Avainsana: virikkeet

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 2
hyvää elämää koiran kanssa · hyvinvointi · koiralähtöisyys · koiran käyttäytyminen · virikkeistäminen

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 2

Saara UljasKommentoi

Koiran hyvinvointiteot osa 2

Tämä postaus on toinen osa koiran hyvinvointitekoja esittelevää sarjaa. Tässä esittelen 12 uutta vinkkiä koiran hyvinvoinnin kohentamiseen. Ensimmäisen osan voit käydä lukemassa tästä.

Vie koira tapaamaan koirakaveria

Sosiaalisuus on koiralle tärkeää. Sosialisoimisen pitää olla kuitenkin koirasta oikeasti kivaa, jotta se parantaa hyvinvointia. Valitse siis koirallesi kaveri, jonka kanssa koiran on hyvä olla ja joiden välillä ei ole jatkuvia jännitteitä. Koirakaverin kanssa ei tarvitse välttämättä leikkiä – mukavaa yhdessä oloa voi olla myös rinta rinnan kävely ja samojen hajujen nuuskuttelu. Koira voi olla sosiaalinen myös muiden eläinten, kuten kissojen kanssa.

Laumassa elävillekin koirille voi tehdä hyvää välillä tavata koirakaveria, joka ei kuulu omaan porukkaan. Sopivan kaverin kanssa myös aikuisen koiran taidot tulla toimeen toisten kanssa paranevat ja pysyvät yllä. Jos koirasi jännittää muita koiria, eikä sopivaa kaveria ole, voit järjestää harjoituksen, jossa koira saa katsella toisia koiria riittävän pitkän välimatkan päästä samalla herkkuja syöden.

Luo koiralle rutiini lenkin varrelle

Rutiinit tuottavat hyvinvointia, koska ennustettavuus poistaa epävarmuutta ja stressiä. Vaikka aina ei ole mahdollista luoda esimerkiksi ajallisia rutiineja, voimme vaikkapa tehdä asioita tietyssä järjestyksessä tai käydä tietyissä paikoissa. Lenkin varrelle rutiinien lisääminen tuottaa ennakoitavuutta, ja laskee koiran stressiä. Näin lenkkeilystä tulee sekä koiralle että omistajalle mukavampaa.

Rutiiniksi sopii vaikkapa yhden päivän lenkin tekeminen aina samana, tietyssä paikassa temppujen teko tai treenihetki tai ison kiven päälle kiipeäminen. Lenkillä voi olla myös useampia “pisteitä”, joissa jokaisessa on oma juttunsa. Koira oppii odottamaan tiettyjä tapahtumia nopeasti. Koira oppii odottamaan tiettyjä tapahtumia nopeasti. Luoduista rutiineista on tärkeä pitää kiinni, koska toteutumaton rutiini aiheuttaa helposti turhaumaa.

Vie koira hierontaan

Hieronnalla on koiralle monia hyvinvointivaikutuksia: se rentouttaa, vähentää kireyden ja kivun tunnetta lihaksissa, vähentää stressiä, rentouttaa ja parantaa mielialaa. Tämä edellyttää, että hieronta toteutetaan koiralähtöisesti, koiran tahdissa. Hierontahetki on myös suhteen ja luottamuksen luomista koiran ja hierojan välille. Hieronta sopii lähes kaikille koirille. Jos mietit, sopiiko hieronta koirallesi, konsultoi eläinlääkäriä. (Lue lisää koirahieronnasta ja varaa aika täältä.)

Voit myös hieroa koiraasi itse. Kevyestäkin hieronnasta on koiralle paljon hyötyä, ja se parantaa koiran ja omistajan suhdetta.

Anna koiran valita ulkoilureitti

Valinnanvapauden lisääminen koiran elämään lisää koiralle mielenkiintoa ja mielekkyyttä. Mahdollisuus vaikuttaa päivän tapahtumiin parantaa koiran hyvinvointia. Antamalla koiran valita lenkin voimme myös saada tietoa koiran suhtautumisesta ulkoiluun ja ympäristöihin. Osa koirista valitsee mieluiten aina uuden polun ja tekisi hyvin pitkiä lenkkejä. Toiset taas suosivat tuttuja ja turvallisia lenkkipolkuja. Joidenkin koirien tekee joskus mieli tuttuihin paikkoihin ja toisinaan taas uusiin. Mikä tahansa onkin koirasi suosikki, sen valinta kertoo koirastasi.

Vie siis koirasi ulkoilulle, jossa koira saa päättää vauhdin ja suunnan. Voit rajoittaa pituutta kuitenkin sen mukaan, miten paljon sinulla on aikaa käytössäsi.

Tarkkaile koiraasi

Koiran tarkkailu ja oman koiran tunteminen auttaa samaan kiinni pienistä muutoksista koiran käyttäytymisessä. Kun opit tuntemaan koirasi käyttäytymisen ja eleet hyvin, opit myös näkemään muutokset koirassasi. Pienet asiat voivat kieliä isoistakin ongelmista – esimerkiksi hiukan huonompi ote lelusta treeneissä voi olla merkki hammasongelmasta, tai vaikkapa piehtaroinnin yhtäkkinen lopettaminen kivusta selässä.

Tarkkaile koiraasi arjessa, kotona, ulkoillessa, muiden koirien kanssa ja harjoitellessa. Millainen minun koirani on, miten se yleensä käyttäytyy, millaisia tapoja sillä on? Ja kiinnitä huomiota myös muutoksiin. Jos yhtäkkiä havaitset, että jokin käytös on muuttunut, syy pitäisi aina selvittää.

Anna koirallesi uusia hajuja tutkittavaksi

Koira elää hajujen maailmassa. Hajut kertovat koirille monia asioita, joista me voimme vain uneksia. Haistelu on koiran hyvinvoinnille keskeisen tärkeää, ja sen on todettu esimerkiksi laskevan koiran sykettä.

Sen lisäksi, että voit viedä koiran ulos haistelemaan (luukku 1), voit myös tuoda koiralle hajuja kotiin. Koirat mielellään tutkivat hyvin erilaisia asioita. Koiralle mielenkiintoista haisteltavaa ovat esimerkiksi ostoskassin sisältö, ystävien lemmikkien karvat tai kivet ja oksat ulkoa. Koirat tykkäävät uutuuksista, joten koiralle tutkittavaksi tuotavia asioita kannattaa vaihdella.

Silitä koiraasi

Koiran silittäminen ja rapsuttelu tekee hyvää sekä koiralle että omistajalle. Se laskee verenpainetta ja vapauttaa mielihyvähormoneja, kunhan molemmat osallistuvat hellittelyhetkeen vapaaehtoisesti. Koiraa voi hyvin rapsutella, kun se pyytää huomiota, se ei ole pomottamista vaan osoitus kaipuusta läheisyyteen.

Koirat tykkäävät kukin erilaisesta tavasta ja paikoista rapsuttaa ja silittää, ja koiran mielipidettä kannattaa ehdottomasti kuunnella. Voit testata, haluaako koira vielä rapsutuksia yksinkertaisesti vain lopettamalla rapsuttamisen. Jos koira lähtee liikkeelle, rapsuja oli sillä kertaa tarpeeksi. Jos koira vinkuu, läpsii tassulla tai tökkää kuonolla, se koittaa kertoa haluavansa vielä lisää kosketusta. Tällainen suostumukseen perustuva silityshetki lujittaa koiran ja ihmisen suhdetta.

Järjestä maistelubuffet

Haju-uutuksien lisäksi voit tarjota koirallesi vaihtelua ja uusia kokemuksia myös makujen muodossa. Erilaiset syötävät tarjoavat koiralle virikettä pitkäksi aikaa. Voit koostaa koiralle maistelubuffetin esimerkiksi erilaisista vihanneksista ja hedelmistä, ja lisätä joukkoon vaikkapa juustoa, jogurttia, kananmunaa ja maapähkinävoita. Nämä voi asetella vaikkapa nuolumaton päälle. Tarkoitus ei ole puuttua koiran syömiseen mitenkään, mutta maistelubuffetin tutkimista on hauska seurata.

Muista, että on olemassa koiralle sopimattomia ruokia, kuten ksylitoli, suklaa ja rusinat – tarkista aina ensin, että valitsemaasi ainesosaa voi turvallisesti antaa koiralle. Jos koirasi on allerginen, valitse ainesosia, jotka sopivat sen ruokavalioon. Herkkävatsaisille ei kannata antaa kovin isoa buffettia kerralla, vaikka kolme erilaista palaa tuo jo virikearvoa.

Tee lista syistä, miksi pidät koirastasi

Jos koiran kanssa on haasteita arjessa tai harrastuksissa, on riskinä ajautua negatiivisten ajatusten kehään. Kun keskitymme sen sijaan siihen, mikä kaikki on hyvin ja mikä tuottaa meille iloa koirassa, suhde koiraan paranee. Tällöin on helpompi huomata myös arjessa ja harrastuksissa onnistumiset ja toivottu käytös, ja myös palkita koiraa niistä useammin.

Tee siis lista kaikesta siitä, mistä pidät koirassasi ja mikä koirasi kanssa elämisessä tuottaa sinulle iloa. Kaikki pienetkin asiat on tärkeää kirjoittaa ylös. Listalla voi esimerkiksi olla, että koira vie minut ulkoilemaan, koira opettaa minulle uusia asioita, tykkään rapsutella koiraa, koira pitää minulle seuraa, koirani on söpö… Mitä tahansa keksit. Jaa lista koirasi hyvistä puolista tarinassasi ja haasta myös muut mukaan listaamaan kaikki hyvät asiat omasta koirasta ja sen kanssa elämisestä.

Palkitse koiraa, kun se tekee jotain toivomaasi oma-aloitteisesti

Eilen teimme listaa koiran hyvistä ominaisuuksista ja hyvistä puolista, ja tänään positiivisuus jatkuu keskittymisellä koiran hyvään käytökseen. Usein arjessa ja joskus treeneissäkin toivottu käytös otetaan itsestäänselvyytenä, ja keskitymme ongelmiin. Kun haluamme muuttaa koiran käyttäytymistä, on kuitenkin keskeistä palkita koiraa onnistumisista. Kun koira kokee käytöksen kannattavaksi, se alkaa tarjota sitä myös oma-aloitteisesti enemmän ja enemmän.

Tarkkaile siis koiraasi arjessa ja treeneissä, ja palkitse koira aina, kun se tekee mielestäsi oikein. Voit ottaa tavoitteeksi palkita koira ainakin 25 kertaa päivän aikana koiran oma-aloitteisesta toiminnasta, mieluiten enemmän. Ajan kuluessa näet, miten se käytös, josta palkitset, alkaa lisääntyä. Kun koira oppii, mikä on kannattavaa, sen kokema stressi ja epävarmuus vähenee, ja lisäksi suhde ohjaajaan paranee. Rutkasti hyvinvointivaikutuksia siis molemmille!

Vastaa koiran viesteihin

Elämä koiran kanssa on elämää toisen ajattelevan ja tuntevan yksilön kanssa, jolla on oma persoona. Koiralla tulee olla oikeus ilmaista itseään ja kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan. Koira tekee tämän vain eri tavalla kuin ihminen, koska ei osaa puhua. Koiran viestintä on usein hienovaraista, ja on tärkeää tarkkailla koiraansa huomatakseen sen viestit. Jos koira kokee saavansa vastakaikua viestintäänsä, se alkaa käyttää sitä yhä enemmän. Näin meille kehittyy koiran kanssa vastavuoroinen, vuorovaikutuksellinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla on merkitystä. Näin koirasta todella kehittyy se ihmisen paras ystävä, ja suhde koiraan tuottaa iloa ja merkityksellisiä kokemuksia.

Anna koiralle aikaasi

Kaikkein tärkein hyvinvointiteko koiralle ja itsellesi on viettää aikaa koiran kanssa. Kaikenlaisen mukavan tässä kalenterissa esitellyn puuhan lisäksi myös yhdessä oleilu ja lähekkäin nukkuminen ovat laatuaikaa koiralle. Koira on sosiaalinen eläin, ja nauttii omistajansa seurasta. Mitä enemmän vietätte aikaa yhdessä, sitä paremmin opitte tuntemaan toisenne ja luottamaan toisiinne. Koira arvostaa jokaista hetkeä kanssasi ja elää parasta mahdollista elämäänsä.

aktivointi · hallinnantunne · koiralähtöisyys · kouluttaminen · valinnanvapaus · virikkeistäminen

Aktivointi saalistuskäytöksen näkökulmasta

Saara UljasYksi kommentti

Kirjoitin juttua PON-kerhon jäsenlehteen koiran aktivoimisesta, ja lähdin pohtimaan erilaisia tapoja virikkeellistää koiraa saalistuskäyttäytymisketjun näkökulmasta. Koen saalistuskäytöksen näkökulman hyvänä siksi, että sen kautta aukeaa näkökulmaa myös koiraan lajina ja ymmärrys siitä, miksi virikkeistäminen on hyödyllistä ja toimii. Tapoja virikkeellistää on useita muitakin, ja jutun lopusta löytyy muutama vinkki lisätiedon hankintaan.

Koiran virikkeistäminen saalistuskäytöksellä

Virikkeistämisellä tarkoitetaan, että koiralle tarjotaan mahdollisuuksia lajityypilliseen käytökseen. Koira on kuuluu koiraeläinten sukuun ja on saalistaja (vrt. esim. kani, joka on saaliseläin). Luonnossa elävän koiraeläimen hereillä oloajasta suurin osa kuluu ruoan etsimiseen, lisäksi aikaa kuluu kiinniottoon, syömiseen ja mahdolliseen piilottamiseen. Koska syöminen on jokaisen eläimen ja myös ihmisen elinehto, saalistamiseen liittyvät käytökset ovat itsessään erittäin palkitsevia, eli tuottavat mielihyvää. Pääasiassa voidaan sanoa, että ne myös rentouttavat koiraa, vaikkakin pelkkään jahtaamiseen keskittyvä aktiviteetti tuottaa myös stressiä ja voi kiihdyttää. Saalistuskäytös voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: jäljestäminen – vaaniminen – takaa-ajo – tarttumispurenta – tappopuru – paloittelu ja syöminen. Virike on aina jotain mukavaa. Virike on aina myös sellaista, minkä koira valitsee itse. Virikkeistäminen siis lisää koiran omaehtoisesta käytöstä ja valinnanvapautta. Jos leikki tai koulutushetki muuttuu koiran kannalta epämukavaksi tai sitä pitää vahvasti suositella, se lakkaa olemasta virike.

Käyn tässä läpi koira virikkeistämistä saalistuskäytösketjun eri vaiheiden kautta. Koiraa on aina valvottava, kun se leikkii leluilla tai syö luita, jottei se niele isoja paloja tai sellaista materiaalia, mikä ei ole tarkoitettu syötäväksi.

Jäljestäminen

Jäljestäminen eli ruoan etsiminen on se vaihe, johon luonnonvaraiset eläimet käyttävät eniten aikaa. Koiraeläin käyttää ison osan päivästä haistellakseen saaliseläinten jälkiä ja tehden niistä tulkintoja saaliin ohimenon ajankohdasta, määrästä, suunnasta ja mahdollisesti monenlaisesta muusta, mistä ihmiset eivät voi kuvitellakaan olevan mahdollista saada tietoa hajuaistin avulla. Haistelu on koiraa rentouttavaa ja hyvällä tavalla väsyttävää puuhaa. Hajuaistia voi käyttää monipuolisesti hyväksi ruoalla aktivoimisessa. Jäljestämiseen lukeutuu myös tonkiminen ja kaivaminen, jotka ovat myös tapoja etsiä saalista esimerkiksi maan alta.

  • Namien etsintä: Koiralle voi opettaa vihjeen, josta se osaa etsiä nameja. Pyydä koira istumaan paikallaan ja laita sen nähden nami maton reunan alle. Sano koiralle vapautusvihje ja uusi etsimisvihje, esimerkiksi ”etsi”. Toista tätä muutamia kertoja. Sen jälkeen piilota nami niin, ettei koira näe, ja toista taas vihje etsi. Voit myös heittää koiran nähden kourallisen kuivaruokaa maahan sisällä tai ulkona ja kun koira ampaisee ruoan perään, sanoa etsimisvihjeen. Nameja voi piilotella sisällä ympäriinsä, paikat kannattaa valita sen mukaan, ettei haittaa jos koira yrittää vaikkapa kaivaa niitä esiin. Myynnissä on myös namimattoja, snuffle mats, joihin voi piilottaa nameja ja antaa etsiä sieltä. Netistä löytyy myös ohjeet maton tekemiseen itse. Meillä ainakin namimatto on koirien ehdoton lemppari.
  • Aktivointilelun etsiminen: Laitetaan piiloon aktivointilelu, paperirulla tms. jossa on sisällä ruokaa, ja annetaan koiran etsiä sitä. Opetetaan samoin kuin namietsintä. Tässä yhdistyy lisäksi aktivointilelun kanssa pelaaminen sen löydyttyä.
  • Namijälki: Koira seuraa ihmisen tekemää jälkeä, joka on joko tehty ruoalla kokonaan tai jäljen varrelle on ripoteltu ruokaa. Jos jäljen vetää ruoalla, voi laittaa sukkahousuun jotain hiukan valuvaa herkkua, vetää sitä perässään ja kätkeä jäljen päähän purkissa samaa herkkua. Koira ei saa nähdä herkun piilotusta. Koira ohjataan jäljen alkuun ja annetaan sen jälkeen itsenäisesti seurata jälkeä loppupalkkiolle. Jälki on aluksi vain muutaman metrin mittainen, mutta kun koira hoksaa jutun juonen, voi jälkeä alkaa pidentää ja herkkua vaikeuttaa siten, että se on esimerkiksi kiinteämpää, jolloin siitä jää vähemmän hajua. Jälkeä voi tehdä myös siten, että talloo omilla jaloilla jäljen, jossa laittaa ensin joka askeleelle 2 namia ja antaa koiran seurata namivanaa. Myös tässä laitetaan loppupalkkio, josta koira tietää jäljen päättyneen. Namien välimatkaa voi alkaa pidentää pikkuhiljaa, kun koira on keksinyt jutun juonen.
  • Metsälenkki: Vapaana tai pitkässä liinassa kulkiessaan koira saa rauhassa haistella maailman hajuja ja rentoutua.
  • Kiireetön ulkoilu: Uusi paikka, uudet hajut, ja tutkittavaa riittää pitkäksi aikaa. Myös tavallisia lenkkejä voi tehdä joskus niin, että antaa koiran haistella niin paljon kuin se haluaa, eikä repiä sitä hajuilta jatkamaan matkaa. Tällöin kannattaa pukea lämpimästi päälle ja ottaa lenkin tavoitteeksi jonkin ajan kuljetun matkan sijasta.
  • Hajuharrastukset: Nose work, haku, jäljestäminen, esine-etsintä, tunnistusnouto, hajuerottelu… Harrastuslajeissa löytyy paljon valikoimaa siihen, miten koiraa voi opettaa käyttämään nenäänsä palkkion saadakseen.
  • Tonkiminen ja kaivaminen: Koiralle voi tarjota luvallisia kaivamiskokemuksia esimerkiksi täyttämällä pahvilaatikon pahvinpaloilla ja laittamalla sekaan nameja koiran nähden, jotka se saa sitten etsiä. Nameja voi myös laittaa löyhän pyyherullan sisälle tai peittomyttyyn, josta koira voi tonkia namit esiin. Koiralle voi myös tarjota luvallisen paikan kaivuuseen pihamaalla tai koirapuistossa.
  • Haistiaiset: Koiralle voi tuoda haistiaisen, eli haisevan tuliaisen, kun käy itse jossain. Esimerkiksi työmatkan varrelta voi poimia kepin, kiven tai lehden koiralle haisteltavaksi. Koiran kannattaa myös antaa haistella erilaisia tavaroita.

Vaaniminen

Vaaniminen on vaihe, jossa koiraeläin on löytänyt saaliin ja tuijottaa sitä miettien samalla, miten etenisi seuraavaan vaiheeseen ketjua. Paimentamisessa lampaiden tuijottaminen on esimerkki vaanimisesta, samoin esimerkiksi lintukoiran seisonta. Koirat vaanivat toisiaan myös leikin tuoksinnassa, jokainen on varmaan nähnyt koiran hiipivän matalana kohti toista koiraa. Vaanimista voi olla vaikea järjestää aktivoinniksi, ja tulisi huomioida, että vaaniminen voi olla myös stressaavaa ja kiihdyttävää, myös sen kohteena olevalle eläimelle. Joillakin roduilla, esim. bordercollie, vaaniminen voi mennä maanisen puolelle, eikä välttämättä enää lisää koiran kokonaishyvinvointia. Koiran ei saisi myöskään antaa vaania muita koiria (muualla kuin leikissä), autoja, ihmisiä, pyöriä, lapsia.

  • Paimentaminen, lintujen vaaniminen: Muiden eläinten vaaniminen liittyy vahvasti rotuun, eikä sitä välttämättä voi koiralle opettaa. Jos koira vaanii mielellään, sen voi antaa katsella muita eläimiä.
  • Leikkivaaniminen: Leikkimisessä muiden koirien kanssa on paljon muutakin hyötyä, mutta se voi myös sisältää vaanimiskäytöstä.
  • Lelun vaaniminen: Jos koira on leikkisä, leluleikkeihin voi sisällyttää seuraavanlaista vaanimista: ihmisellä on lelu kädessään, jota koira yrittää tavoitella. Lelu jähmettyy, ja koira jähmettyy tuijottamaan lelua, eli vaanimaan. Tästä edetään siihen, että lelu lähtee yllättäen liikkeelle ja koira eteen saalistuskäytöksessä takaa-ajoon.

Takaa-ajo

Takaa-ajossa koira jahtaa saalistaan. Monet leikit koiran kanssa perustuvat tähän. Saalisleikit ovat monelle koiralle mieluisia, mutta ne ovat myös kiihdyttäviä. Esimerkiksi pallon heittoa ei tulisi tehdä päivittäin, pitkiä aikoja kerrallaan eikä kylmillä lihaksilla liiallisen stressin ja vammojen välttämiseksi. Jos koirat jahtaavat leikissä toisiaan, on omistajan tehtävä aina varmistaa, että molemmat osapuolet todella kokevat takaa-ajon mukavana leikkinä.

  • Lelun jahtaaminen / heittäminen: Heitetään koiralle palloa tai annetaan sen jahdata muita leluja. Huom! Tämä ei sisällä taisteluleikkiä ohjaajan kanssa.
  • Viehejuoksu: erityisesti suosittua vinttikoirien keskuudessa, mutta ainakin Turussa myös muun rotuiset saavat toisinaan käydä tutustumassa vieheen perässä juoksemiseen vinttikoiraradalla.
  • Muiden koirien kanssa leikkiminen sisältää usein takaa-ajoleikkiä.
  • Takaa-ajoon liittyy olennaisesti juokseminen, ja koirathan rakastavat juosta. Vaikka koira ei suoranaisesti jahtaisi mitään, juokseminen vapaana tai vaikka koirajuoksu tai muut vetolajit tarjoavat koiralle kokemuksen juoksun hurmasta.

Tarttumispurenta ja tappopuru

Tarttumispurennassa koira saa saaliin kiinni. Käytännössä virikkeistämisessä tarttumispuru toteutuu, kun koira saa lelun tai vieheen kiinni. Koira etenee tappopuruun silloin, kun se lelun voittaessaan ravistaa sitä voimakkaasti. Kaikki koirat eivät tätä tee.

Paloittelu ja syöminen

Syöminen on kaikille eläimille elinehto, ja monesti hukkaan heitetty mahdollisuus aktivointiin. Jos koira on ahne, se vetäisee päivittäisen ruoka-annoksensa napaansa muutamassa sekunnissa. Erilaisilla aktivointileluilla syömiseen kuluvaa aikaa on mahdollista moninkertaistaa ja tarjota koiralle samalla aivopähkinää. Koiraa tulee aina vahtia, kun se syö luita tai leikkii aktivointileluilla.

  • Puruluut: Nahkaiset tai aidot luut. Monet aikuisetkin koirat nauttivat luiden kalvamisesta ja käyttävät siihen mielellään aikaa. Jotkut koirat myös piilottavat luita mielellään. Luiden syönti auttaa lisäksi koiran hammashoidossa.
  • Aktivointikupit: Perustuvat yleensä siihen, että kupin pohja ei ole tasainen vaan siinä on erilaisia kohoumia. Koira joutuu käyttämään enemmän kieltään saadakseen ruokaa, ja ruoka saadaan pienemmissä erissä.
  • Kong: Kong tai muut täytettävät lelut perustuvat perjaatteessa samaan kuin aktivointikupit. Kongin tai muun täytettävän lelun voi täyttää koiran päivittäisellä ruoalla ja pakastaa (nappuloihin lisätään jotain kosteaa sidosaineeksi), jolloin ruoan syömiseen käytettävä aika kasvaa huimasti.
  • Lickimat: Sama kuin Kongi yllä, mutta lickimat on tasainen pinta, johon sivellään pehmeää ruokaa ja pakastetaan, koira saa nuolla pakastetun ruoan.
  • Aktivointilelut ja -pelit: Näitä löytyy jokaisesta eläinkaupasta useampia erilaisia. Kannattaa aloittaa helposta ja edetä sitten vaikeaan, koska tottumaton koira saattaa liian vaikean lelun edessä luovuttaa. Jotkut koirat oppivat lelun mekanismin kerrasta, toiset leikkivät samoilla leluilla uudelleen ja uudelleen.
  • Luvallinen repiminen: Laita nameja vessapaperihylsyyn, maitopurkkiin tai limsapulloon, ja anna koiran repiä tiensä ruoan luokse. Monet koirat pitävät tästä kovasti. Vaikeusastetta voi lisätä laittamalla useamman wc-paperihylsyn päällekkäin tai laittamalla maitopurkin täytteeksi vielä pahvinpaloja tai paperisilppua.
  • KOULUTTAMINEN JA OMAEHTOISET HOITOTOIMET: Aivan, luit oikein. Kun koira saa tehdä työtä ruoan eteen, se lisää syömiseen käytettyä aikaa ja koulutushetki toimii aivovirikkeenä. Koirat, kuten muutkin eläimet, valitsevat yleensä mieluummin tehtävien kautta syömisen kuin suoraan kiposta syömisen. Kun koulutus tapahtuu koiran ehdoilla ja lähtökohtana se, että koira saa hyvällä mielellä keksiä, miten sen tulisi tehdä saadakseen makupalansa, koulutus toimii erinomaisena virikkeenä. Kun koiralla on valinnan vapaus ja hallinnan tunne, sen hyvinvointi kohenee monin tavoin ja myös suhde omistajaan paranee.

Lisävinkkejä:

https://minimuutti.com/

bujoilu · omat koirat · seuranta · treenipäiväkirja · virikkeistäminen

Koirabujoilu – listat ja trackerit

Saara Uljas3 kommenttia

No niin, vihdoin juttua koirabujon käytöstä listojen tekemiseen ja eri juttujen seuraamiseen. Bujon pitäminen on kokenut tässä välissä pienen evoluution, koska olen päätynyt toukokuun alusta siihen, että ns. oma bujo ja koirabujo ovat taas yhdistyneet. Päädyin tähän siksi, että kahden bujon jaatkuva pitäminen mukana ja ajantasalla osoittautui haastavaksi.

Kalenteriominaisuuden lisäksi bujosta tekee huikean se, että sen avulla pystyy helposti pitämään kirjaa haluamistaan asioista ja seuraamaan niiden edistymistä. Omasta bujosta koiriin liittyen löytyy seuraavia listoja: hankintalista, lista kiinnostavista podcasteista, blogeista yms., osattujen käskyjen lista Susulle ja Tellulle sekä lista asioista, joita haluaisin kouluttaa. Listat ovat aika simppeli juttu ja niillä on helppo aloittaa, mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Mutta sitten itse koirabujon suola, trackerit eli seuraimet. Erilaisia konsteja seurata erilaisia asioita. Itse olen simppelin ja yksinkertaisen tyylin ystävä, mutta jos on aikaa ja halua taiteilla, niin googlesta lyötyy mitä hienoimpia ideoita.

Omien koirien kohdalla seuraan viikotasolla hoitotoimenpiteitä (pesu, kynnet, harjaus) ja kehonhuoltoa (hieronta, fyssari, osteopaatti). Päivätasolla joka kuukausi ovat seuranssa liikunnan määrä ja laatu sekä erilaiset virikkeet. Susulle olen lisäksi tehnyt treenitrackerit, jossa tokoliikkeet, rallytoko, koiratanssi, nose ja hyppytekniikka on jokainen pilkottu omiksi osa-alueikseen, joita seurataan. Mikäli Tellun kanssa auton omaehtoisesti mukavaksi -prjetki johtaa toivottuun lopputulokseen, sekin saa omat trackerit tavoitteelisen treenin seuraamista varten. Olen kokenut trackerit todella hyödylliseksi siinä, että niihin on helppo ja nopea merkitä, mitä on tehty, ja toisaalta yhdellä silmäyksellä seuraavia treenejä suunnitellessa näkee saman eli mitä on tehty ja jätetty tekemättä. Itse sorrun helposti toistamaan treeneissä aina samaa kaavaa, joten tämä on tosi hyödyllistä. Pidän lisäksi myös sanallista treenipäiväkirjaa, johon kirjoitan fiiliksistä ja siitä. missä olisi vielä kehitettävää, mutta se vaatii aina enemmän aikaa eikä taaksepäin selaaminen ole ollenkaan niin kätevää.

Kuvat kuitenkin kertovat tästä havainnollisemmin, joten tässä vielä lisää räpsyjä omasta bujostani.

omat koirat · virikkeistäminen

Virikeratailua

Saara UljasKommentoi

Turussa Koirankota järjestää säännöllisesti koirien virikeratoja. Virikeradalla siis ollaan yksi koira kerrallaan hallissa, jossa on erilaisilla alustoilla ja piiloissa nameja. Koira saa tutkia rataa ja etsiä nameja omaan tahtiin. Virikeradan kesto on 30 min, joka riittää ainakin omat koirani väsyttämään perusteellisesti.


Olen käynyt koirien kanssa siellä muutamia kertoja, kaikki koirat tykkäävät radasta hirveästi. Radalla tulevat myös hauskasti esiin koirien erilaiset luonteet ja tyylit toimia. Tiuhti 6v on rataillut muutamia kertoja. Tiuhdin tyyli on käydä yksi alue kerrallaan tarkasti läpi, siltä ei jää varmaan yhtäkään namia huomaamatta. Tiuhti ei puolessa tunnissa ehdikään kuin haravoida ehkä 2/3 hallista. Tiuhti on myös aika varovainen, se ei mielellään suinpäin säntää uusille alustoille, vaikkakin on nyt kerta kerralta rohkaistunut.


Susu taas omaan tyyliinsä touhottaa radalla vauhdikkaasti menemään sinne tänne. Se on kovasti innoissaan, mutta ei keskity kauheasti ja iso osa jopa näkyvillä olevista nameista jää syömättä. Susulle alustat ovat aivan yhdentekeviä, se astuu minne vaan ja laittaa päänsä mihin tahansa laatikkoon. Susulle 30 min on ehdottomasti riittävästi, se alkaa radan loppupuolella yleensä jo väsähtää.


Tellu 17 vk on käynyt radalla kahdesti. Tellun mielestä rata on huisin hauska, ensimmäisellä kerralla se hiukan arasteli alkuun, mutta nyt lauantaina se viipotti menemään kuin vanha tekijä. Lauantaina kuultiin myös jo kunnollinen nuuskimisääni nenästä. 30 min radalla oli ihan hyvä aika, penneli nukkui makeasti koko loppuillan.