Kategoria: virikkeistäminen

Lystitassun koiran koulutus control unleashed verkkokurssi 24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 2
hyvää elämää koiran kanssa · hyvinvointi · koiralähtöisyys · koiran käyttäytyminen · virikkeistäminen

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 2

Saara UljasKommentoi

Koiran hyvinvointiteot osa 2

Tämä postaus on toinen osa koiran hyvinvointitekoja esittelevää sarjaa. Tässä esittelen 12 uutta vinkkiä koiran hyvinvoinnin kohentamiseen. Ensimmäisen osan voit käydä lukemassa tästä.

Vie koira tapaamaan koirakaveria

Sosiaalisuus on koiralle tärkeää. Sosialisoimisen pitää olla kuitenkin koirasta oikeasti kivaa, jotta se parantaa hyvinvointia. Valitse siis koirallesi kaveri, jonka kanssa koiran on hyvä olla ja joiden välillä ei ole jatkuvia jännitteitä. Koirakaverin kanssa ei tarvitse välttämättä leikkiä – mukavaa yhdessä oloa voi olla myös rinta rinnan kävely ja samojen hajujen nuuskuttelu. Koira voi olla sosiaalinen myös muiden eläinten, kuten kissojen kanssa.

Laumassa elävillekin koirille voi tehdä hyvää välillä tavata koirakaveria, joka ei kuulu omaan porukkaan. Sopivan kaverin kanssa myös aikuisen koiran taidot tulla toimeen toisten kanssa paranevat ja pysyvät yllä. Jos koirasi jännittää muita koiria, eikä sopivaa kaveria ole, voit järjestää harjoituksen, jossa koira saa katsella toisia koiria riittävän pitkän välimatkan päästä samalla herkkuja syöden.

Luo koiralle rutiini lenkin varrelle

Rutiinit tuottavat hyvinvointia, koska ennustettavuus poistaa epävarmuutta ja stressiä. Vaikka aina ei ole mahdollista luoda esimerkiksi ajallisia rutiineja, voimme vaikkapa tehdä asioita tietyssä järjestyksessä tai käydä tietyissä paikoissa. Lenkin varrelle rutiinien lisääminen tuottaa ennakoitavuutta, ja laskee koiran stressiä. Näin lenkkeilystä tulee sekä koiralle että omistajalle mukavampaa.

Rutiiniksi sopii vaikkapa yhden päivän lenkin tekeminen aina samana, tietyssä paikassa temppujen teko tai treenihetki tai ison kiven päälle kiipeäminen. Lenkillä voi olla myös useampia “pisteitä”, joissa jokaisessa on oma juttunsa. Koira oppii odottamaan tiettyjä tapahtumia nopeasti. Koira oppii odottamaan tiettyjä tapahtumia nopeasti. Luoduista rutiineista on tärkeä pitää kiinni, koska toteutumaton rutiini aiheuttaa helposti turhaumaa.

Vie koira hierontaan

Hieronnalla on koiralle monia hyvinvointivaikutuksia: se rentouttaa, vähentää kireyden ja kivun tunnetta lihaksissa, vähentää stressiä, rentouttaa ja parantaa mielialaa. Tämä edellyttää, että hieronta toteutetaan koiralähtöisesti, koiran tahdissa. Hierontahetki on myös suhteen ja luottamuksen luomista koiran ja hierojan välille. Hieronta sopii lähes kaikille koirille. Jos mietit, sopiiko hieronta koirallesi, konsultoi eläinlääkäriä. (Lue lisää koirahieronnasta ja varaa aika täältä.)

Voit myös hieroa koiraasi itse. Kevyestäkin hieronnasta on koiralle paljon hyötyä, ja se parantaa koiran ja omistajan suhdetta.

Anna koiran valita ulkoilureitti

Valinnanvapauden lisääminen koiran elämään lisää koiralle mielenkiintoa ja mielekkyyttä. Mahdollisuus vaikuttaa päivän tapahtumiin parantaa koiran hyvinvointia. Antamalla koiran valita lenkin voimme myös saada tietoa koiran suhtautumisesta ulkoiluun ja ympäristöihin. Osa koirista valitsee mieluiten aina uuden polun ja tekisi hyvin pitkiä lenkkejä. Toiset taas suosivat tuttuja ja turvallisia lenkkipolkuja. Joidenkin koirien tekee joskus mieli tuttuihin paikkoihin ja toisinaan taas uusiin. Mikä tahansa onkin koirasi suosikki, sen valinta kertoo koirastasi.

Vie siis koirasi ulkoilulle, jossa koira saa päättää vauhdin ja suunnan. Voit rajoittaa pituutta kuitenkin sen mukaan, miten paljon sinulla on aikaa käytössäsi.

Tarkkaile koiraasi

Koiran tarkkailu ja oman koiran tunteminen auttaa samaan kiinni pienistä muutoksista koiran käyttäytymisessä. Kun opit tuntemaan koirasi käyttäytymisen ja eleet hyvin, opit myös näkemään muutokset koirassasi. Pienet asiat voivat kieliä isoistakin ongelmista – esimerkiksi hiukan huonompi ote lelusta treeneissä voi olla merkki hammasongelmasta, tai vaikkapa piehtaroinnin yhtäkkinen lopettaminen kivusta selässä.

Tarkkaile koiraasi arjessa, kotona, ulkoillessa, muiden koirien kanssa ja harjoitellessa. Millainen minun koirani on, miten se yleensä käyttäytyy, millaisia tapoja sillä on? Ja kiinnitä huomiota myös muutoksiin. Jos yhtäkkiä havaitset, että jokin käytös on muuttunut, syy pitäisi aina selvittää.

Anna koirallesi uusia hajuja tutkittavaksi

Koira elää hajujen maailmassa. Hajut kertovat koirille monia asioita, joista me voimme vain uneksia. Haistelu on koiran hyvinvoinnille keskeisen tärkeää, ja sen on todettu esimerkiksi laskevan koiran sykettä.

Sen lisäksi, että voit viedä koiran ulos haistelemaan (luukku 1), voit myös tuoda koiralle hajuja kotiin. Koirat mielellään tutkivat hyvin erilaisia asioita. Koiralle mielenkiintoista haisteltavaa ovat esimerkiksi ostoskassin sisältö, ystävien lemmikkien karvat tai kivet ja oksat ulkoa. Koirat tykkäävät uutuuksista, joten koiralle tutkittavaksi tuotavia asioita kannattaa vaihdella.

Silitä koiraasi

Koiran silittäminen ja rapsuttelu tekee hyvää sekä koiralle että omistajalle. Se laskee verenpainetta ja vapauttaa mielihyvähormoneja, kunhan molemmat osallistuvat hellittelyhetkeen vapaaehtoisesti. Koiraa voi hyvin rapsutella, kun se pyytää huomiota, se ei ole pomottamista vaan osoitus kaipuusta läheisyyteen.

Koirat tykkäävät kukin erilaisesta tavasta ja paikoista rapsuttaa ja silittää, ja koiran mielipidettä kannattaa ehdottomasti kuunnella. Voit testata, haluaako koira vielä rapsutuksia yksinkertaisesti vain lopettamalla rapsuttamisen. Jos koira lähtee liikkeelle, rapsuja oli sillä kertaa tarpeeksi. Jos koira vinkuu, läpsii tassulla tai tökkää kuonolla, se koittaa kertoa haluavansa vielä lisää kosketusta. Tällainen suostumukseen perustuva silityshetki lujittaa koiran ja ihmisen suhdetta.

Järjestä maistelubuffet

Haju-uutuksien lisäksi voit tarjota koirallesi vaihtelua ja uusia kokemuksia myös makujen muodossa. Erilaiset syötävät tarjoavat koiralle virikettä pitkäksi aikaa. Voit koostaa koiralle maistelubuffetin esimerkiksi erilaisista vihanneksista ja hedelmistä, ja lisätä joukkoon vaikkapa juustoa, jogurttia, kananmunaa ja maapähkinävoita. Nämä voi asetella vaikkapa nuolumaton päälle. Tarkoitus ei ole puuttua koiran syömiseen mitenkään, mutta maistelubuffetin tutkimista on hauska seurata.

Muista, että on olemassa koiralle sopimattomia ruokia, kuten ksylitoli, suklaa ja rusinat – tarkista aina ensin, että valitsemaasi ainesosaa voi turvallisesti antaa koiralle. Jos koirasi on allerginen, valitse ainesosia, jotka sopivat sen ruokavalioon. Herkkävatsaisille ei kannata antaa kovin isoa buffettia kerralla, vaikka kolme erilaista palaa tuo jo virikearvoa.

Tee lista syistä, miksi pidät koirastasi

Jos koiran kanssa on haasteita arjessa tai harrastuksissa, on riskinä ajautua negatiivisten ajatusten kehään. Kun keskitymme sen sijaan siihen, mikä kaikki on hyvin ja mikä tuottaa meille iloa koirassa, suhde koiraan paranee. Tällöin on helpompi huomata myös arjessa ja harrastuksissa onnistumiset ja toivottu käytös, ja myös palkita koiraa niistä useammin.

Tee siis lista kaikesta siitä, mistä pidät koirassasi ja mikä koirasi kanssa elämisessä tuottaa sinulle iloa. Kaikki pienetkin asiat on tärkeää kirjoittaa ylös. Listalla voi esimerkiksi olla, että koira vie minut ulkoilemaan, koira opettaa minulle uusia asioita, tykkään rapsutella koiraa, koira pitää minulle seuraa, koirani on söpö… Mitä tahansa keksit. Jaa lista koirasi hyvistä puolista tarinassasi ja haasta myös muut mukaan listaamaan kaikki hyvät asiat omasta koirasta ja sen kanssa elämisestä.

Palkitse koiraa, kun se tekee jotain toivomaasi oma-aloitteisesti

Eilen teimme listaa koiran hyvistä ominaisuuksista ja hyvistä puolista, ja tänään positiivisuus jatkuu keskittymisellä koiran hyvään käytökseen. Usein arjessa ja joskus treeneissäkin toivottu käytös otetaan itsestäänselvyytenä, ja keskitymme ongelmiin. Kun haluamme muuttaa koiran käyttäytymistä, on kuitenkin keskeistä palkita koiraa onnistumisista. Kun koira kokee käytöksen kannattavaksi, se alkaa tarjota sitä myös oma-aloitteisesti enemmän ja enemmän.

Tarkkaile siis koiraasi arjessa ja treeneissä, ja palkitse koira aina, kun se tekee mielestäsi oikein. Voit ottaa tavoitteeksi palkita koira ainakin 25 kertaa päivän aikana koiran oma-aloitteisesta toiminnasta, mieluiten enemmän. Ajan kuluessa näet, miten se käytös, josta palkitset, alkaa lisääntyä. Kun koira oppii, mikä on kannattavaa, sen kokema stressi ja epävarmuus vähenee, ja lisäksi suhde ohjaajaan paranee. Rutkasti hyvinvointivaikutuksia siis molemmille!

Vastaa koiran viesteihin

Elämä koiran kanssa on elämää toisen ajattelevan ja tuntevan yksilön kanssa, jolla on oma persoona. Koiralla tulee olla oikeus ilmaista itseään ja kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan. Koira tekee tämän vain eri tavalla kuin ihminen, koska ei osaa puhua. Koiran viestintä on usein hienovaraista, ja on tärkeää tarkkailla koiraansa huomatakseen sen viestit. Jos koira kokee saavansa vastakaikua viestintäänsä, se alkaa käyttää sitä yhä enemmän. Näin meille kehittyy koiran kanssa vastavuoroinen, vuorovaikutuksellinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla on merkitystä. Näin koirasta todella kehittyy se ihmisen paras ystävä, ja suhde koiraan tuottaa iloa ja merkityksellisiä kokemuksia.

Anna koiralle aikaasi

Kaikkein tärkein hyvinvointiteko koiralle ja itsellesi on viettää aikaa koiran kanssa. Kaikenlaisen mukavan tässä kalenterissa esitellyn puuhan lisäksi myös yhdessä oleilu ja lähekkäin nukkuminen ovat laatuaikaa koiralle. Koira on sosiaalinen eläin, ja nauttii omistajansa seurasta. Mitä enemmän vietätte aikaa yhdessä, sitä paremmin opitte tuntemaan toisenne ja luottamaan toisiinne. Koira arvostaa jokaista hetkeä kanssasi ja elää parasta mahdollista elämäänsä.

hyvää elämää koiran kanssa · hyvinvointi · virikkeistäminen

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 1

Saara UljasYksi kommentti

Koiran hyvinvointiteot 1

Haluaisitko varmistaa, että koirasi voi hyvin ja elää täyttä koiran elämää? Jokainen koiranomistaja haluaa parasta koiralleen ja usein koetaankin huolta siitä, miten koira voi. Hyvinvoivan koiran kanssa elämä on helpompaa ja ongelmakäytöksiä esiintyy vähemmän. Myös olemassa olevien käytöshaasteiden muuttamisen perusta on, että koira voi mahdollisimman hyvin. Kaikkien koirien hyvinvointia voi lisätä yksinkertaisin teoin, jotka ovat jokaiselle koiranomistajalle mahdollisia toteuttaa.

Tässä kaksiosaisessa postaussarjassa kokoan yhteen Lystitassun vuoden 2022 some-joulukalenterissa julkaistut koiran hyvinvointivinkit. Tästä ensimmäisestä osasta löydät 12 vinkkiä, joiden kautta voit arjessa tukea koirasi hyvinvointia.

Vie koira haistelemaan

Haistelu on joka koiran perusoikeus. Koira saa tietoa maailmasta ensisijaisesti hajujen kautta. Koira kerää tietoa monista sellaisista asioista, joihin ihmisellä ei ole pääsyä – esimerkiksi, että eilen tästä käveli naapurin narttukoiranpentu tuohon suuntaan omistajansa kanssa. Haistelun on todettu laskevan koiran sykettä, ja paljon nenäänsä käyttävä koira voi monin tavoin paremmin. Lähde siis ulkoilemaan koirasi kanssa sillä ajatuksella, että koira saa haistella kaikkea mitä mieli tekee. Tällä lenkillä siis matka ei ole tärkeä. Pienestäkin lähimetsästä löytyy usein monenmoista kiinnostavaa nuuskittavaa.

Katso koiran suuhun

Jokaisen koiran suu on syytä tarkistaa säännöllisesti. Koirat harvoin erityisesti oireilevat hammas- tai ienongelmia, mutta ne voivat silti ola kivuliaita ja aiheuttaa hyvinvointiongelmia. Tarkista hammaskiven määrä, katso, ettei hampaiden kärjistä puutu palasia tai näkyvissä ei ole halkeamia, ja kiinnitä huomiota hengityksen hajuun. Pahanhajuinen hengitys on merkki siitä, että on syytä varata aika eläinlääkäriin. Hampaiden säännöllinen hoito sekä esimerkiksi puruluiden syöminen pitävät huolta koiran suun terveydestä.

Anna koiralle puruluu

Pureskelu on koiralle lajinomaisia käyttäytymistä, ja tukee koiran hyvinvointia. Kaikenikäiset koirat nauttivat pureskelusta, mutta erityisen suuri tarve siihen on pennuilla ja nuorilla koirilla. Lisäksi pureskelu pitää huolta hampaista, kunhan purtava ei ole liian kovaa. Joskus vaikuttaa, että koira ei innostu luista. Silloin voi olla, että tarjolla olevat puruluut ovat liian kovia, ja koira ei saa niistä juurikaan irti eikä jaksa puuhata luun kanssa. Kannattaa kokeilla eri muotoja, eri paksuisia sekä eri materiaaleista valmistettuja luita. Aitoja luita antaessa kannattaa erityisesti tarkkailla hampaiden kuntoa, koska liian kova purtava voi pahimmillaan halkaista hampaan. Tarjoa kokeeksi koirallesi uudenlainen puruluu, pureskelun lisäksi uutuus kiinnostaa koiria ja tarjoaa lisäarvoa.

Anna koiralle ruoka aktivointilelusta

Kupista annettu ruoka on hukkaan heitetty virikkeistämismahdollisuus. Koirat, kuten muutkin eläimet, nauttivat päästessään näkemään vaivaa ruoan eteen. Anna siis ruoka esimerkiksi nuuskumatosta tai kongista tavallisen ruokakupin sijaan. Omistajalta ei mene juurikaan enempää aikaa, koiralle syömisestä taas tulee monin verroin mielekkäämpää. Aktivointiruokailu auttaa myös, jos koirasi hotkii ruokansa liian nopeasti.

Jos koirasi turhautuu aktivointilelujen kanssa nopeasti, opeta koiraa alkuun käyttämään lelua ja aloita helposta. On tärkeää, ettei koira turhaudu liian vaikean tehtävän kanssa. Nuuskumatto on takuuvarma valinta koiralle kuin koiralle nappularuoan popsimiseen, raakaruokaa tai märkäruokaa syövien koirien kanssa pääsee helposti alkuun nuolumaton kanssa. Vaikeustasoa voi lisätä koiran oppimisen myötä pakastamalla nuolumaton tai kongin.

Vie koira lenkille uuteen paikkaan

Vaihtelu virkistää! Käy koiran kanssa tutustumassa uuteen lenkkipolkuun tai kohteeseen. Tutustu itse sen verran uuteen kohteeseen etukäteen, että pystyt arvioimaan, ettei uusi ympäristö ole koirallesi liian vaikea. Varaa riittävästi aikaa siihen, että koira saa haistella uusia hajuja kyllikseen.Jos uudet paikat jännittävät koiraasi, ota mukaan jokin koiralle tuttu elementti, kuten taukomatto, jonka kautta voitte lähteä turvalliseen tilanteet tarkkailuun. Ps. Jos koirasi ei osaa taukomattokäytöstä, voit ladata ilmaisen oppaan sen kouluttamiseen linkistä postauksen lopussa.

Opeta koiralle uusi temppu

Uuden tempun kouluttaminen koiralle palkkioiden avulla on mitä parasta yhteistä puuhaa. Tempun ei tarvitse olla millään tavalla hyödyllinen, itseasiassa juuri vain huviksi tehtävä koulutus on usein kaikkein hauskinta, koska siihen ei liity painetta onnistumisesta. Vaikkapa high five, pyörähdys, lelujen siivoaminen laatikkoon tai kuolleen leikkiminen ovat oivia temppuja. Yhteinen koulutushetki tarjoaa koiralle aivojumppaa ja parantaa koiran ja ohjaajan välistä suhdetta.

Kouluta jotakin hoitotoimenpidettä mukavaksi

Olisi tärkeää, että koira kokee usein toistuvat hoitotoimenpiteet mahdollisimman stressittöminä. Väkisin tehty koiran huolto myös kuormittaa turhaan koiran ja omistajan suhdetta. Kynsien leikkuu on usein ensimmäinen mieleentuleva, ja se toistuukin usein eniten arjessa. Jos se jo sujuu, voit lähteä vaikkapa opettamaan harjaamista, hampaiden katsomista, tassukarvojen leikkuuta tai kylkimakuuta hierontaa varten kivaksi jutuksi koiralle. Alkuun pääsee hyvin jo sillä, että liittää välineet johonkin mukavaan asiaan. Esimerkiksi ota kynsisakset käteesi, kehu koiraa ja anna palkka. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun kunnioittaa koiran mielipidettä eikä pyri etenemään koiran omaa tahtia nopeammin.

Varmista pääsy useaan vaihtoehtoiseen lepopaikkaan

Lepo ja nukkuminen on kaikille koirille tärkeää, ja hyvät unet ovat tärkeässä roolissa harrastuskoiralla sekä ongelmallista käytöstä muutettaessa. Koirilla on usein mielipide siitä, missä ne haluaisivat nukkua. Se ei kuitenkaan käy aina yksiin ihmisen näkemyksen kanssa siitä, mikä sopii sisustukseen tai on ylipäätään käytännöllistä. Koirissa on myös eroja: lyhytturkkinen koira kaipaa lämpöä ja ehkäpä vilttiä päälleen, paksuturkkinen koira valitsee kodin viileimmän kohdan lepopaikakseen. Toinen koira tykkää nukkua korotetulla paikalla, kuten sohvalla, toinen taas kömpii luolaan sen alle. Yksi koira haluaa vetäytyä omaan rauhaansa, toinen haluaa aina nukkua ihmisten lähellä. Kun koiralla on mahdollisuus valita mieluinen petipaikka, sen unenlaatu ja -määrä paranevat.

Anna koiralle luvallista repimistä

Repiminen on koiralle lajinomaista käytöstä, ja koiralla on siihen myös tarve. Varsinkin pennut ja nuoret koirat repivät kaikenlaista mielellään, ja usein tämä ei sovi yhteen omistajan mieltymysten kanssa. Tarjoamalla koiralle luvallista repimistä paitsi tarjotaan mahdollisuuksia lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen, myös ehkäistään ennalta muita tuhoja. Revittäväksi sopivat esimerkiksi erilaiset sanomalehdet, pahvipakkaukset sekä vanhat tekstiilit. Voit vaikkapa rytätä sanomalehden sivun, piilottaa namin keskellä ja sipaista teipin reunaan pitämään paketin kasassa. Klassikkoja ovat myös wc-paperirullat, maitopurkit sekä rullalle kääritty ja ympäri kietaistu vanha pyyhe. Myös puruluut, joiden ympärille on kääritty kanaa tms. tarjoavat mahdollisuuksia repimiseen. Valvo koiraa alkuun sen repiessä varmistaaksesi, ettei se niele materiaalien palasia.

Leiki koiran kanssa

Yhteinen leikki koiran kanssa lisää iloa koiran elämään, tarjoaa aktiviteettia mielelle ja keholle sekä parantaa koiran ja omistajan suhdetta. Aidossa leikissä vuorot vaihtuvat, eikä omistajan tarvitse “voittaa”. Itseasiassa parasta on, jos koira saisi voittaa lähes koko ajan, koska se kasvattaa koiran itseluottamusta ja lisää hauskuutta. Leikissä voi kuitenkin olla joitakin sääntöjä, kuten että omistajaa ei saa tahallaan purra, mutta liian monet säännöt ja kaavamaisuus rajoittavat. Leikkiä voi monella tavalla: jahtaamalla, vetämällä, heittämällä tai ilman leluja. Erilaisilla koirilla on erilaisia leikkityylejä, eikä yhtä oikeaa ole. Kannattaa kokeilla monia erilaisia leluja, ja antaa koiran tutustua niihin ja valita mieleisensä. Tärkeintä on, että omistaja keskittyy hetkeen ja heittäytyy mukaan ilakoimaan koiran kanssa.

Tarjoa koiralle omantahtista liikuntaa

Kaikki koirat nauttivat siitä, että pääsevät verryttelemään koipiaan. Koira saa määrätä oman tahtinsa, nuuskia ja halutessaan ja sitten taas spurtata. Keskikokoisille ja isoille koirille ihmisen kävelyvauhti on yleensä kamalan hidas ja saattaa olla turhauttavaa, joten mahdollisuuksia koirantahtiseen liikkumiseen on tärkeää järjestää. Kaikki koirat nauttivat vapaana ulkoilusta, mutta myös pitkä liina tai flexi niille sopivissa paikoissa tarjoaa koiralle enemmän mahdollisuuksia vauhdin valintaan, jos vapaana pito turvallisesti ei jostain syystä ole mahdollista. Varmista aina, että ulkoilu koiran tahtiin on turvallista. Valitse tarkkaan, missä pidät koiraa pitkässä hihnassa tai vapaana. Koira ei saa häiritä muita ulkoilijoita, vaikka sillä olisi miten ystävälliset aikeet, ja turvallisuus esimerkiksi karkaamisen suhteen on aina ensisijaista. Koirapuisto tai nykyään ilahduttavasti lisääntyneet koirametsät ovat turvallisia paikkoja tarjota koiralle liikuntaa vapaana pitkässä liinassa tai flexissä rauhallisissa paikoissa ulkoilun lisäksi.

Tarjoa mahdollisuus tonkimiseen

Koirat ovat usein uteliaita, ja kaivaminen on lajityypillistä käyttäytymistä koirille. Erilaisten kaivamis- ja tonkimistehtävien kautta voidaan myös totuttaa koiraa esimerkiksi erilaisiin materiaaleihin ja ääniin. Koiralle voi tarjota tähän mahdollisuuksia ulkona viemällä koira sopiviin paikkoihin ja antamalla riittävästi aikaa siihen, että koira pääsee kunnolla tutkimaan ympäristöään. Lumi, hiekka, lehdet ja muutoin irtonainen maa usein herättävät itsessään halun kaivaa. Koiraa voi myös tarkoituksella aktivoida tonkimiseen heittelemällä esimerkiksi nameja etsittäväksi lehtien tai lumen sekaan.

Sisällä mahdollisuuksia tähän voi järjestää laittamalla vaikkapa pahvilaatikkoon tai isoon vatiin pahvipakkauksia tai tyhjiä muovisia limupulloja ja heittämällä sekaan nameja. Myös esimerkiksi vanhoja tekstiilejä voi käyttää tähän. Tarkoitus on, että koira ei haistele nameja päältä, vaan todella laittaa kuononsa materiaalin sekaan. Näin se saa myös kokemuksia erilaiselta tuntuvista ja erilaisia ääniä pitävistä kohteista.

koiralähtöisyys · virikkeistäminen

Aktivointi saalistuskäytöksen näkökulmasta

Saara UljasYksi kommentti

Kirjoitin juttua PON-kerhon jäsenlehteen koiran aktivoimisesta, ja lähdin pohtimaan erilaisia tapoja virikkeellistää koiraa saalistuskäyttäytymisketjun näkökulmasta. Koen saalistuskäytöksen näkökulman hyvänä siksi, että sen kautta aukeaa näkökulmaa myös koiraan lajina ja ymmärrys siitä, miksi virikkeistäminen on hyödyllistä ja toimii. Tapoja virikkeellistää on useita muitakin, ja jutun lopusta löytyy muutama vinkki lisätiedon hankintaan.

Koiran virikkeistäminen saalistuskäytöksellä

Virikkeistämisellä tarkoitetaan, että koiralle tarjotaan mahdollisuuksia lajityypilliseen käytökseen. Koira on kuuluu koiraeläinten sukuun ja on saalistaja (vrt. esim. kani, joka on saaliseläin). Luonnossa elävän koiraeläimen hereillä oloajasta suurin osa kuluu ruoan etsimiseen, lisäksi aikaa kuluu kiinniottoon, syömiseen ja mahdolliseen piilottamiseen. Koska syöminen on jokaisen eläimen ja myös ihmisen elinehto, saalistamiseen liittyvät käytökset ovat itsessään erittäin palkitsevia, eli tuottavat mielihyvää. Pääasiassa voidaan sanoa, että ne myös rentouttavat koiraa, vaikkakin pelkkään jahtaamiseen keskittyvä aktiviteetti tuottaa myös stressiä ja voi kiihdyttää. Saalistuskäytös voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: jäljestäminen – vaaniminen – takaa-ajo – tarttumispurenta – tappopuru – paloittelu ja syöminen. Virike on aina jotain mukavaa. Virike on aina myös sellaista, minkä koira valitsee itse. Virikkeistäminen siis lisää koiran omaehtoisesta käytöstä ja valinnanvapautta. Jos leikki tai koulutushetki muuttuu koiran kannalta epämukavaksi tai sitä pitää vahvasti suositella, se lakkaa olemasta virike.

Käyn tässä läpi koira virikkeistämistä saalistuskäytösketjun eri vaiheiden kautta. Koiraa on aina valvottava, kun se leikkii leluilla tai syö luita, jottei se niele isoja paloja tai sellaista materiaalia, mikä ei ole tarkoitettu syötäväksi.

Jäljestäminen

Jäljestäminen eli ruoan etsiminen on se vaihe, johon luonnonvaraiset eläimet käyttävät eniten aikaa. Koiraeläin käyttää ison osan päivästä haistellakseen saaliseläinten jälkiä ja tehden niistä tulkintoja saaliin ohimenon ajankohdasta, määrästä, suunnasta ja mahdollisesti monenlaisesta muusta, mistä ihmiset eivät voi kuvitellakaan olevan mahdollista saada tietoa hajuaistin avulla. Haistelu on koiraa rentouttavaa ja hyvällä tavalla väsyttävää puuhaa. Hajuaistia voi käyttää monipuolisesti hyväksi ruoalla aktivoimisessa. Jäljestämiseen lukeutuu myös tonkiminen ja kaivaminen, jotka ovat myös tapoja etsiä saalista esimerkiksi maan alta.

  • Namien etsintä: Koiralle voi opettaa vihjeen, josta se osaa etsiä nameja. Pyydä koira istumaan paikallaan ja laita sen nähden nami maton reunan alle. Sano koiralle vapautusvihje ja uusi etsimisvihje, esimerkiksi ”etsi”. Toista tätä muutamia kertoja. Sen jälkeen piilota nami niin, ettei koira näe, ja toista taas vihje etsi. Voit myös heittää koiran nähden kourallisen kuivaruokaa maahan sisällä tai ulkona ja kun koira ampaisee ruoan perään, sanoa etsimisvihjeen. Nameja voi piilotella sisällä ympäriinsä, paikat kannattaa valita sen mukaan, ettei haittaa jos koira yrittää vaikkapa kaivaa niitä esiin. Myynnissä on myös namimattoja, snuffle mats, joihin voi piilottaa nameja ja antaa etsiä sieltä. Netistä löytyy myös ohjeet maton tekemiseen itse. Meillä ainakin namimatto on koirien ehdoton lemppari.
  • Aktivointilelun etsiminen: Laitetaan piiloon aktivointilelu, paperirulla tms. jossa on sisällä ruokaa, ja annetaan koiran etsiä sitä. Opetetaan samoin kuin namietsintä. Tässä yhdistyy lisäksi aktivointilelun kanssa pelaaminen sen löydyttyä.
  • Namijälki: Koira seuraa ihmisen tekemää jälkeä, joka on joko tehty ruoalla kokonaan tai jäljen varrelle on ripoteltu ruokaa. Jos jäljen vetää ruoalla, voi laittaa sukkahousuun jotain hiukan valuvaa herkkua, vetää sitä perässään ja kätkeä jäljen päähän purkissa samaa herkkua. Koira ei saa nähdä herkun piilotusta. Koira ohjataan jäljen alkuun ja annetaan sen jälkeen itsenäisesti seurata jälkeä loppupalkkiolle. Jälki on aluksi vain muutaman metrin mittainen, mutta kun koira hoksaa jutun juonen, voi jälkeä alkaa pidentää ja herkkua vaikeuttaa siten, että se on esimerkiksi kiinteämpää, jolloin siitä jää vähemmän hajua. Jälkeä voi tehdä myös siten, että talloo omilla jaloilla jäljen, jossa laittaa ensin joka askeleelle 2 namia ja antaa koiran seurata namivanaa. Myös tässä laitetaan loppupalkkio, josta koira tietää jäljen päättyneen. Namien välimatkaa voi alkaa pidentää pikkuhiljaa, kun koira on keksinyt jutun juonen.
  • Metsälenkki: Vapaana tai pitkässä liinassa kulkiessaan koira saa rauhassa haistella maailman hajuja ja rentoutua.
  • Kiireetön ulkoilu: Uusi paikka, uudet hajut, ja tutkittavaa riittää pitkäksi aikaa. Myös tavallisia lenkkejä voi tehdä joskus niin, että antaa koiran haistella niin paljon kuin se haluaa, eikä repiä sitä hajuilta jatkamaan matkaa. Tällöin kannattaa pukea lämpimästi päälle ja ottaa lenkin tavoitteeksi jonkin ajan kuljetun matkan sijasta.
  • Hajuharrastukset: Nose work, haku, jäljestäminen, esine-etsintä, tunnistusnouto, hajuerottelu… Harrastuslajeissa löytyy paljon valikoimaa siihen, miten koiraa voi opettaa käyttämään nenäänsä palkkion saadakseen.
  • Tonkiminen ja kaivaminen: Koiralle voi tarjota luvallisia kaivamiskokemuksia esimerkiksi täyttämällä pahvilaatikon pahvinpaloilla ja laittamalla sekaan nameja koiran nähden, jotka se saa sitten etsiä. Nameja voi myös laittaa löyhän pyyherullan sisälle tai peittomyttyyn, josta koira voi tonkia namit esiin. Koiralle voi myös tarjota luvallisen paikan kaivuuseen pihamaalla tai koirapuistossa.
  • Haistiaiset: Koiralle voi tuoda haistiaisen, eli haisevan tuliaisen, kun käy itse jossain. Esimerkiksi työmatkan varrelta voi poimia kepin, kiven tai lehden koiralle haisteltavaksi. Koiran kannattaa myös antaa haistella erilaisia tavaroita.

Vaaniminen

Vaaniminen on vaihe, jossa koiraeläin on löytänyt saaliin ja tuijottaa sitä miettien samalla, miten etenisi seuraavaan vaiheeseen ketjua. Paimentamisessa lampaiden tuijottaminen on esimerkki vaanimisesta, samoin esimerkiksi lintukoiran seisonta. Koirat vaanivat toisiaan myös leikin tuoksinnassa, jokainen on varmaan nähnyt koiran hiipivän matalana kohti toista koiraa. Vaanimista voi olla vaikea järjestää aktivoinniksi, ja tulisi huomioida, että vaaniminen voi olla myös stressaavaa ja kiihdyttävää, myös sen kohteena olevalle eläimelle. Joillakin roduilla, esim. bordercollie, vaaniminen voi mennä maanisen puolelle, eikä välttämättä enää lisää koiran kokonaishyvinvointia. Koiran ei saisi myöskään antaa vaania muita koiria (muualla kuin leikissä), autoja, ihmisiä, pyöriä, lapsia.

  • Paimentaminen, lintujen vaaniminen: Muiden eläinten vaaniminen liittyy vahvasti rotuun, eikä sitä välttämättä voi koiralle opettaa. Jos koira vaanii mielellään, sen voi antaa katsella muita eläimiä.
  • Leikkivaaniminen: Leikkimisessä muiden koirien kanssa on paljon muutakin hyötyä, mutta se voi myös sisältää vaanimiskäytöstä.
  • Lelun vaaniminen: Jos koira on leikkisä, leluleikkeihin voi sisällyttää seuraavanlaista vaanimista: ihmisellä on lelu kädessään, jota koira yrittää tavoitella. Lelu jähmettyy, ja koira jähmettyy tuijottamaan lelua, eli vaanimaan. Tästä edetään siihen, että lelu lähtee yllättäen liikkeelle ja koira eteen saalistuskäytöksessä takaa-ajoon.

Takaa-ajo

Takaa-ajossa koira jahtaa saalistaan. Monet leikit koiran kanssa perustuvat tähän. Saalisleikit ovat monelle koiralle mieluisia, mutta ne ovat myös kiihdyttäviä. Esimerkiksi pallon heittoa ei tulisi tehdä päivittäin, pitkiä aikoja kerrallaan eikä kylmillä lihaksilla liiallisen stressin ja vammojen välttämiseksi. Jos koirat jahtaavat leikissä toisiaan, on omistajan tehtävä aina varmistaa, että molemmat osapuolet todella kokevat takaa-ajon mukavana leikkinä.

  • Lelun jahtaaminen / heittäminen: Heitetään koiralle palloa tai annetaan sen jahdata muita leluja. Huom! Tämä ei sisällä taisteluleikkiä ohjaajan kanssa.
  • Viehejuoksu: erityisesti suosittua vinttikoirien keskuudessa, mutta ainakin Turussa myös muun rotuiset saavat toisinaan käydä tutustumassa vieheen perässä juoksemiseen vinttikoiraradalla.
  • Muiden koirien kanssa leikkiminen sisältää usein takaa-ajoleikkiä.
  • Takaa-ajoon liittyy olennaisesti juokseminen, ja koirathan rakastavat juosta. Vaikka koira ei suoranaisesti jahtaisi mitään, juokseminen vapaana tai vaikka koirajuoksu tai muut vetolajit tarjoavat koiralle kokemuksen juoksun hurmasta.

Tarttumispurenta ja tappopuru

Tarttumispurennassa koira saa saaliin kiinni. Käytännössä virikkeistämisessä tarttumispuru toteutuu, kun koira saa lelun tai vieheen kiinni. Koira etenee tappopuruun silloin, kun se lelun voittaessaan ravistaa sitä voimakkaasti. Kaikki koirat eivät tätä tee.

Paloittelu ja syöminen

Syöminen on kaikille eläimille elinehto, ja monesti hukkaan heitetty mahdollisuus aktivointiin. Jos koira on ahne, se vetäisee päivittäisen ruoka-annoksensa napaansa muutamassa sekunnissa. Erilaisilla aktivointileluilla syömiseen kuluvaa aikaa on mahdollista moninkertaistaa ja tarjota koiralle samalla aivopähkinää. Koiraa tulee aina vahtia, kun se syö luita tai leikkii aktivointileluilla.

  • Puruluut: Nahkaiset tai aidot luut. Monet aikuisetkin koirat nauttivat luiden kalvamisesta ja käyttävät siihen mielellään aikaa. Jotkut koirat myös piilottavat luita mielellään. Luiden syönti auttaa lisäksi koiran hammashoidossa.
  • Aktivointikupit: Perustuvat yleensä siihen, että kupin pohja ei ole tasainen vaan siinä on erilaisia kohoumia. Koira joutuu käyttämään enemmän kieltään saadakseen ruokaa, ja ruoka saadaan pienemmissä erissä.
  • Kong: Kong tai muut täytettävät lelut perustuvat perjaatteessa samaan kuin aktivointikupit. Kongin tai muun täytettävän lelun voi täyttää koiran päivittäisellä ruoalla ja pakastaa (nappuloihin lisätään jotain kosteaa sidosaineeksi), jolloin ruoan syömiseen käytettävä aika kasvaa huimasti.
  • Lickimat: Sama kuin Kongi yllä, mutta lickimat on tasainen pinta, johon sivellään pehmeää ruokaa ja pakastetaan, koira saa nuolla pakastetun ruoan.
  • Aktivointilelut ja -pelit: Näitä löytyy jokaisesta eläinkaupasta useampia erilaisia. Kannattaa aloittaa helposta ja edetä sitten vaikeaan, koska tottumaton koira saattaa liian vaikean lelun edessä luovuttaa. Jotkut koirat oppivat lelun mekanismin kerrasta, toiset leikkivät samoilla leluilla uudelleen ja uudelleen.
  • Luvallinen repiminen: Laita nameja vessapaperihylsyyn, maitopurkkiin tai limsapulloon, ja anna koiran repiä tiensä ruoan luokse. Monet koirat pitävät tästä kovasti. Vaikeusastetta voi lisätä laittamalla useamman wc-paperihylsyn päällekkäin tai laittamalla maitopurkin täytteeksi vielä pahvinpaloja tai paperisilppua.
  • KOULUTTAMINEN JA OMAEHTOISET HOITOTOIMET: Aivan, luit oikein. Kun koira saa tehdä työtä ruoan eteen, se lisää syömiseen käytettyä aikaa ja koulutushetki toimii aivovirikkeenä. Koirat, kuten muutkin eläimet, valitsevat yleensä mieluummin tehtävien kautta syömisen kuin suoraan kiposta syömisen. Kun koulutus tapahtuu koiran ehdoilla ja lähtökohtana se, että koira saa hyvällä mielellä keksiä, miten sen tulisi tehdä saadakseen makupalansa, koulutus toimii erinomaisena virikkeenä. Kun koiralla on valinnan vapaus ja hallinnan tunne, sen hyvinvointi kohenee monin tavoin ja myös suhde omistajaan paranee.

Lisävinkkejä:

https://minimuutti.com/

bujoilu · omat koirat · seuranta · treenipäiväkirja · virikkeistäminen

Koirabujoilu – listat ja trackerit

Saara Uljas3 kommenttia

No niin, vihdoin juttua koirabujon käytöstä listojen tekemiseen ja eri juttujen seuraamiseen. Bujon pitäminen on kokenut tässä välissä pienen evoluution, koska olen päätynyt toukokuun alusta siihen, että ns. oma bujo ja koirabujo ovat taas yhdistyneet. Päädyin tähän siksi, että kahden bujon jaatkuva pitäminen mukana ja ajantasalla osoittautui haastavaksi.

Kalenteriominaisuuden lisäksi bujosta tekee huikean se, että sen avulla pystyy helposti pitämään kirjaa haluamistaan asioista ja seuraamaan niiden edistymistä. Omasta bujosta koiriin liittyen löytyy seuraavia listoja: hankintalista, lista kiinnostavista podcasteista, blogeista yms., osattujen käskyjen lista Susulle ja Tellulle sekä lista asioista, joita haluaisin kouluttaa. Listat ovat aika simppeli juttu ja niillä on helppo aloittaa, mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Mutta sitten itse koirabujon suola, trackerit eli seuraimet. Erilaisia konsteja seurata erilaisia asioita. Itse olen simppelin ja yksinkertaisen tyylin ystävä, mutta jos on aikaa ja halua taiteilla, niin googlesta lyötyy mitä hienoimpia ideoita.

Omien koirien kohdalla seuraan viikotasolla hoitotoimenpiteitä (pesu, kynnet, harjaus) ja kehonhuoltoa (hieronta, fyssari, osteopaatti). Päivätasolla joka kuukausi ovat seuranssa liikunnan määrä ja laatu sekä erilaiset virikkeet. Susulle olen lisäksi tehnyt treenitrackerit, jossa tokoliikkeet, rallytoko, koiratanssi, nose ja hyppytekniikka on jokainen pilkottu omiksi osa-alueikseen, joita seurataan. Mikäli Tellun kanssa auton omaehtoisesti mukavaksi -prjetki johtaa toivottuun lopputulokseen, sekin saa omat trackerit tavoitteelisen treenin seuraamista varten. Olen kokenut trackerit todella hyödylliseksi siinä, että niihin on helppo ja nopea merkitä, mitä on tehty, ja toisaalta yhdellä silmäyksellä seuraavia treenejä suunnitellessa näkee saman eli mitä on tehty ja jätetty tekemättä. Itse sorrun helposti toistamaan treeneissä aina samaa kaavaa, joten tämä on tosi hyödyllistä. Pidän lisäksi myös sanallista treenipäiväkirjaa, johon kirjoitan fiiliksistä ja siitä. missä olisi vielä kehitettävää, mutta se vaatii aina enemmän aikaa eikä taaksepäin selaaminen ole ollenkaan niin kätevää.

Kuvat kuitenkin kertovat tästä havainnollisemmin, joten tässä vielä lisää räpsyjä omasta bujostani.

turkin hoito · virikkeistäminen

Omaehtoisuutta oppimassa: Jaana Pohjolan Tyytyväinen koira, onnellinen omistaja-kurssi

Saara UljasKommentoi

Tässä postauksessa kerron lyhyesti talven ja kevään aikana käymästäni Jaana Pohjolan pitkästä kurssista. Kurssin nimi on Tyytyväinen koira, onnellinen omistaja. Kurssi toteutettiin Turun Murrella ja se sisälsi 7 koko päivän koulutuskertaa. Koulutuksessa keskityttiin erityisesti koiran lajityypilliseen käytökseen, virikkeistämiseen, omaehtoisuuteen ja valinnan vapauteen. Kurssi toteutettiin keskustellen ja yhdessä pohtien.

Itselleni kurssista jäi käteen uusina asioina erityisesti virikkeistämiseen ja hallinan tunteeseen liittyvät asiat. Lisäksi pidin erityisesti Jaanan ohjeistuksesta miettiä aina, miten oma tavoite saadaan konkreettiseen, mitattavaan muotoon. Miten voit tietää, oletko edennyt kohti tavoitetta, jos et voi sitä mitenkään mitata? Esimerkiksi kurssilla tehdyn aikabudjetin avulla havaitsin, miten iso osa aktiivisenkin harrastuskoiran päivästä ilman erityisiä virikkeitä koostuu lepäämisestä, ei minkään tekemisestä. Toki koiran kuuluukin nukkua päivän aikana enemmän kuin ihmisen ja koira viettää suurimman osan päivästä passiivisena (1). Minut myös yllätti se, miten paljon aikaa loppujen lopuksi kuluu autossa ja siirtymissä treeneihin, hierontaan yms. Aikabudjetin teon seurauksena meillä siirryttiin esimerkiksi aamuruokinnassa kupista Kongiin, jolloin syömiseen käytetty aika nousi 2 minuutista noin 20-30 minuuttiin, joka on prosentuaalisesti aivan huima korotus. Pitkän ajan kuluessa olen huomannut, että jos Kongi jonakin aamuna unohtuu, seurauksena on levottomampia koiria työpäivän aikana.

Syy, miksi kurssille alunperin hakeuduin, oli nimenomaan omaehtoisuuden lisääminen, se kiinnosti minua. Ja siitä kurssilla puhuttiinkin paljon. Turkkikoirien omistajana erityisesti omaehtoinen käsittely kiinnosti. Jaanan ohjeilla olen saanut nuoremmat koirani pyytämään kynsien leikkuuta ja harjaamista pakottamisen sijaan.

Tällä muutoksella on ollut todella iso vaikutus sekä minun että koirien kokemukseen turkinhoidosta: se on muuttunut pakollisesta pahasta kaikille osapuolelle erittäin mieluisaksi yhdessäolohetkeksi. Myös Tiuhti, jolla valitettavasti on Pitkin historia pakottamisesta, on alkanut pyytää harjaamista. Myös esimerkiksi tassujen kuivaus ulkoilun jälkeen on muuttunut koirille mukavammaksi.

Suosittelen ehdottomasti kurssin käymistä, mikäli aihepiiri yhtään kiinnostaa. Omassa koulutuksessani ja toiminnassani pyrin korostamaan näitä teemoja ja miettimään asioita koiran näkökulmasta käsin, ja sain Jaanalta siihen erinomaiset eväät. Tarkoitukseni on jatkossa julkaista blogissa kirjoituksia omaehtoisuudesta ja virikkeellistämisestä käytännössä. Mikäli omaehtoinen käsittely kiinnostaa, koulutan sitä tilauksesta. Lisätietoja Koulutuspalvelu-osiossa.

omat koirat · virikkeistäminen

Virikeratailua

Saara UljasKommentoi

Turussa Koirankota järjestää säännöllisesti koirien virikeratoja. Virikeradalla siis ollaan yksi koira kerrallaan hallissa, jossa on erilaisilla alustoilla ja piiloissa nameja. Koira saa tutkia rataa ja etsiä nameja omaan tahtiin. Virikeradan kesto on 30 min, joka riittää ainakin omat koirani väsyttämään perusteellisesti.


Olen käynyt koirien kanssa siellä muutamia kertoja, kaikki koirat tykkäävät radasta hirveästi. Radalla tulevat myös hauskasti esiin koirien erilaiset luonteet ja tyylit toimia. Tiuhti 6v on rataillut muutamia kertoja. Tiuhdin tyyli on käydä yksi alue kerrallaan tarkasti läpi, siltä ei jää varmaan yhtäkään namia huomaamatta. Tiuhti ei puolessa tunnissa ehdikään kuin haravoida ehkä 2/3 hallista. Tiuhti on myös aika varovainen, se ei mielellään suinpäin säntää uusille alustoille, vaikkakin on nyt kerta kerralta rohkaistunut.


Susu taas omaan tyyliinsä touhottaa radalla vauhdikkaasti menemään sinne tänne. Se on kovasti innoissaan, mutta ei keskity kauheasti ja iso osa jopa näkyvillä olevista nameista jää syömättä. Susulle alustat ovat aivan yhdentekeviä, se astuu minne vaan ja laittaa päänsä mihin tahansa laatikkoon. Susulle 30 min on ehdottomasti riittävästi, se alkaa radan loppupuolella yleensä jo väsähtää.


Tellu 17 vk on käynyt radalla kahdesti. Tellun mielestä rata on huisin hauska, ensimmäisellä kerralla se hiukan arasteli alkuun, mutta nyt lauantaina se viipotti menemään kuin vanha tekijä. Lauantaina kuultiin myös jo kunnollinen nuuskimisääni nenästä. 30 min radalla oli ihan hyvä aika, penneli nukkui makeasti koko loppuillan.