harrastukset · kouluttaminen · omat koirat · seuranta · Susu

Voihan vihje! Kannattaisiko sinunkin välittää vihjeistä?

Päivi Kokko listasi blogissaan Disco-bordercolliensa vihjeitä, ja sain siitä inspiraatiota tähän postaukseen. Susu harrastaa aktiivisesti neljää eri lajia, joten vihjeitä on kertynyt meille aikamoinen määrä, ja hankaluuksia on aiheutunut matkan varrella siitä, kun vihjeitä ei ole alusta saakka mietitty kunnolla. Ennen meidän listausta kuitenkin ajatuksia siitä, mikä kaikki oikeastaan toimii koiralle vihjeenä, ja millaisia asioita vihjeitä miettiessä kannattaa huomioida. Vihje tarkoittaa tässä jotakin indikaattoria eli ilmaisinta koiralle siitä, että tietyn toiminnon suorittamalla on mahdollista ansaita palkkio. Tekstin lopussa on pari linkkiä, joiden takaa löytyy lisää teoriapohdintaa vihjeistä sitä kaipaaville.

kuva Saila Rappumäki

Mikä voi olla vihje?

Yleensä vihjeeksi ajatellaan suullinen vihje, sana. Lisäksi vihjeitä voivat olla fyysiset eleet sekä konteksti, jossa toimitaan. Vihjeenä toimii toisaalta myös hiljaisuus, sanojen puute. Lajeissa, joissa koiralle ei saa puhua kilpailusuorituksessa (esim. toko), on järkevää opettaa, että niin kauan kuin ohjaaja on hiljaa vihjeiden välillä, koira tekee oikein. Jos sitten vaikkapa rallytokossa ohjaaja alkaa höpöttää koiralle, koska se on sallittua, voi koira mennä pahemman kerran sekaisin luullessaan, että nyt se tekee virheitä kun ohjaaja on ihan kummallinen.

Fyysistä ohjausta ajatellaan usein ennemmin apuna, mutta sekin on vihje koiralle siitä, mitä sen kannattaisi nyt kokeilla. Ihmiset tekevät paljon myös tiedostamatonta fyysistä ohjausta, esimerkiksi heiluvat eri suuntiin ja liikuttavat käsiään. Eleet ja esimerkiksi katseen suuntaa ovat koiralle yleensä paljon merkityksellisimpiä kuin sanat, mikäli koiralle ei ole erikseen yleistetty suullisia vihjeitä siihen, että sana tarkoittaa aina samaa asiaa riippumatta siitä, mitä ohjaaja muuten tekee sillä hetkellä (esim. istuuko vai seisooko, pitääkö käsiä sivulla vai pään päällä).

Vihjeiden eroilla luodaan selkeyttä

Jos fyysistä ohjausta haluaa käyttää tehokkaasti hyödykseen, esimerkiksi käsiohjaukset kannattaa opettaa koiralle alusta saakka mietitysti ja tietoisesti, jolloin ne ovat paljon selkeämpiä ja tehokkaampia. Itse olen joutunut rallyn valiotuloksia hakiessani taistelemaan “nakkiohjauksen” kanssa. Nakkiohjauksella tarkoitan sitä, että kaikki käsiohjaus on ollut sen näköistä, kuin ohjaajan kädessä olisi nakki, jota koira seuraa, ja koira on ollut ihan sekaisin, kun samanlaisia ohjauksia eri puolilta on vaikka kuinka monta. Kun opetin eri tehtäviin selkeästi erilaiset käsivihjeet ja häivytin yhdestä tehtävästä vihjeen kokonaan pois, näiden tehtävien erottelu on selkeytynyt Susulle huomattavasti.

Eri tehtävien erottelu onkin se syy, miksi vihjeitä pitäisi erityisesti miettiä. Jos touhuilee koiran kanssa kotona omaksi ilokseen, ei ole niin väliä, jos Murre meneekin maahan istumisen sijaan, mutta jos se tapahtuu tokokokeessa ja liike nollaantuu, niin harmittaa eikä homma etene. Vihjeitä valitessa tulisi siksi ottaa muutama asia huomioon: 1) Vihje on lyhyt ja koiralle selkeä ja 2) samassa kontekstissa esiintyvät vihjeet ovat keskenään riittävän erilaiset (suulliset vihjeet kuulostavat erilaiselta, fyysiset vihjeet näyttävät erilaiselta), jotta koira pystyy erottamaan ne toisistaan. Esimerkiksi tokon ja rallytokon jäävissä liikkeissä “istu” ja “seiso” ovat monesti liian samanlaiset, molemmissa on painokas “IS”, jolloin koira tarjoaa vahvempaa käytöstä joka yleensä aina on istuminen.

Kriteeri määrittelee vihjeen sisällön

Vihjeissä tulisi myös miettiä sitä, käytetäänkö samaa vihjettä eri ympäristöissä, jolloin myös kriteeri, eli vihjeen sisältämä vaatimus toiminnalle on mahdollisesti erilainen. Koirille opetetaan usein heti pentuna arjessa “istu”, jossa ei ole sen kummoisempaa kriteeriä kuin pyrstö penkkiin ja nopeasti, asennosta ja tekniikasta viis. Jos tämän vihjeen siirtää sellaisenaan harrastuskäyttöön, voi joutua varautumaan siihen, että myös samat kriteerit siirtyvät harrastuskontekstiin, eli koira istuu miten sattuu vinossa ja jalat vinksallaan. Ihmiset myös monesti miettivät toiminnan lopputulosta, kun taas koirat yhdistävät vihjeen myös siihen tapaan, millä lopputulokseen päästään.

Jos mietimme, mihin koiran fyysiseen suoritukseen vihje istu useimmiten liitetään, niin se on seisomasta istumaan meneminen. Tässäkin on vielä kolme tapaa toteuttaa liike, eli koira voi joko pitää etujalat paikallaan ja vetää takapään alleen, pitää “navan” paikallaan ja siirtää siis hiukan sekä etu- että takajalkoja tai pitää takajalat paikallaan ja peruuttaa etujalkoja taaksepäin. Kun sitten haluamme saada koiran maasta istuvaan asentoon, liikerata on varsin erilainen, koska silloin koira joko 1) pitää etujalat paikallaan ja kerää takapään alleen, 2) pitää “navan” paikallaan ja liikuttaa hiukan molempia tai 3) pitää takajalat paikallaan ja siirtää etujalkoja alleen. Jos tätä ei ole koiralle erikseen opetettu, se ei välttämättä laisinkaan ymmärrä, että sama vihje istu tarkoittaa sekä peffan alaslaskua että etuosan ylösnostoa, ja joskus vielä se pitäisi sitten tehdä ihan tietyllä tavalla (esim. tokon kaukokäskyt). Vihje ei siis aina merkitse koiralle sitä, mitä ihminen olettaa. Toinen hyvä esimerkki on rallytokon pyörähdys, joka monesti opetetaan suoraan visulla. Jotkut koirat oppivat vihjeen tarkoittavan “käänny poispäin ohjaajasta”, jolloin sama vihje toimii hyvin oikeallakin. Toiset koirat taas oppivat “käänny vasemmalle” (vaikka koira ei varmasti ymmärrä sinänsä vasemman käsitettä), jolloin oikealla ne törmäävät samalla vihjeellä ohjaajaan ja ovat ihan sekaisin.

Koiralle on kuitenkin mahdollista opettaa, että eri liikeradoilla päästään samaan lopputulokseen, mutta se pitää tosiaan opettaa. Tällöin vihjeen sisältö tarkentuu koiran mielessä. Esimerkiksi itse kuulun siihen koulukuntaan, joka ajattelee seuraamista ns. liikkuvana perustasentona, jolloin perusasento, seuraaminen eteen ja taakse sekä sivuaskeleet ja kaikki käännökset tehdään yhdellä vihjeellä. Tällöin koiralle on opetettu, että yksi vihje merkitsee tietyn sijainnin pitämistä suhteessa ohjaajaan, ja koiralle on erikseen opetettu, miten se onnistuu eri suuntiin. Toinen esimerkki siitä, että yksi vihje käy moneen asiaan, voisi olla nouto, jolloin koiralle taas yleistetään, että sama vihje voi tarkoittaa monien erilaisten esineiden noutamista, tai kierto, jossa samalla vihjeellä koira osaa kiertää puun ja kartion.

Vihje on aina kontekstisidonnainen

Koira muodostaa myös itse vihjeitä ympäristöstä eli siitä kontekstissa, missä yleensä jotakin tapahtuu. Aika monella koiraihmisellä on kokemusta siitä, että koira alkaa hermostua autossa, kun käännytään tutusta mutkasta treenihallille/tuttua metsäpolkua kohti/mummolaan, koira siis kiihtyy, kun se tietää, että jotain mieluisaa on tulossa. Koira oppii toisaalta ympäristöstä nopeasti myös esimerkiksi sellaiset vihjeet kuin kisoissa jännittynyt ohjaaja=ei palkkaa luvassa, koiratanssissa musiikki lähtee soimaan=aina pitkä ja puuduttava palkaton suoritus tulossa, rallytokokyltit maassa=seuraamisesta ei palkata, mikäli treenaaminen on kaavamaista eikä monia eri näkökohtia ympäristön vihjeissä huomioida. Lisäksi koira on hyvin paikkasidonnainen oppija, ja yhdistää oppimansa asiat siihen ympäristöön, jossa asiaa on harjoiteltu. Uudet käytökset ja niiden vihjeet pitää siis yleistää uusiin ympäristöihin, jotta ne “oikeasti” toimivat.

Koiran kykyä poimia ympäristön vihjeitä voidaan myös käyttää tietoisesti hyödyksi. Eri harrastuslajien ja myös esimerkiksi erityyppisten lenkkien välillä voidaan tehdä erottelua välineillä, jolloin koira oppii toistojen myötä, että esimerkiksi vetovaljaissa mennään kovaa, nosework valjaissa orientoidutaan haisteluun ja ohuessa pannassa on luvassa tottistelua. Koiralle voidaan rakentaa oletusarvoa siihen, että rallytokokylttien läsnäollessa voi saada hyvän palkan koska tahansa, samoin musiikin lähtiessä soimaan. Koiralle voidaan opettaa kisapalkasta rutiini, jossa kisapalkka jätetään kentän laidalle, ja koska tahansa, 5 sekunnin tai parin minuutin kuluttua tai mitä tahansa tästä väliltä, sen voi saada.

Palkkiovihjeillä vältetään pettymyksiä ja hämmennystä

Lopuksi vielä muutama sana palkkiovihjeistä. Koiralle kannattaa opettaa enemmän kuin yksi palkkiovihje sen vuoksi, että voidaan erotella palkkioita. Jos koira arvottaa palkkiot eri arvoisiksi, mitä ne yleensä tekevät, voidaan näin välttyä pettymyksiltä. Lisäksi näin on mahdollista erotella esimerkiksi, että maassa oleva lelu on häiriö, mutta taskusta saa lelun palkaksi. Jos koira luulee saavansa eri paikasta palkkion kuin se tulee saamaan, esimerkiksi se olettaa saavansa heitetyn pallon maassa olevan sijaan ja lähtee juoksemaan valmiiksi, mutta ohjaajalla ei ole heittää palloa vaan koiralle pitää osoittaa maassa oleva pallo, palkkaukseen tulee turhaa sählinkiä ja hämmennystä, joka vesittää palkkauksen tehoa.

Vähintään kannattaa opettaa eri vihjeet namille ja lelulle, jos niitä käyttää. Taas sama esimerkki heitetystä lelusta, eli jos koira ennakoi saavansa himoitsemansa heitetyn pallon ja lähtee juoksemaan odottaen palloa, mutta saakin taskusta namin, voi pettymys olla iso ja palkkio kääntyä jopa rangaistukseksi. Lisäksi kouluttamista tehostaa yleensä huomattavasti se, jos käytössä on naksutin tai naksutinta vastaava muu ehdollinen vahviste, esim. jes-sana, josta seuraa AINA palkkio. Sitä vaan ei sitten käytetä silloin, kun ei aiota antaa palkkiota, koska taas voi aiheutua pettymys. Vihjeiden tehokas käyttö asettaa vaatimuksia siis myös kouluttajalle.

Seuraavaksi sitten se luvattu lista Susun vihjeistä. Jos haluat lukea lisää vihjeistä, suosittelen katsomaan alkuun täältä ja täältä.

Palkkiot

  • jes = namipalkka ohjaajalta
  • zip = lentävä lelu
  • noin = maata pitkin vedettävä lelu
  • jes + vapaa = namipalkka tiedetystä kohteesta, esim. etu- tai takapalkka (tämä ei ole ihan loppuun asti mietitty, toimii Susulla kyllä hyvin, mutta Glennalle mietin jotain muuta)
  • nais = namimaatti
  • vapaa = vapautus palkaksi tutkimaan jotakin, mitä koira haluaa tutkia (esim. haju)
  • vau = tokon sosiaalinen palkka

Toko osa vihjeistä on käytössä myös rallyssa ja koiratanssissa

  • sivu = seuraaminen (sisältää perusasennon, seuruu eteen, peruutus, sivuaskeleet, kaikki käännökset, automaattinen istuminen kun ohjaaja pysähtyy sekä maasta istumaan nousun sivulla)
  • istu = istu + paikalla istumisen jättö
  • pysy = paikalla makaamisen jättö
  • kaukot = kaukokäskyjen jättö
  • luokse = luoksetulon jättö
  • nyt tulee + x = seuraavan liikkeen valmistelu
  • maa = liikkeestä maahanmeno + sivulta maahanmeno + takajalkakaukoissa istumasta maahanmeno
  • sei = takajalkakaukoissa istumasta seisomaan
  • pom = takajalkakaukoissa maasta istumaan
  • nou = takajalkakaukoissa maasta seisomaan
  • down = takajalkakaukoissa seisomasta maahan
  • top = liikkeestä seiso
  • sit = liikkeestä istu
  • missä + x = bongaus, esim. missä ruutu, kierto, tyhjä
  • katso = liikkurin tms. katsominen
  • ruutu = ruutu
  • aller = tyhjään lähetys
  • töt = kartion kierto myötäpäivään (Susu on saanut itse valita suunnan)
  • ota = nouto
  • hämta = tunnistusnouto
  • hyppy = hyppy
  • Sususivu = luoksetulo
  • yhdessä = siirtyminen vasemmalla puolella liikkeiden välillä, ei niin tiukka kriteeri kuin seuraamisessa
  • luoksetulon stopissa käsimerkki

Rallytoko osa vihjeistä on käytössä myös koiratanssissa

  • oikea = seuraaminen oikealla (sisältää perusasennon, seuruu eteen, peruutus, sivuaskeleet, kaikki käännökset, automaattinen istuminen kun ohjaaja pysähtyy sekä maasta istumaan nousun oikealla)
  • pakki = peruutus edessä
  • merkki = merkille meno ja pysähtyminen
  • eteen = eteen istuminen
  • front = edessä seisominen
  • kieppi = pyöriminen vastapäivään
  • pyö = pyöriminen myötäpäivään
  • väli = pujottelu + kasi
  • puoli = puolenvaihto selän takana
  • vaihto = puolenvaihto edessä
  • sisään = käännös kohti ohjaajaa
  • takaa = saksalainen vasemmalla + oikealta vasemmalle perusasentoon
  • bäk = saksalainen oikealla + vasemmalta oikealle perusasentoon
  • hyrrä = ohjaajan ympäri myötäpäivään
  • round = ohjaajan ympäri vastapäivään

Koiratanssi

  • vor = positio 2
  • zwis = positio 9
  • tassu = oikean tassun anto
  • toinen = vasemman tassun anto
  • moi = oikean tassun heilutus

Nose Work

  • Ole hyvä = nose workin etsintävihje
  • Näytä = nose workin tarkennus

Muut

  • ympäri = kartion kierto vastapäivään
  • tassut = etujalkatargetti
  • käpä = takajalkatargetti
  • doit = matkimisvihje (ei olla tehty “loppuun asti”)
  • täällä = kontakti
  • häkkiin = häkkiinmeno
  • autoon = autoonmeno
  • matto = taukomatto
  • pistämaate = maahanmeno odottamista varten, “vapaa hengailu”
  • links = lenkillä käännös vasempaan
  • rechts = lenkillä käännös oikeaan
  • suoraan = lenkillä risteyksessä mennään suoraan yli
  • mennään = liikutaan eteenpäin esim. lenkillä
  • tule = luoksetulo arjessa

Nopeasti laskettuna siis 67 erilaista vihjettä! Näiden lisäksi lajien välisiä eroja on luotu varusteilla, eli canicrossia varten on vetovaljaat, omaehtoiselle lenkille mennään pitkässä liinassa, nose workiin on samoin omat valjaat ja muita lajeja tehdään ohuessa pannassa tai ilman varusteita. Kisapalkkaan on oma rutiini, samoin treeneihin ja kisapaikalle saavuttaessa. Myös treenien lopetukseen on luotu rutiini vihjeeksi siihen, että enää ei tehdä, jolloin koira voi rentoutua ja lopettaa odottamisen, jos vielä pääsisi. Samalla estetään se, ettei tavaroiden keräämisestä muodostu vahingossa rangaistusta palkkion poiston muodossa, kun koiralta viedään mahdollisuus suorittaa mieluisia tehtäviä ja ansaita palkkioita.

Tällä vihjemäärällä alkaa itsellä mielikuvituksen rajat tulla vastaan, kun pitäisi keksiä vielä ohjaajan kädessä olevan kepin ympäri kierrolle joku vihje ja uusille HTM:positioille vihjeet, näin alkajaisiksi ainakin. Joudun jo tarkkaan miettimään, että vihjeet kuulostavat tarpeeksi erilaisilta, ettei koira varmasti sekoita niitä keskenään. Mehän ollaan otettu jo käyttöön hiukan englantia, saksaa ja ranskaa, koska itse en muista vihjeitä, jos ne ei jotenkin loogisesti liity itse tehtävään. Yritän pitää kaikilla koirilla mahdollisimman samanlaiset vihjeet oman muistin helpottamiseksi. Millaisia vihjeitä sinulla on käytössä? Kommentoi tässä tai somen puolella.

Jäikö joku asia askarruttamaan tai haluatko jostain lisätietoa? Olen vain sähköpostin päässä ja vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin sekä kuulen kommentit postauksesta. Älä epäröi ottaa yhteyttä saara.uljas@gmail.com tai yhteydenottolomakkeella. Facebookista ja Instagramista löydät sivuni @lystitassun ja siellä voit myös lähettää viestejä tai kommentoida.

bujoilu · havainnointi · omat koirat · seuranta · treenipäiväkirja · virikkeistäminen

Koirabujoilu – listat ja trackerit

No niin, vihdoin juttua koirabujon käytöstä listojen tekemiseen ja eri juttujen seuraamiseen. Bujon pitäminen on kokenut tässä välissä pienen evoluution, koska olen päätynyt toukokuun alusta siihen, että ns. oma bujo ja koirabujo ovat taas yhdistyneet. Päädyin tähän siksi, että kahden bujon jaatkuva pitäminen mukana ja ajantasalla osoittautui haastavaksi.

Kalenteriominaisuuden lisäksi bujosta tekee huikean se, että sen avulla pystyy helposti pitämään kirjaa haluamistaan asioista ja seuraamaan niiden edistymistä. Omasta bujosta koiriin liittyen löytyy seuraavia listoja: hankintalista, lista kiinnostavista podcasteista, blogeista yms., osattujen käskyjen lista Susulle ja Tellulle sekä lista asioista, joita haluaisin kouluttaa. Listat ovat aika simppeli juttu ja niillä on helppo aloittaa, mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Mutta sitten itse koirabujon suola, trackerit eli seuraimet. Erilaisia konsteja seurata erilaisia asioita. Itse olen simppelin ja yksinkertaisen tyylin ystävä, mutta jos on aikaa ja halua taiteilla, niin googlesta lyötyy mitä hienoimpia ideoita.

Omien koirien kohdalla seuraan viikotasolla hoitotoimenpiteitä (pesu, kynnet, harjaus) ja kehonhuoltoa (hieronta, fyssari, osteopaatti). Päivätasolla joka kuukausi ovat seuranssa liikunnan määrä ja laatu sekä erilaiset virikkeet. Susulle olen lisäksi tehnyt treenitrackerit, jossa tokoliikkeet, rallytoko, koiratanssi, nose ja hyppytekniikka on jokainen pilkottu omiksi osa-alueikseen, joita seurataan. Mikäli Tellun kanssa auton omaehtoisesti mukavaksi -prjetki johtaa toivottuun lopputulokseen, sekin saa omat trackerit tavoitteelisen treenin seuraamista varten. Olen kokenut trackerit todella hyödylliseksi siinä, että niihin on helppo ja nopea merkitä, mitä on tehty, ja toisaalta yhdellä silmäyksellä seuraavia treenejä suunnitellessa näkee saman eli mitä on tehty ja jätetty tekemättä. Itse sorrun helposti toistamaan treeneissä aina samaa kaavaa, joten tämä on tosi hyödyllistä. Pidän lisäksi myös sanallista treenipäiväkirjaa, johon kirjoitan fiiliksistä ja siitä. missä olisi vielä kehitettävää, mutta se vaatii aina enemmän aikaa eikä taaksepäin selaaminen ole ollenkaan niin kätevää.

Kuvat kuitenkin kertovat tästä havainnollisemmin, joten tässä vielä lisää räpsyjä omasta bujostani.

bujoilu · havainnointi · omat koirat · seuranta · treenipäiväkirja

Koirabujo -koirien vuoden suunnittelu ja seuraaminen

Pahimmat muuttokiireet ovat nyt helpottaneet, joten aikaa on taas palata blogin pariin. Tänään kirjoitan jo aiemmin lupaamaani postausta bujoilun eli Bullet Journalin hyödyntämisestä koiraharrastuksessa. Esittelen useammassa postuaksessa bujoni eri osia, koska muuten tästä yhdestä tulisi kilometrin mittainen juttu. Tässä potauksessa esittelen koirabujoni peruspalat eli sisällysluettelon, muutaman perussivun, futurelogin ja kuukausinäkymät.

Bullet Journal eli bujo on yksinkertaisuudessaan itse tehty kalenteri, johon kerätään itselle tärkeitä tietoja. Bujoilusta voi lukea lisää metodin keksijän blogista tai suomenkielisistä kirjoista Bullet Journal -metodi ja Bujoilun voima. Itse aloitin bujoilun törmättyäni kirjakaupan alessa viimeksi mainittuun kirjaan, jonka innoittamana tein itselleni viime vuonna ensimmäisen bujoni. Tämän vuoden alusta päädyin käyttämään tavallista kalenteria ja koirille omaa bujoa ajankäytön vuoksi, mutta olen kuin huomaamattani ottanut käyttöön vihkon erilaisille listoille ja huomaan kaipaavani myös muuhun kuin koiriin liittyviä trackereita (eli seuraimia) jne. Metodi on siis osoittautunut ainakin itselleni hyödylliseksi.

Kuten bujoilun kehittäjä Ryder Carroll kirjoittaa, bujossa tärkeintä on toiminnallisuus, ei ulkonäkö. En ole mikään suuri askarteluihminen, mutto bujon koristelu on yllättävän rentouttavaa puuhaa. Se on kai minulle sitä aivojen lepoa ja ilmeisesti pääsen siinä flow-tilaan, koska puuhassa saattaa huomaamatta vierähtää pitkä tovi. Bujoilun myötä arkeen muodostuu ehkäpä siis enemmän hetkiä myös aivojen levolle ja käsillä tekemiselle.

Bujo alkaa sisällysluettelosivulla. Sisällysluettelon avulla pystyy isonkin vihkon kanssa nopeasti tarkistamaan, millä sivulla mitäkin on.

Ensimmäiseksi olen bujooni laittanut ns. jatkuvasti voimassa olevat sivut, eli perustietoja kaikista koirista (juoksut, rokotukset, madotukset, punkkisuojaus tms.) sekä hankintalistan, johon kirjaan koirille hankittavia tarvikkeita. Ostetut tarvikkeet merkataan rastilla, ja uusia hankintoja voi lisätä listan perään. Näitä sivuja voi tehdän bujossa minne tahansa väliin, mutta itse pidin loogisena laittaa ne heti alkuun.

Seuraavaksi bujossani on future log, jonka olen tehnyt koko vuodelle, vaikkei vihko varmaan riitä kuin muutamia kuukausia. Future logiin on merkitty kaikki tulevat treenit ja koulutuspäivät, ja sitä täydennetään ajan mittaan kun uusia tapahtumia ilmaantuu. Siellä pysyvät järjestyksessä kaikki koiramaiset menot, eikä mikään jää välistä. Ne on sieltä myös helppo siirtää kuukausinäkymään.

Kuukausinäkymän teen jokaiselle kuukaudelle erikseen, samoin viikkosivut. Ne auttavat minua hahmottamaan aikaa ja viikkoa, niiden avulla on esimerkiksi helppo suunnitella pääpiirteissään treenien aikataulu ja seurata nopealla vilkaisulla esimerkiksi treenien ja levon sykliä.

Bujon voi aloittaa koska vain, vaikka ihan keskeltä viikkoa ja kuukautta, ja edellä mainittujen avulla pääsee hyvin alkuun bujoilussa. Seuraavassa postauksessa kerron enemmän listoista ja trackereista eli seuraimista, jotka olen kokenut hyödyllisiksi.