä joko istumis- tai seisomisalustaa. Tällöin otetaan kohde, jonka avulla koira tekee aina tietyn asennon. Alusta voi olla osittainen tai kokonaan koiran alla. Kokonaisen alustan hyvä puoli on, että alustaa voidaan muokata siten, että koiran ollessa kokonaan alustan päällä saadaan suorat asennot automaattisesti. Asentoalustan kanssa voidaan opettaa perusasennot oikealle ja vasemmalle sekä koiratanssissa myös muut positiot, eteentulo, liikkeestä seisominen, paikallaan istuminen ja seisominen sekä edessä seisominen. Asentoalustaa voidaan hyödyntää myös asennon vaihtojen suoruuden harjoittelussa.
Muutama seikka kannattaa ottaa huomioon, kun kohteita alkaa harjoitella koiran kanssa. Kohteiden käytössä on aina huomioitava muutama turvallisuusnäkökohta: kohteen tulee olla pitävä sekä koiran tassujen alla, että vasten pohjamateriaalia. Kohde ei saa siis liikkua pois alta, kun koira osuu siihen, eikä koira saa luistella sen päällä.
Harjoitusvaiheessa usein sekaannusta aiheutuu, kun koira tarjoaa uudelle kohteelle edellistä oppimaansa kohdekäytöstä. Tämä on aivan tavallista, eikä se tarkoita koulutuksen epäonnistumista. Koiraa voidaan hiukan auttaa uuden käytöksen alkuun vaikka sitten namilla houkuttelemalla. Jos jokaiseen käytökseen käyttää erilaista kohdetta, koira oppii kyllä, mikä käytös kuuluu millekin kohteelle, ja lopettaa muiden käytösten tarjoamisen siihen.
Kun kohteita harjoittelee, ohjaajan tulee keskittyä kokonaan harjoitukseen. Varsinkin alussa kaikki käytös kohteiden suuntaan tulee vahvistaa. Kun haluat pitää taukoa, ota kohde pois. Jos koira tarjoaa käytöstä etkä vahvista sitä, käytös alkaa samalla myös sammua, ja oppiminen hidastuu. Koiraa ei saa koskaan fyysisesti siirtää pois kohteelta, ja myös pois kutsumista on vältettävä. Tassukohteita ei saa koskaan ottaa väkisin pois koiran alta. Kun koira halutaan pois kohteelta, helpoin tapa on heittää nami syrjään, jolloin koira lähtee namin perään. Sillä aikaa ohjaaja saa kohteen pois, tai saadaan aikaan uusi lähestyminen.
Kohteita opettaessa kannattaa myös miettiä, haluaako käytöksen kohteelle nimetä, vai annetaanko koiran vain tarjota käytöstä sille. Nimeämisessä on se hyvä puoli, että silloin on mahdollista käyttää samaa kohdetta eri tehtäviin, esimerkiksi samaa alustaa etu- ja takatassutargettiin. Toisaalta kohteen nimeäminen voi aiheuttaa haastetta itse valmiin tehtävän nimeämiseen. Itse olen päätynyt siihen, että olen nimennyt etu- ja takatassukäytöksen, mutta käytän vihjeitä itseasiassa aika harvoin. Yleensä käytän ennemmin erilaisia kohteita eri käytöksille. Syy tähän on, että myös tarpeet vaihtelevat: takapään käyttöä on vaikea tai mahdoton harjoitella isolla kohteella, sivuaskeleet taas vaativat enemmän tilaa, jotta koira mahtuu ottamaan askeleita.
P.S. Kohteiden käytön verkkokurssi starttaa 2.11.2020. Kurssilla harjoitellaan postauksessa mainitun 5 eri peruskohteen opettaminen, ja lisäksi saat kattavat ohjeet useiden eri kylttitehtävien opettamiseen kohteita hyödyntäen. Tästä linkistä saat lisätietoa kohteiden käytön verkkokurssista.
Sivuilla käytetään evästeitä. Valitsemalla “Hyväksy kaikki”, hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Mikäli haluat hallita evästeasetuksia, valitse "Evästeasetukset".
Tällä sivustolla käytetään sivuston käytön kannalta välttämättömien ja turvallisuuteen liittyvien evästeiden lisäksi evästeitä kurssien suorittamisen mahdollistamiseksi ja kävijämäärien tilastoimiseksi.
Alla voit poistaa käytöstä/ottaa käyttöön evästeitä. Huomioithan, että jos valitset kurssien suorittamiseen liittyvät evästeet pois käytöstä, sivut eivät välttämättä enää toimi suunnitellusti.
Nämä evästeet ovat sivujen toiminnan kannalta välttämättömiä. Niiden avulla mahdollistetaan sivuston perustoiminnot ja kurssien suorittaminen. Evästeiden avulla huolehditaan myös turvallisuudesta. Nämä evästeet ovat aina käytössä.
Tilastoinnin evästeet auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään miten kävijät käyttävät sivustojamme. Ne keräävät tietoa muumuassa kävijämääristä, liikenteestä jne.
Lystitassun sivuilla käytettävä verkkokurssialusta käyttää evästeitä kurssien sisäänkirjautumiseen, istuntojen kestoon ja suorituksiin liittyviin toimintoihin. Huomoithan, että mikäli kyseiset evästeet otetaan pois käytöstä, kurssialusta ei välttämättä toimi suunnitellusti tunnuksillasi.
