Kategoria: hyvää elämää koiran kanssa

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 2
hyvää elämää koiran kanssa · hyvinvointi · koiralähtöisyys · koiran käyttäytyminen · virikkeistäminen

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 2

Saara UljasKommentoi

Koiran hyvinvointiteot osa 2

Tämä postaus on toinen osa koiran hyvinvointitekoja esittelevää sarjaa. Tässä esittelen 12 uutta vinkkiä koiran hyvinvoinnin kohentamiseen. Ensimmäisen osan voit käydä lukemassa tästä.

Vie koira tapaamaan koirakaveria

Sosiaalisuus on koiralle tärkeää. Sosialisoimisen pitää olla kuitenkin koirasta oikeasti kivaa, jotta se parantaa hyvinvointia. Valitse siis koirallesi kaveri, jonka kanssa koiran on hyvä olla ja joiden välillä ei ole jatkuvia jännitteitä. Koirakaverin kanssa ei tarvitse välttämättä leikkiä – mukavaa yhdessä oloa voi olla myös rinta rinnan kävely ja samojen hajujen nuuskuttelu. Koira voi olla sosiaalinen myös muiden eläinten, kuten kissojen kanssa.

Laumassa elävillekin koirille voi tehdä hyvää välillä tavata koirakaveria, joka ei kuulu omaan porukkaan. Sopivan kaverin kanssa myös aikuisen koiran taidot tulla toimeen toisten kanssa paranevat ja pysyvät yllä. Jos koirasi jännittää muita koiria, eikä sopivaa kaveria ole, voit järjestää harjoituksen, jossa koira saa katsella toisia koiria riittävän pitkän välimatkan päästä samalla herkkuja syöden.

Luo koiralle rutiini lenkin varrelle

Rutiinit tuottavat hyvinvointia, koska ennustettavuus poistaa epävarmuutta ja stressiä. Vaikka aina ei ole mahdollista luoda esimerkiksi ajallisia rutiineja, voimme vaikkapa tehdä asioita tietyssä järjestyksessä tai käydä tietyissä paikoissa. Lenkin varrelle rutiinien lisääminen tuottaa ennakoitavuutta, ja laskee koiran stressiä. Näin lenkkeilystä tulee sekä koiralle että omistajalle mukavampaa.

Rutiiniksi sopii vaikkapa yhden päivän lenkin tekeminen aina samana, tietyssä paikassa temppujen teko tai treenihetki tai ison kiven päälle kiipeäminen. Lenkillä voi olla myös useampia “pisteitä”, joissa jokaisessa on oma juttunsa. Koira oppii odottamaan tiettyjä tapahtumia nopeasti. Koira oppii odottamaan tiettyjä tapahtumia nopeasti. Luoduista rutiineista on tärkeä pitää kiinni, koska toteutumaton rutiini aiheuttaa helposti turhaumaa.

Vie koira hierontaan

Hieronnalla on koiralle monia hyvinvointivaikutuksia: se rentouttaa, vähentää kireyden ja kivun tunnetta lihaksissa, vähentää stressiä, rentouttaa ja parantaa mielialaa. Tämä edellyttää, että hieronta toteutetaan koiralähtöisesti, koiran tahdissa. Hierontahetki on myös suhteen ja luottamuksen luomista koiran ja hierojan välille. Hieronta sopii lähes kaikille koirille. Jos mietit, sopiiko hieronta koirallesi, konsultoi eläinlääkäriä. (Lue lisää koirahieronnasta ja varaa aika täältä.)

Voit myös hieroa koiraasi itse. Kevyestäkin hieronnasta on koiralle paljon hyötyä, ja se parantaa koiran ja omistajan suhdetta.

Anna koiran valita ulkoilureitti

Valinnanvapauden lisääminen koiran elämään lisää koiralle mielenkiintoa ja mielekkyyttä. Mahdollisuus vaikuttaa päivän tapahtumiin parantaa koiran hyvinvointia. Antamalla koiran valita lenkin voimme myös saada tietoa koiran suhtautumisesta ulkoiluun ja ympäristöihin. Osa koirista valitsee mieluiten aina uuden polun ja tekisi hyvin pitkiä lenkkejä. Toiset taas suosivat tuttuja ja turvallisia lenkkipolkuja. Joidenkin koirien tekee joskus mieli tuttuihin paikkoihin ja toisinaan taas uusiin. Mikä tahansa onkin koirasi suosikki, sen valinta kertoo koirastasi.

Vie siis koirasi ulkoilulle, jossa koira saa päättää vauhdin ja suunnan. Voit rajoittaa pituutta kuitenkin sen mukaan, miten paljon sinulla on aikaa käytössäsi.

Tarkkaile koiraasi

Koiran tarkkailu ja oman koiran tunteminen auttaa samaan kiinni pienistä muutoksista koiran käyttäytymisessä. Kun opit tuntemaan koirasi käyttäytymisen ja eleet hyvin, opit myös näkemään muutokset koirassasi. Pienet asiat voivat kieliä isoistakin ongelmista – esimerkiksi hiukan huonompi ote lelusta treeneissä voi olla merkki hammasongelmasta, tai vaikkapa piehtaroinnin yhtäkkinen lopettaminen kivusta selässä.

Tarkkaile koiraasi arjessa, kotona, ulkoillessa, muiden koirien kanssa ja harjoitellessa. Millainen minun koirani on, miten se yleensä käyttäytyy, millaisia tapoja sillä on? Ja kiinnitä huomiota myös muutoksiin. Jos yhtäkkiä havaitset, että jokin käytös on muuttunut, syy pitäisi aina selvittää.

Anna koirallesi uusia hajuja tutkittavaksi

Koira elää hajujen maailmassa. Hajut kertovat koirille monia asioita, joista me voimme vain uneksia. Haistelu on koiran hyvinvoinnille keskeisen tärkeää, ja sen on todettu esimerkiksi laskevan koiran sykettä.

Sen lisäksi, että voit viedä koiran ulos haistelemaan (luukku 1), voit myös tuoda koiralle hajuja kotiin. Koirat mielellään tutkivat hyvin erilaisia asioita. Koiralle mielenkiintoista haisteltavaa ovat esimerkiksi ostoskassin sisältö, ystävien lemmikkien karvat tai kivet ja oksat ulkoa. Koirat tykkäävät uutuuksista, joten koiralle tutkittavaksi tuotavia asioita kannattaa vaihdella.

Silitä koiraasi

Koiran silittäminen ja rapsuttelu tekee hyvää sekä koiralle että omistajalle. Se laskee verenpainetta ja vapauttaa mielihyvähormoneja, kunhan molemmat osallistuvat hellittelyhetkeen vapaaehtoisesti. Koiraa voi hyvin rapsutella, kun se pyytää huomiota, se ei ole pomottamista vaan osoitus kaipuusta läheisyyteen.

Koirat tykkäävät kukin erilaisesta tavasta ja paikoista rapsuttaa ja silittää, ja koiran mielipidettä kannattaa ehdottomasti kuunnella. Voit testata, haluaako koira vielä rapsutuksia yksinkertaisesti vain lopettamalla rapsuttamisen. Jos koira lähtee liikkeelle, rapsuja oli sillä kertaa tarpeeksi. Jos koira vinkuu, läpsii tassulla tai tökkää kuonolla, se koittaa kertoa haluavansa vielä lisää kosketusta. Tällainen suostumukseen perustuva silityshetki lujittaa koiran ja ihmisen suhdetta.

Järjestä maistelubuffet

Haju-uutuksien lisäksi voit tarjota koirallesi vaihtelua ja uusia kokemuksia myös makujen muodossa. Erilaiset syötävät tarjoavat koiralle virikettä pitkäksi aikaa. Voit koostaa koiralle maistelubuffetin esimerkiksi erilaisista vihanneksista ja hedelmistä, ja lisätä joukkoon vaikkapa juustoa, jogurttia, kananmunaa ja maapähkinävoita. Nämä voi asetella vaikkapa nuolumaton päälle. Tarkoitus ei ole puuttua koiran syömiseen mitenkään, mutta maistelubuffetin tutkimista on hauska seurata.

Muista, että on olemassa koiralle sopimattomia ruokia, kuten ksylitoli, suklaa ja rusinat – tarkista aina ensin, että valitsemaasi ainesosaa voi turvallisesti antaa koiralle. Jos koirasi on allerginen, valitse ainesosia, jotka sopivat sen ruokavalioon. Herkkävatsaisille ei kannata antaa kovin isoa buffettia kerralla, vaikka kolme erilaista palaa tuo jo virikearvoa.

Tee lista syistä, miksi pidät koirastasi

Jos koiran kanssa on haasteita arjessa tai harrastuksissa, on riskinä ajautua negatiivisten ajatusten kehään. Kun keskitymme sen sijaan siihen, mikä kaikki on hyvin ja mikä tuottaa meille iloa koirassa, suhde koiraan paranee. Tällöin on helpompi huomata myös arjessa ja harrastuksissa onnistumiset ja toivottu käytös, ja myös palkita koiraa niistä useammin.

Tee siis lista kaikesta siitä, mistä pidät koirassasi ja mikä koirasi kanssa elämisessä tuottaa sinulle iloa. Kaikki pienetkin asiat on tärkeää kirjoittaa ylös. Listalla voi esimerkiksi olla, että koira vie minut ulkoilemaan, koira opettaa minulle uusia asioita, tykkään rapsutella koiraa, koira pitää minulle seuraa, koirani on söpö… Mitä tahansa keksit. Jaa lista koirasi hyvistä puolista tarinassasi ja haasta myös muut mukaan listaamaan kaikki hyvät asiat omasta koirasta ja sen kanssa elämisestä.

Palkitse koiraa, kun se tekee jotain toivomaasi oma-aloitteisesti

Eilen teimme listaa koiran hyvistä ominaisuuksista ja hyvistä puolista, ja tänään positiivisuus jatkuu keskittymisellä koiran hyvään käytökseen. Usein arjessa ja joskus treeneissäkin toivottu käytös otetaan itsestäänselvyytenä, ja keskitymme ongelmiin. Kun haluamme muuttaa koiran käyttäytymistä, on kuitenkin keskeistä palkita koiraa onnistumisista. Kun koira kokee käytöksen kannattavaksi, se alkaa tarjota sitä myös oma-aloitteisesti enemmän ja enemmän.

Tarkkaile siis koiraasi arjessa ja treeneissä, ja palkitse koira aina, kun se tekee mielestäsi oikein. Voit ottaa tavoitteeksi palkita koira ainakin 25 kertaa päivän aikana koiran oma-aloitteisesta toiminnasta, mieluiten enemmän. Ajan kuluessa näet, miten se käytös, josta palkitset, alkaa lisääntyä. Kun koira oppii, mikä on kannattavaa, sen kokema stressi ja epävarmuus vähenee, ja lisäksi suhde ohjaajaan paranee. Rutkasti hyvinvointivaikutuksia siis molemmille!

Vastaa koiran viesteihin

Elämä koiran kanssa on elämää toisen ajattelevan ja tuntevan yksilön kanssa, jolla on oma persoona. Koiralla tulee olla oikeus ilmaista itseään ja kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan. Koira tekee tämän vain eri tavalla kuin ihminen, koska ei osaa puhua. Koiran viestintä on usein hienovaraista, ja on tärkeää tarkkailla koiraansa huomatakseen sen viestit. Jos koira kokee saavansa vastakaikua viestintäänsä, se alkaa käyttää sitä yhä enemmän. Näin meille kehittyy koiran kanssa vastavuoroinen, vuorovaikutuksellinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla on merkitystä. Näin koirasta todella kehittyy se ihmisen paras ystävä, ja suhde koiraan tuottaa iloa ja merkityksellisiä kokemuksia.

Anna koiralle aikaasi

Kaikkein tärkein hyvinvointiteko koiralle ja itsellesi on viettää aikaa koiran kanssa. Kaikenlaisen mukavan tässä kalenterissa esitellyn puuhan lisäksi myös yhdessä oleilu ja lähekkäin nukkuminen ovat laatuaikaa koiralle. Koira on sosiaalinen eläin, ja nauttii omistajansa seurasta. Mitä enemmän vietätte aikaa yhdessä, sitä paremmin opitte tuntemaan toisenne ja luottamaan toisiinne. Koira arvostaa jokaista hetkeä kanssasi ja elää parasta mahdollista elämäänsä.

hyvää elämää koiran kanssa · hyvinvointi · virikkeistäminen

24 vinkkiä koiran hyvinvoinnin parantamiseen – koiran hyvinvointiteot osa 1

Saara UljasYksi kommentti

Koiran hyvinvointiteot 1

Haluaisitko varmistaa, että koirasi voi hyvin ja elää täyttä koiran elämää? Jokainen koiranomistaja haluaa parasta koiralleen ja usein koetaankin huolta siitä, miten koira voi. Hyvinvoivan koiran kanssa elämä on helpompaa ja ongelmakäytöksiä esiintyy vähemmän. Myös olemassa olevien käytöshaasteiden muuttamisen perusta on, että koira voi mahdollisimman hyvin. Kaikkien koirien hyvinvointia voi lisätä yksinkertaisin teoin, jotka ovat jokaiselle koiranomistajalle mahdollisia toteuttaa.

Tässä kaksiosaisessa postaussarjassa kokoan yhteen Lystitassun vuoden 2022 some-joulukalenterissa julkaistut koiran hyvinvointivinkit. Tästä ensimmäisestä osasta löydät 12 vinkkiä, joiden kautta voit arjessa tukea koirasi hyvinvointia.

Vie koira haistelemaan

Haistelu on joka koiran perusoikeus. Koira saa tietoa maailmasta ensisijaisesti hajujen kautta. Koira kerää tietoa monista sellaisista asioista, joihin ihmisellä ei ole pääsyä – esimerkiksi, että eilen tästä käveli naapurin narttukoiranpentu tuohon suuntaan omistajansa kanssa. Haistelun on todettu laskevan koiran sykettä, ja paljon nenäänsä käyttävä koira voi monin tavoin paremmin. Lähde siis ulkoilemaan koirasi kanssa sillä ajatuksella, että koira saa haistella kaikkea mitä mieli tekee. Tällä lenkillä siis matka ei ole tärkeä. Pienestäkin lähimetsästä löytyy usein monenmoista kiinnostavaa nuuskittavaa.

Katso koiran suuhun

Jokaisen koiran suu on syytä tarkistaa säännöllisesti. Koirat harvoin erityisesti oireilevat hammas- tai ienongelmia, mutta ne voivat silti ola kivuliaita ja aiheuttaa hyvinvointiongelmia. Tarkista hammaskiven määrä, katso, ettei hampaiden kärjistä puutu palasia tai näkyvissä ei ole halkeamia, ja kiinnitä huomiota hengityksen hajuun. Pahanhajuinen hengitys on merkki siitä, että on syytä varata aika eläinlääkäriin. Hampaiden säännöllinen hoito sekä esimerkiksi puruluiden syöminen pitävät huolta koiran suun terveydestä.

Anna koiralle puruluu

Pureskelu on koiralle lajinomaisia käyttäytymistä, ja tukee koiran hyvinvointia. Kaikenikäiset koirat nauttivat pureskelusta, mutta erityisen suuri tarve siihen on pennuilla ja nuorilla koirilla. Lisäksi pureskelu pitää huolta hampaista, kunhan purtava ei ole liian kovaa. Joskus vaikuttaa, että koira ei innostu luista. Silloin voi olla, että tarjolla olevat puruluut ovat liian kovia, ja koira ei saa niistä juurikaan irti eikä jaksa puuhata luun kanssa. Kannattaa kokeilla eri muotoja, eri paksuisia sekä eri materiaaleista valmistettuja luita. Aitoja luita antaessa kannattaa erityisesti tarkkailla hampaiden kuntoa, koska liian kova purtava voi pahimmillaan halkaista hampaan. Tarjoa kokeeksi koirallesi uudenlainen puruluu, pureskelun lisäksi uutuus kiinnostaa koiria ja tarjoaa lisäarvoa.

Anna koiralle ruoka aktivointilelusta

Kupista annettu ruoka on hukkaan heitetty virikkeistämismahdollisuus. Koirat, kuten muutkin eläimet, nauttivat päästessään näkemään vaivaa ruoan eteen. Anna siis ruoka esimerkiksi nuuskumatosta tai kongista tavallisen ruokakupin sijaan. Omistajalta ei mene juurikaan enempää aikaa, koiralle syömisestä taas tulee monin verroin mielekkäämpää. Aktivointiruokailu auttaa myös, jos koirasi hotkii ruokansa liian nopeasti.

Jos koirasi turhautuu aktivointilelujen kanssa nopeasti, opeta koiraa alkuun käyttämään lelua ja aloita helposta. On tärkeää, ettei koira turhaudu liian vaikean tehtävän kanssa. Nuuskumatto on takuuvarma valinta koiralle kuin koiralle nappularuoan popsimiseen, raakaruokaa tai märkäruokaa syövien koirien kanssa pääsee helposti alkuun nuolumaton kanssa. Vaikeustasoa voi lisätä koiran oppimisen myötä pakastamalla nuolumaton tai kongin.

Vie koira lenkille uuteen paikkaan

Vaihtelu virkistää! Käy koiran kanssa tutustumassa uuteen lenkkipolkuun tai kohteeseen. Tutustu itse sen verran uuteen kohteeseen etukäteen, että pystyt arvioimaan, ettei uusi ympäristö ole koirallesi liian vaikea. Varaa riittävästi aikaa siihen, että koira saa haistella uusia hajuja kyllikseen.Jos uudet paikat jännittävät koiraasi, ota mukaan jokin koiralle tuttu elementti, kuten taukomatto, jonka kautta voitte lähteä turvalliseen tilanteet tarkkailuun. Ps. Jos koirasi ei osaa taukomattokäytöstä, voit ladata ilmaisen oppaan sen kouluttamiseen linkistä postauksen lopussa.

Opeta koiralle uusi temppu

Uuden tempun kouluttaminen koiralle palkkioiden avulla on mitä parasta yhteistä puuhaa. Tempun ei tarvitse olla millään tavalla hyödyllinen, itseasiassa juuri vain huviksi tehtävä koulutus on usein kaikkein hauskinta, koska siihen ei liity painetta onnistumisesta. Vaikkapa high five, pyörähdys, lelujen siivoaminen laatikkoon tai kuolleen leikkiminen ovat oivia temppuja. Yhteinen koulutushetki tarjoaa koiralle aivojumppaa ja parantaa koiran ja ohjaajan välistä suhdetta.

Kouluta jotakin hoitotoimenpidettä mukavaksi

Olisi tärkeää, että koira kokee usein toistuvat hoitotoimenpiteet mahdollisimman stressittöminä. Väkisin tehty koiran huolto myös kuormittaa turhaan koiran ja omistajan suhdetta. Kynsien leikkuu on usein ensimmäinen mieleentuleva, ja se toistuukin usein eniten arjessa. Jos se jo sujuu, voit lähteä vaikkapa opettamaan harjaamista, hampaiden katsomista, tassukarvojen leikkuuta tai kylkimakuuta hierontaa varten kivaksi jutuksi koiralle. Alkuun pääsee hyvin jo sillä, että liittää välineet johonkin mukavaan asiaan. Esimerkiksi ota kynsisakset käteesi, kehu koiraa ja anna palkka. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun kunnioittaa koiran mielipidettä eikä pyri etenemään koiran omaa tahtia nopeammin.

Varmista pääsy useaan vaihtoehtoiseen lepopaikkaan

Lepo ja nukkuminen on kaikille koirille tärkeää, ja hyvät unet ovat tärkeässä roolissa harrastuskoiralla sekä ongelmallista käytöstä muutettaessa. Koirilla on usein mielipide siitä, missä ne haluaisivat nukkua. Se ei kuitenkaan käy aina yksiin ihmisen näkemyksen kanssa siitä, mikä sopii sisustukseen tai on ylipäätään käytännöllistä. Koirissa on myös eroja: lyhytturkkinen koira kaipaa lämpöä ja ehkäpä vilttiä päälleen, paksuturkkinen koira valitsee kodin viileimmän kohdan lepopaikakseen. Toinen koira tykkää nukkua korotetulla paikalla, kuten sohvalla, toinen taas kömpii luolaan sen alle. Yksi koira haluaa vetäytyä omaan rauhaansa, toinen haluaa aina nukkua ihmisten lähellä. Kun koiralla on mahdollisuus valita mieluinen petipaikka, sen unenlaatu ja -määrä paranevat.

Anna koiralle luvallista repimistä

Repiminen on koiralle lajinomaista käytöstä, ja koiralla on siihen myös tarve. Varsinkin pennut ja nuoret koirat repivät kaikenlaista mielellään, ja usein tämä ei sovi yhteen omistajan mieltymysten kanssa. Tarjoamalla koiralle luvallista repimistä paitsi tarjotaan mahdollisuuksia lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen, myös ehkäistään ennalta muita tuhoja. Revittäväksi sopivat esimerkiksi erilaiset sanomalehdet, pahvipakkaukset sekä vanhat tekstiilit. Voit vaikkapa rytätä sanomalehden sivun, piilottaa namin keskellä ja sipaista teipin reunaan pitämään paketin kasassa. Klassikkoja ovat myös wc-paperirullat, maitopurkit sekä rullalle kääritty ja ympäri kietaistu vanha pyyhe. Myös puruluut, joiden ympärille on kääritty kanaa tms. tarjoavat mahdollisuuksia repimiseen. Valvo koiraa alkuun sen repiessä varmistaaksesi, ettei se niele materiaalien palasia.

Leiki koiran kanssa

Yhteinen leikki koiran kanssa lisää iloa koiran elämään, tarjoaa aktiviteettia mielelle ja keholle sekä parantaa koiran ja omistajan suhdetta. Aidossa leikissä vuorot vaihtuvat, eikä omistajan tarvitse “voittaa”. Itseasiassa parasta on, jos koira saisi voittaa lähes koko ajan, koska se kasvattaa koiran itseluottamusta ja lisää hauskuutta. Leikissä voi kuitenkin olla joitakin sääntöjä, kuten että omistajaa ei saa tahallaan purra, mutta liian monet säännöt ja kaavamaisuus rajoittavat. Leikkiä voi monella tavalla: jahtaamalla, vetämällä, heittämällä tai ilman leluja. Erilaisilla koirilla on erilaisia leikkityylejä, eikä yhtä oikeaa ole. Kannattaa kokeilla monia erilaisia leluja, ja antaa koiran tutustua niihin ja valita mieleisensä. Tärkeintä on, että omistaja keskittyy hetkeen ja heittäytyy mukaan ilakoimaan koiran kanssa.

Tarjoa koiralle omantahtista liikuntaa

Kaikki koirat nauttivat siitä, että pääsevät verryttelemään koipiaan. Koira saa määrätä oman tahtinsa, nuuskia ja halutessaan ja sitten taas spurtata. Keskikokoisille ja isoille koirille ihmisen kävelyvauhti on yleensä kamalan hidas ja saattaa olla turhauttavaa, joten mahdollisuuksia koirantahtiseen liikkumiseen on tärkeää järjestää. Kaikki koirat nauttivat vapaana ulkoilusta, mutta myös pitkä liina tai flexi niille sopivissa paikoissa tarjoaa koiralle enemmän mahdollisuuksia vauhdin valintaan, jos vapaana pito turvallisesti ei jostain syystä ole mahdollista. Varmista aina, että ulkoilu koiran tahtiin on turvallista. Valitse tarkkaan, missä pidät koiraa pitkässä hihnassa tai vapaana. Koira ei saa häiritä muita ulkoilijoita, vaikka sillä olisi miten ystävälliset aikeet, ja turvallisuus esimerkiksi karkaamisen suhteen on aina ensisijaista. Koirapuisto tai nykyään ilahduttavasti lisääntyneet koirametsät ovat turvallisia paikkoja tarjota koiralle liikuntaa vapaana pitkässä liinassa tai flexissä rauhallisissa paikoissa ulkoilun lisäksi.

Tarjoa mahdollisuus tonkimiseen

Koirat ovat usein uteliaita, ja kaivaminen on lajityypillistä käyttäytymistä koirille. Erilaisten kaivamis- ja tonkimistehtävien kautta voidaan myös totuttaa koiraa esimerkiksi erilaisiin materiaaleihin ja ääniin. Koiralle voi tarjota tähän mahdollisuuksia ulkona viemällä koira sopiviin paikkoihin ja antamalla riittävästi aikaa siihen, että koira pääsee kunnolla tutkimaan ympäristöään. Lumi, hiekka, lehdet ja muutoin irtonainen maa usein herättävät itsessään halun kaivaa. Koiraa voi myös tarkoituksella aktivoida tonkimiseen heittelemällä esimerkiksi nameja etsittäväksi lehtien tai lumen sekaan.

Sisällä mahdollisuuksia tähän voi järjestää laittamalla vaikkapa pahvilaatikkoon tai isoon vatiin pahvipakkauksia tai tyhjiä muovisia limupulloja ja heittämällä sekaan nameja. Myös esimerkiksi vanhoja tekstiilejä voi käyttää tähän. Tarkoitus on, että koira ei haistele nameja päältä, vaan todella laittaa kuononsa materiaalin sekaan. Näin se saa myös kokemuksia erilaiselta tuntuvista ja erilaisia ääniä pitävistä kohteista.

Tiedätkö, mikä ohjaa koirasi käyttäytymistä?
hyvää elämää koiran kanssa · koiran käyttäytyminen

Tiedätkö, mikä ohjaa koirasi käyttäytymistä?

Saara UljasKommentoi

Tiedätkö, mikä ohjaa koirasi käyttäytymistä?

Tuntuuko joskus, että koirasi toiminnassa ei ole järkeä? Koira ei opi jotakin asiaa, tai ei tee jo oppimaansa käytöstä? Vai tekeekö koira jotakin ei-toivottua, kuten haukkuu, hyppii tai varastaa pöydältä? Kun pohditaan eläimen käyttäytymistä, lähdetään liikkeelle siitä, että käyttäytymisellä on aina jokin funktio eli tarkoitus. Kaikella koiran käytöksellä on siis aina jokin syy, joka on koiran näkökulmasta looginen. Vain kuollut eläin ei käyttäydy mitenkään.

Kaikkea käyttäytymistä ohjaa toinen kahdesta taustasyystä

Pohjimmiltaan kaikkien eläinten, myös ihmisten, käyttäytymistä ohjaavat kaksi päätekijää: 1) Pyrkimys kokea mielihyvää ja 2) Pyrkimys välttää epämiellyttäviä tunteita aiheuttavia asioita. Nämä ovat motivaatiotekijät kaiken käyttäytymisen taustalla, kun vähän kaivetaan syvemmältä. Kaikki eloonjäämisen kannalta keskeisiin tekijöihin, kuten syömiseen, nukkumiseen, turvallisuuteen ja lisääntymiseen, liittyvä toiminta perustuu mielihyvään ja ikävän tunteen välttämiseen. Esimerkiksi syöminen tuottaa sekä mielihyvää että poistaa epämiellyttävää nälän tunnetta, epämiellyttävä väsymys poistuu nukkumalla jne.

Koska eläimet ovat erilaistuneet luonnossa elämään jokainen omassa ekologisessa lokerossaan eli elinympäristössään, hankkimaan ruokaa eri tavoin ja välttämään erilaisia asioita, niiden käyttäytyminen poikkeaa toisistaan sen mukaan, miten samanlaiset tai erilaiset niiden olosuhteet ovat olleet. Vaikka koira on asunut pitkään ihmisen seurassa, eikä koiraa voi verrata suteen, koiran perimästä löytyy kuitenkin useita kaikille koiraeläimille yhteisiä käytösmalleja. Näitä kutsutaan lajinomaisiksi käyttäytymistarpeiksi. Koiraeläimet syövät luonnossa pääasiassa toisia eläimiä, ja metsästävät niitä aistiensa avulla joko yksin tai ryhmässä. Metsästyskäyttäytymiseen kuuluu esimerkiksi haistelu ja kaivaminen, mutta myös pureskelu ja hautaaminen.

Kotikoiralle läheisin koiraeläin eli susi on laumaeläin, ja seuran kaipuu näkyy myös koirassa vahvana. Nämä ruoanetsintään ja sosiaalisuuteen liittyvät tekijät ovat olleet keskeisiä eläimen henkiinjäämiselle, ja niinpä niitä toteuttavista käytösmalleista on tullut koiralle mielihyvää tuottavia. Mikäli koiralla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa näitä käyttäytymisiä, se alkaa voida huonosti. Iso osa ihmisen ongelmalliseksi kokemasta käyttäytymisestä johtuu itseasiassa siitä, että koiralla ei ole ihmisen luomassa ympäristössä riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan.

Koira elää hetkessä

Koira ei kykene nykytiedon valossa pitkäkestoiseen tulevaisuuden suunnitteluun kuten ihminen. Me voimme pakottaa itsemme tekemään epämiellyttäviä asioita, kuten istumaan epämiellyttävässä hammaslääkärin tuolissa, koska tiedämme, että hyvin hoidetut hampaat estävät epämiellyttäviä tunteita myöhemmin tulevaisuudessa. Koira ei tällaista käsitä, vaan sille mielihyvä ja epämiellyttävyyden välttäminen ovat konkreettisia, nyt käsillä olevia tilanteita. Koiralle siis hampaiden hoito voi olla erittäinkin epäilyttävää, koska se ei pysty ajattelemaan myöhempää hyötyä. Siksi esimerkiksi hoitotoimenpiteet on syytä kouluttaa koiralle mahdollisimman mukaviksi. On tärkeää aina myös muistaa, että koira ei ymmärrä luonnostaan, ettei vaikkapa hammasharja ole vaarallinen. Ihmisen näkökulmasta harmittomat asiat voivat olla koirasta hyvinkin pelottavia, ja pelko on koiran näkökulmasta aito kokemus. Myös tästä syystä koiraa on tärkeää positiivisen vahvistamisen kautta kouluttaa suhtautumaan erilaisiin tilanteisiin myönteisesti.

Koska koiralta puuttuu kyky tulevaisuuden suunnitteluun, koira, tai mikään muukaan eläin, ei tee mitään “tahallaan” tai “kiusallaan”, vaan toimii aina sen mukaan, minkä kokee missäkin tilanteessa kannattavimpana. Tarkoituksellista, eläintä itseään hyödyttämätöntä kiusantekoa ei ole havaittu muilla eläimillä kuin ihmisellä. Eläimet saattavat kyllä vaikkapa huijata toisiaan, mutta tällöin kyseessä on aina oman hyödyn tavoittelu, ei tarkoitus jättää toinen ilman. Kaikki käytös ei myöskään ole tahdonalaista – esimerkiksi yksin peloissaan oleva tai kovin kiihtynyt koira ei tietoisesti päätä pissata alleen, vaan se ei kykene tilanteessa hallitsemaan kehonsa reaktioita. Koiralta ei ole tutkimuksissa löytynyt kykyä sellaisiin tunteisiin ja käytöksiin kuin “kettuilu” tai kostaminen.

Oppimisen vaikutus käyttäytymiseen

Eläimet eivät kuitenkaan ole vain viettiensä vietävissä, vaan ne oppivat ympäristöstään ja oman toimintansa seurauksista. Kannattava käytös on sellaista, jonka avulla koira kokee saavuttavansa miellyttäviä asioita tai välttävänsä epämiellyttäviä. Siihen, mikä koiran mielestä on kannattavinta, vaikuttavat monet asiat, kuten koiran temperamentti, geenit ja oppimishistoria. Koira kykenee ketjuttamaan tehokkaasti asioita, jotka tapahtuvat ajallisesti lähellä toisiaan. Jos johonkin asiaan liittyy voimakas mielihyvä tai toisaalta epämiellyttävä tunne, koira oppii tehokkaasti ennakoimaan sitä erilaisista ympäristön merkeistä. Esimerkiksi ensimmäinen koirani Tiuhti inhosi vettä kaikissa muodoissaan, ja oppi, että ihminen ottaa sukat pois mutta jättää muut vaatteet päälle, kun koira joutuu pesulle (hänen nuoruusvuosinaan en vielä ollut tutustunut yhteistyössä tehtäviin hoitotoimenpiteisiin). Niinpä hän oppi pakenemaan paikalta, kun sukkia alettiin riisua. Jos riisumisen aloitti jostain muusta vaatteesta, hän ei reagoinut mitenkään. Samaten bordercollieni Glenna on oppinut, että treenikassin esiin ottaminen tarkoittaa, että lähdetään hallille, ja treenaaminen on Glennalle erittäin arvokasta. Kun kassiin koskee eteisessä, hän herää sikeimmästäkin unesta välittömästi ja saapuu paikalle varmistamaan mukaan pääsemisen. Koirat ovat todella tehokkaita poimimaan tällaisia itselleen merkityksellisiä tapahtumia ennakoivia merkkejä, ja alkavat ennakoida myöhemmin tulevia tapahtumia oppimisensa perusteella. On epäselvää, miten pitkälle tulevaan ennakointi ja tapahtumien ketjutus jatkuu, mutta kokemukseni mukaan ainakin tunnin sisällä tapahtuvat asiat koiran on mahdollista yhdistää toisiinsa.

Koirat oppivat myös oman toimintansa seurauksista. Jos toiminnan seuraus on koiralle erittäin merkityksellinen, käytös vahvistuu nopeasti. Esimerkiksi jos hoitotoimenpiteissä jättää toistuvasti huomioimatta koiran pienet epämukavuudesta kertovat eleet, koira voimistaa viestintäänsä ja saattaa lopulta purra. Pureminen yleensä keskeyttää toiminnan tehokkaasti, jolloin koira oppii, että tämä käytös toimii. Seuraavalla kerralla koira saattaa siirtyä suoraan puremiseen, koska se oli tehokasta. Toinen esimerkki on ääntely tauolla treeneissä – jos koiralle ei ole opetettu taukokäytöstä, treenin yhtäkkinen päättyminen on koiran mielestä erittäin epäloogista. Koira koittaa kiinnittää ohjaajansa huomion, jotta saisi treenin jatkumaan. Se kokeilee erilaisia käytöksiä, ja huomaa pian, että kun alkaa vinkumaan, ohjaaja kaivaa äkkiä herkut esille saadakseen koiran hiljaiseksi. Vinkuminen osoittautuu siis tehokkaaksi keinoksi saada lisää makupaloja, kun treeni keskeytyy. Kummastakin tilanteesta olisi selvitty ilman ihmisen kannalta hankalaa, mutta koiran kannalta erittäin tarkoituksenmukaista käyttäytymistä, mikäli koiralle olisi opetettu etukäteen sen tarvitsemia taitoja kyseiseen tilanteeseen.

Koira osaa olla koira

Kaikki eläimet oppivat koko ajan, halusimme tai emme. Jos koiraa ei kouluteta tarkoituksella, sen osaamat käytökset ovat niitä, jotka kumpuavat sen perimästä ja joita se on itsekseen oppinut eri tilanteissa seurailemalla, mitkä asiat tapahtuvat peräjälkeen sekä oppimalla oman toimintansa seurauksista. Jos haluamme koiralta tietynlaista käytöstä, sen oppimista ei kannata jättää koiran omaan varaan vaan tarkoituksellisesti opettaa koiralle erilaisia käytöksiä.

Kuten aluksi totesin, vain kuollut eläin ei käyttäydy. Elävät eläimet käyttäytyvät koko ajan jotenkin. Koiran on vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita kuin “Älä hypi” tai “Älä hauku”. Keskittyessämme siihen, millaista käytöstä emme halua, mikään ei kerro koiralle, millainen käytös sitten olisi kannattavaa ja johtaisi koiran kannalta toivottuun lopputulokseen (mielihyvän kokeminen tai epämiellyttävien asioiden välttäminen). Sen sijaan opettaessamme koiralle, että neljä tassua maassa johtaa palkkioihin ja korvaavan käytöksen ääntelyä aiheuttaviin tilanteisiin, voimme opettaa koiraa myös valitsemaan näitä käytöksiä oma-aloitteisesti niissä tilanteissa, joissa niiden tekeminen on aiemmin ollut kannattavaa. Esimerkiksi yksinkertainen taukoalustalle hakeutuminen on erittäin monikäyttöinen taito niin taukona treeneissä kuin myös tilanteessa, jossa kotiin saapuu vieraita tai koiran pitäisi ulos lähtiessä odottaa rauhallisena, että omistaja saa vaatteet päällensä. Voit ladata ilmaisen oppaan taukomaton kouluttamiseen tämän sivun alalaidasta.

Mikäli koiran käyttäytymiseen vaikuttaminen tehokkaasti kiinnostaa sinua enemmän, lisälukemista löydät seuraavista blogiartikkeleista

Game on! 7 syytä pelata koulutuspelejä koiran kanssa
arjen tukitaidot · Control Unleashed · hyvää elämää koiran kanssa · koiralähtöisyys · vastaehdollistaminen

Game on! 7 syytä pelata koulutuspelejä koiran kanssa

Saara UljasKommentoi

Game on! 7 syytä pelata koulutuspelejä koiran kanssa

Koulutuspelit ja “kaavapelit” tarkoittavat sitä, että koiralle opetetaan yksinkertainen harjoitus, josta se saa palkkaa, ja harjoitusta toistetaan useita kertoja, kunnes koira oppii harjoituksen kulun. Koirat usein innostuvat nopeasti näistä yksinkertaisista harjoituksista, kunhan palkkio on riittävän arvokas, koska koirat mielellään toistavat helppoja tehtäviä, joiden tekemisestä ne tietävät saavansa palkkion. Koirat siis mielellään “pelaavat” ihmisen kanssa. Koulutuspelit opettavat yksinkertaisten tehtävien kautta koiralle melkeinpä huomaamatta erilaisia taitoja, ja koiran on usein helpointa aloittaa ihmisen kanssa työskentely uusissa paikoissa pelien kautta. Pelejä hyödyntävät mm. Control Unleashed -menetelmä sekä AbsoluteDogs -koulutuspalvelu. Tähän artikkeliin olen koonnut 7 erinomaista syytä aloittaa myös oman koirasi koulutus koulutuspelien kautta.

Vaihtoehtoisen käytösmallin tarjoaminen kommunikoinnin välineeksi

Control Unleashed-ohjelmassa koiralle opetetaan erilaisia hyvinkin yksinkertaisia nk. koulutuspelejä (englanniksi pattern games, en ole vielä löytänyt oikein hyvältä kuulostavaa suomennosta). Pelit ovat yksinkertaisia, koska tarkoitus on, että myös koira voi oppia pelin kulun. Koulutuspelien toimivuus perustuu useisiin seikkoihin, joista ensimmäinen on uusien tilanteesta selviytymisen tapojen opettaminen.

Jos koiralle ei opeta mitään, se osaa olla koira. Se reagoi temperamenttinsa ja aikaisemmista tilanteista keräämiensä oppimiskokemusten pohjalta koiramaisesti uusiin asioihin. Koirilla on hyvin erilaisia tapoja käsitellä vaikkapa turhaumaa: yksi vinkuu ja haukkuu, toinen alkaa nylkyttää ohjaajaa, kolmas haistelee maata ja neljäs poistuu paikalta. Näiden käytösten toteuttaminen on koiran keino ilmaista itseään ja helpottaa omaa oloaan, mutta ne eivät yleensä edistä opetettavaa asiaa tai toivottua tunnetilaa. Tilanteen purkaminen voi joskus olla hankalaa, ja koira jää ikään kuin jumiin tilanteeseen.

Koira, jolle on opetettu vaikkapa oletuskäytös, voi näiden turhaumaa ilmaisevien koiramaisten toimintatapojen sijaan kertoa ohjaajalle oletuskäytöksen avulla, että nyt on kyllä hankalaa. Eikö olisi paljon mukavampaa, että hämmentyessään koira mielummin istuisi kuin aloittaisi konsertin? Mikäli koulutus on selkeää ja koira tietää, mitä sen pitäisi tehdä, oletuskäytös ei tule esiin “väärissä” paikoissa, vaan sillä on aina tärkeä viesti ihmiselle. Kun ihminen kuuntelee koiran viestin ja muuttaa sen pohjalta omaa toimintaansa, koiran olo paranee ja negatiivisten tunteiden kokeminen vähenee. Varsinainen win-win siis 

Apuväline uusin tilanteisiin tottumiseen

“Kaavapelien” tai koulutuspelien toimivuus perustuu osaltaan myös siihen, että ne tarjoavat erinomaisen keinon totutella tilanteeseen tutun käytöksen kautta. Monille koirille vaikein taito on itseasiassa “ei minkään tekeminen”, oleilu. Varsinkin jos koiralla on tapana reagoida ärsykkeisiin voimakkaasti tai se on kovin vilkas, sille on todennäköisesti helpompaa keskittyä johonkin tekemiseen kuin “vain olla”. Tällöin tuttu peli toimii turvallisena tekemisenä, jonka kautta koiraa voidaan siedättää häiriöihin. Jos koira jännittää vaikkapa autoja, vaikka 1 2 3 pelin pelaaminen tai LAT-harjoituksen tai mattotreenin tekeminen riittävän kaukana ärsykkeestä voi toimia turvallisena, tuttuna tekijänä ja näin nopeuttaa koulutusprosessia.

Arkielämän lisäksi kaavapelit toimivat hienosti myös harrastuskontekstissa esimerkiksi lämmittelynä. Aika harvalle koiralle sopii sellainen, että uudessa paikassa aloitetaan suoraan autosta uuden asian treenillä tai kisasuorituksella. Pelien pelaamisen kautta koiralle voidaan luoda tuttuuden tunnetta uuteen tilanteeseen ja näin kertoa, että tännekin tultiin tekemään yhdessä kivoja juttuja. Kun koira pystyy pelaamaan peliä eikä kiinnostu ympäristön tapahtumista, on todennäköisempää, että se pystyy myös keskittymään uuden asian harjoitteluun tai kilpailusuoritukseen.

Yhteistyön kannattavuuden lisääminen

Kaavamaisten koulutuspelien kautta koiralle on helppo opettaa, että yhteistyö ihmisen kanssa on mukavaa ja koiralle kannattavaa. Jos koiralla ei ole paljon kokemuksia ihmisen kanssa toimimisesta, esimerkiksi koska se on pentu ja kokemusta ei vain ole vielä ehtinyt kertyä, tai se on tullut vaikkapa tarhaoloista, kaavapelien avulla pääsee nopeasti alkuun harjoittelussa. Kaavapelit on suunniteltu niin, että koiran on helppo ymmärtää ne, eikä kouluttamiseen tottumattoman koiran treeniin pääse niin helposti tulemaan esimerkiksi turhautumisen elementtejä. Samalla kaavapelien harjoittelu ennaltaehkäisee monenlaisia tulevaisuuden haasteita opettaessaan koiralle samalla tärkeitä taitoja.

Sama pätee myös koiriin, jotka osaavat ehkä jo kaikenlaista, mutta ovat jostain syystä herkempiä esimerkiksi ympäristön tai paikan muutoksille tai muille häiriöille. Uudessa tilanteessa päästään nopeammin yhteistyön rytmiin tuttujen, mukavien harjoitusten kautta. Myös tilanteissa, joissa koira joutuu syystä tai toisesta opettelemaan yhteistyötä sille vieraan ihmisen kanssa (esim. Pennut, kodinvaihtajat, rescuet…), tutut harjoitukset auttavat koiraa sopeutumaan tilanteeseen ja lämmittelemään harjoitusta varten. Joskus kotoa löytyy aikuinen koira, jonka kanssa ei ole jostain syystä ehditty harjoitella riittävästi, tai koulutukseen on tullut ristiriitoja koiran ja ohjaajan välille. Kaavapelit toimivat loistavasti myös tällaisessa tilanteessa koulutuksen uudelleen käynnistämiseen ja yhteistyön rakentamiseen.

Lisäksi nimenomaan Control Unleashed -pelien hieno puoli on, että ne toimivat monipuolisesti: ne myös vastaehdollistavat ja siedättävät koiraa, antavat koiralle hallinnan tunnetta tilanteessa ja tukevat ihmisen ja koiran keskinäisen vuorovaikutuksen syntyä. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa yhteinen koulutustaival koiran kanssa?

Ohjaajan ja koiran välisen myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen 

Kaavamaisten koulutuspelien kautta on helppo lisätä koiran ja ohjaajan välistä myönteistä vuorovaikutusta. Jos omistaa koiran, jolla on paljon ihmisen näkökulmasta hankalaa käytöstä, voi vuorovaikutus liukua hiljalleen negatiiviseen kehään. Koiraa kielletään jatkuvasti ja se ärsyttää omistajaa. Koira taas aistii negatiivisen tunteen ja vuorovaikutuksen, ei tiedä mitä tehdä, ja koiran itse keksimät keinot usein ärsyttävät omistajaa lisää. Joskus taas koira voi olla herkempi, ja omistaja on tahtomattaan aiheuttanut painetta, joka on jäänyt koiralle mieleen. Toisinaan negatiivinen vuorovaikutus liittyy vain johonkin yksittäiseen tilanteeseen.

Susan Friedman on puhunut eläimen ja ihmisen suhteesta ja vuorovaikutuksesta pankkitilivertauksen avulla. Positiivinen vuorovaikutus on talletus, joka lisää katteen määrää, negatiivinen vuorovaikutus tekee nostoja tililtä. Hyvä suhde kestää pienet nostot, jos talletuksia on ehtinyt kertyä runsaasti ja on mistä ottaa. Jos tilanne on ehtinyt siihen, että pohja vilkkuu jo, tai saldo on jopa miinuksella, tarvitaan pikaisesti katetta. Joskus voimme joutua aloittamaan uuden koiran kanssa nollasta, esimerkiksi pennun kanssa, tai miinukselta, jos meillä on kodinvaihtaja tai rescuekoira, jolla on huonoja kokemuksia vuorovaikutuksesta ihmisen kanssa. Helppojen, koiran omaan valintaan perustuvien koulutuspelien pelaamisen kautta voidaan tehdä paljon talletuksia lyhyessä ajassa.

Joskus alkuun pääseminen voi tuntua tuskastuttavalta, jos koira joutuu lähtemään miinuksen puolelta. Siksi harjoitukset on tärkeää pitää yksinkertaisina, ennakoitavina ja koiran valinnanmahdollisuuksia alleviivaavina, ja tähän CU harjoitukset istuvat kuin nenä päähän. Myönteinen vuorovaikutus ja paksusti voiva suhdepankkitili hyödyttävät sekä koiraa että omistajaa monin tavoin, esimerkiksi parantamalla kummankin yleistä hyvinvointia. Myös positiivisesta vuorovaikutuksesta voidaan saada aikaan kehä, jossa hyvä lisää hyvää.

Tehokas tapa kouluttaa

Vahvan käytöksen opettaminen vaatii paljon toistoja. Tilanteessa kuin tilanteessa toimiva käytös vaatii vielä enemmän. Vaikeassa häiriössä, jossa kenties on jotain koiralle sisäisesti palkitsevia elementtejä, kuten vaikkapa mahdollisuus jahtaamiseen, vaihtoehtoisen käytöksen tulee olla erittäin mieluisa koiralle. Jotta saisimme aikaan käytöksen, jonka toteuttaminen itsessään on koiralle mukavaa ja se valitsee tämän käytöksen itse muiden vaihtoehtojen joukosta, se vaatii iiiison määrän vahvistehistoriaa. Ja tätä voimme rakentaa helposti koulutuspelien kautta.

Kaavapelejä pelaamalla saadaan lyhyessä ajassa paljon toistoja toivotusta käytöksestä. Esimerkiksi yksinkertaista up&down eli ylösalaspeliä pelaamalla saadaan muutamassa minuutissa kymmeniä toistoja katsekontaktin ottamista. Kun koira on oppinut pelin, se on helppo yleistää aina uusiin ympäristöihin ja tuoda harjoituksiin häiriöt mukaan. Selkeän treenirakenteen kautta on helppo luoda koiralle (ja ohjaajalle!) onnistumisen edellytykset. Koska pelit ovat yksinkertaisia ja niistä saa paljon palkkaa lyhyessä ajassa sekä positiivista vuorovaikutusta ohjaajan kanssa, niiden pelaaminen itsessään on koirasta mukavaa. Näin pelissä harjoiteltavaan käytökseen saadaan ladattua helposti ja nopeasti paljon positiivisia tunteita. CU harjoitukset ja koulutuspelit ovat siis hyvin tehokas tapa opettaa koiralle vahvoja käytöksiä ja yleistää niitä erilaisiin tilanteisiin.

Pelit keinona testata koiran mielentilaa

Kun totutamme koiraa uusiin tilanteisiin, ja tavoitteenamme on saada jokin käytös toimimaan häiriöissä, on usein järkevää aloittaa harjoittelu uudessa tilanteessa jollakin muulla käytöksellä kuin tavoitekäytöksellä. Tämä siksi, että emme halua mahdollisesti ei-suotuisan mielentilan yhdistyvän tavoitekäytökseen. Emme myöskään halua koiran keskeyttävän vaikkapa seuraamista siksi, että se kokee tarvetta tarkkailla ympäristöään. Koulutuspelit ovat tässä erinomainen tapa auttaa koiraa sopeutumaan uuteen tilanteeseen tuttujen kaavojen kautta. Näissä peleissä huomion kääntäminen ympäristöön ei ole myöskään virhe, vaan informaatiota ohjaajalle.

Jos koira ei pysty jossakin tilanteessa pelaamaan sille entuudestaan hyvin tuttua peliä, ei voi olettaa, että koira pystyisi suoriutumaan hyvin mistään haastavammastakaan harjoituksesta kyseisessä tilanteessa. Mielentilan testaaminen tutulla pelillä säästää siis sekä koiraa että ohjaajaa turhautumiselta, kun liian vaikeassa tilanteessa ei yritetä harjoitella käytöksiä, jotka ovat siihen nähden liian haastavia.

Koiran hallinnan tunteen kasvaminen

Hallinnan tunteen saaminen ja säilyttäminen on ensisijainen vahviste. Jokainen on ollut elämässään tilanteessa, jossa tuntuu, ettei sitä hallitse. Tiedämme siis, miten epämiellyttävää se on. Hallinnan tunne taas mahdollistaa itsevarmuuden ja tehokkuuden. Kaikki tämä koskee ihmisen lisäksi yhtälailla koiraa. Kun koiralla on sen hyvin osaamien, hallinnan tunnetta vaalivien koulutuspelien kautta mahdollisuus vaikuttaa harjoituksen kulkuun ja ohjaajan toimintaan, se lisää motivaatiota ja itsevarmuutta. Esimerkiksi siedättäminen erilaisiin koiraa jännittäviin asioihin on lopulta nopeampaa ja tuottaa pitkäkestoisemman ja varmemman tunnetilan muutoksen, kun koiralla on tosiasiassa mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten lähelle se joutuu jännittävää kohdetta. Control Unleashed-menetelmä tarjoaa useita vaihtoehtoja valinnanmahdollisuuden toteuttamiseen eri tilanteissa.

Koiralle valinnan mahdollisuuden antaminen saattaa tuottaa ihmiselle hallinnan menetyksen kokemuksen, jos koira ei valitsekaan sitä, mitä olisimme toivoneet. Tässä kysytään ihmiseltä ensinnäkin halua ja motivaatiota kunnioittaa koiran tunteita ja valintaa, sekä toisekseen kykyä sietää itsessä herääviä epämiellyttäviä tunteita, ja kolmanneksi kärsivällisyyttä. Toivotun käytöksen odottaminen, ehkä pitkiäkin aikoja, voi olla ohjaajalle turhauttavaa, ja tuntua siltä, että koulutus ei edisty. Tällöin on erityisen tärkeää muistaa, että tunnetilan tai motivaation todellinen muutos ei tapahdu hetkessä, ja valinnan mahdollisuuden tarjoamalla vaikutat positiivisesti myös suhteeseesi koirasi kanssa, josta on paljon hyötyä pitkällä aikavälillä.

Jos koulutuspelit kuulostavat kiinnostavilta, niitä pääsee harjoittelemaan tammikuussa alkavalla Control Unleashed-verkkokurssilla. Lisätietoa löydät Control Unleashed-kohdasta ylävalikosta.

Tilanteessa vai tilannetta varten? 6 syytä, miksi etukäteen valmistautuminen kannattaa.
arjen tukitaidot · Control Unleashed · harrastukset · hyvää elämää koiran kanssa · hyvinvointi · koiralähtöisyys · pentuelämä

Tilanteessa vai tilannetta varten? 6 syytä, miksi etukäteen valmistautuminen kannattaa.

Saara UljasYksi kommentti

Tilanteessa vai tilannetta varten? 6 syytä, miksi etukäteen valmistautuminen kannattaa.

Sarah Stremming puhuu The Cog-Dog Radio podcastissaan siitä, miten taitojen rakentaminen ja niiden testaaminen eroavat toisistaan. Koiralle uusien ja toivottavien taitojen opettaminen ei ole tehokasta tilanteessa, jossa on paljon kilpailevia ärsykkeitä, tilanne on koiralle uusi tai siihen liittyy voimakkaita tunteita esimerkiksi aikaisempien kokemusten seurauksena. Sen sijaan taitojen opettaminen ennalta suunnitellusti tutussa, helpossa ympäristössä tuottaa pitkäkestoisimman, toivotun tuloksen. Tässä artikkelissa listaan myös muita syitä sille, miksi tilannetta varten kouluttaminen kannattaa. Lopuksi kerron konkreettisen esimerkin siitä, miten etukäteen osattu pohjataito helpottaa erilaisissa tilanteissa.

Koulutus on tehokkaampaa

Jos haluamme päästä itse mahdollisimman helpolla ja vähällä määrällä toistoja, kannattaa valita tilannetta varten harjoittelu. Kun koulutustilanne on koiralle tuttu ja helppo, koiran on helpompi keskittyä käsillä olevaan tehtävään ja harjoitukseen. Tällöin itse koulutustila on tuttu, häiriöt ovat koiran osaamistasoon nähden helppoja, tilassa ei ole mitään koiran mielestä jännittävää ja välineet ja palkkiot on esitelty koiralle ennen koulutuksen aloitusta. Saamme näin paljon toistoja, ja koira oppii nopeasti päästessään harjoittelemaan toivottua käytöstä tehokkaasti. Kun koira osaa toivotun käytöksen helpossa tilanteessa, asteittainen häiriön lisääminen helpottuu myös.

Koira ei pääse harjoittelemaan ei-toivottua käyttäytymistä

Ei-toivotun käytöksen harjoittelun estäminen on erittäin aliarvostettu, mutta tärkeä tekijä tehokkaassa kouluttamisessa. Oppiminen tapahtuu hyvin yksinkertaistettuna sen kautta, että toteutuneesta käyttäytymisestä tulee joka kerta todennäköisempää tulevaisuudessa, koska käyttäytymiseen liittyvät hermoradat aivoissa vahvistuvat. Jos emme kouluta koiralle etukäteen toivomaamme käytöstä, varsinkin koiralle kiihdyttävässä tilanteessa on hyvin vaikeaa saada sekä toivottu käyttäytyminen esiin että pidettyä ei-toivottu käyttäytyminen poissa. Joka kerta, kun ei-toivottu käytös esiintyy, myös sen todennäköisyys tulevaisuudessa lisääntyy. Etukäteen harjoitellun, toivotun käytöksen vieminen suunnitellusti kohti tavoitetilannetta ehkäisee siis tätä ongelmallista oppimista. Jos tämä kiinnostaa enemmän, suosittelen lukemaan aiemman blogipostauksen siitä, miksi ei-toivotun käytöksen muutos epäonnistuu.

Koulutus on koiralle reilumpaa

Koiran kannalta ongelmallista on, jos se viedään toistuvasti tilanteisiin, joihin sille ei ole opetettu sopivaa tapaa käyttäytyä. Tämä ei tarkoita sitä, että koiran koko elämä pitäisi olla tarkkaan koulutettu – ei, vaan sitä, että huolehdimme etukäteen siitä, että koira hallitsee valikoiman erilaisia taitoja ja käyttäytymismalleja, joita voimme tarvittaessa ottaa käyttöön tilanteessa, jossa vaikuttaa, että koiran itse valitsema käytös ei tule olemaan toivotunlainen. On meille ihmisillekin hyvin epämiellyttävää joutua yllättäen erilaisiin tilanteisiin, joissa meillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä meidän kuuluisi nyt tehdä. Vältetään tällaisen tilanteen luomista siis myös koirillemme.

Koiraa osaa valmiiksi käytökset, joita tietyissä tilanteissa toivotaan

Koska koira osaa toivotun käytöksen valmiiksi, meidän on huomattavasti helpompaa kertoa koiralle, mitä haluamme sen tekevän. Kun tilanne toistuu, koira voi oppia jopa ennakoimaan toivottua käyttäytymistä palkkion toivossa ympäristön vihjeitä apuna käyttäen, ja tarjota meille ilman omaa vaikutustamme haluttua käyttäytymistä. Tämä helpottaa ihmisen ja koiran yhteiseloa, lisää koiran itsevarmuutta ja hallinnan tunnetta ja lisää positiivista vuorovaikutusta ihmisen ja koiran välillä.

Osattu taito yleistyy aina vain nopeammin uusiin tilanteisiin

Vahvasti osattu käyttäytyminen on helpompi yleistää erilaisiin tilanteisiin kuin taito, jota koira ei hallitse hyvin. Myös käyttäytymiseen liittyvä tunnetila yleistyy käyttäytymisen mukana. Kaikkia koiran osaamia taitoja joutuu suunnitelmallisesti yleistämään ainakin jonkun verran, mutta mitä paremmin koira osaa taidon etukäteen, sen nopeammin yleistäminen sujuu. Lopulta suunnitelmallista yleistämistä ei enää tarvita, kun koira on päässyt harjoittelemaan käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa riittävän paljon. Voi käydä jopa niin, että koira alkaa itse yleistää, eli siis tarjota käyttäytymistä täysin uusissa tilanteissa. Voit lukea aiheesta lisää artikkelista Kyllä se kotona osaa!

Antaa ihmisellekin pelivaraa

Kun koiralta toivotut taidot on opetettu etukäteen, ja olemme suunnitelleet niiden yleistämisen erilaisiin tilanteisiin ja häiriöihin, on myös helpompi löytää oikea toimintatapa silloin, kun jotain yllättävää tapahtuu. Opetettuamme koiralle erilaisia taitoja vahvaksi, meidänkin on helpompi vaihtaa toimintasuunnitelmaa, kun kaikki ei menekään “niinkuin Strömsössä”. Koiralle opetetut taidot näet siirtyvät tavallaan myös ihmisen taidoiksi, koska prosessissa opimme itsekin. Jos koira ei osaa mitään, joudumme eri tilanteissa raapimaan päätämme ja itsekin pohtimaan, miten nyt kannattaisi toimia. Koiran taitovalikoiman karttuessa myös ihmisen toiminta näissä tilanteissa käy helpommaksi.

Esimerkkinä taukoalustan osaaminen ja soveltaminen

Taukoalusta, lyhyemmin matto, on erinomainen esimerkki useissa eri tilanteissa sovellettavasta taidosta. Taukoalustan osaaminen toimii koiralle myös itsenäisenä vihjeenä kannattavasta käytöksestä, koska se on koiran konkreettisesti havaitsema asia. Jotta koira oppisi taukoalustan tehokkaasti, sen harjoittelu kannattaa aloittaa kotona tai muussa koiralle tutussa tilanteessa. Kun koira osaa hakeutua alustalle vihjeestä ja siinä on jonkin verran kestoa, voidaan häiriötä lisätä suunnitelmallisesti näissä ympäristöissä. Kun tilanne on helppo, koiran on helppo jatkaa alustakäyttäytymistä sen sijaan, että koira keksisi tehdä jotakin muuta.

Kun myöhemmin menemme koiran kanssa vaikkapa koulutukseen, koiran osaama taukoalusta toimii taukokäytöksenä (jos häiriö on sopivassa suhteessa osaamistasoon), ja taukoalusta myös estää koiraa tekemästä jotakin ei-toivottua. Koska koiran on helppo tehdä sille etukäteen opetettua mattokäytöstä, se vie tilan muilta mahdollisilta käytöksiltä kuten vaikkapa hihnassa kiskomiselta, ohjaajalle haukkumiselta tai lattian haistelulta. Taukoalustaa voi soveltaa vastaavalla perjaatteella myös arjessa, esimerkiksi siirtymissä (uloslähdöissä, vieraiden saapuessa jne.).

Koska koiralle on opetettu alusta etukäteen, voimme erilaisissa tilanteissa pyytää koiraa hakeutumaan alustalle. Näin monet tilanteet ovat helpompia ja säästävät myös ohjaajan hermoja, kun koiralla on olemassa valmis käyttäytyminen, jota se voi erilaisissa tilanteissa toteuttaa. Taukomatto on suhteellisen helppo yleistää, koska myös matto itsessään toimii koiralle vihjeenä toivotusta käytöksestä. Koira voi myös oppia itse ehdottamaan tauolle siirtymistä tilanteessa, jossa se ei ymmärrä pyydettyä tehtävää, tai jos häiriö on liian vaikea. Ja kun koira osaa taukomaton, meillä on mahdollisuus pyytää koiraa matolle, jos jotain yllättävää tapahtuu, tai vaikkapa ohjaaja tarvitsee tauon miettiäkseen, miten harjoittelussa kannattaisi seuraavaksi edetä.

Miten paljon haastavampaa olisi ehkäistä näissä tilanteissa ei-toivottu käyttäytyminen ja ei-toivottu oppiminen, ja kertoa koiralle selkeästi, mitä sen toivotaan tekevän, jos matolle hakeutumista alettaisi harjoitella vasta silloin, kun tilanne on jo päällä?

4 syytä siihen, miksi ei-toivotun käyttäytymisen muuttaminen epäonnistuu
Control Unleashed · hyvää elämää koiran kanssa · kouluttaminen

4 syytä siihen, miksi ei-toivotun käyttäytymisen muuttaminen epäonnistuu

Saara UljasYksi kommentti

4 syytä siihen, miksi ei-toivotun käyttäytymisen muuttaminen epäonnistuu

Koira voi käyttäytyä omistajan mielestä epätoivotulla tavalla monesta eri syystä. Yhtä monta toimintatapaa käyttäytymisen muuttamiselle voi löytää vaikkapa Facebookin keskusteluryhmistä. Ennen ei-toivotun käyttäytymisen poiskouluttamisen aloitusta kannattaa kuitenkin uhrata hetki aikaa sekä käyttäytymisen syiden että sitä ylläpitävien tekijöiden miettimiselle. Ilman näiden arvioimista kouluttaminen ei välttämättä onnistu ollenkaan niin tehokkaasti. Ensisijaista on myös aina varmistaa, että koira on varmasti terve, ja sen elämässä ovat hyvinvointitekijät kohdallaan (liikunta, lepo, virikkeet). Seuraavassa käydään läpi 4 yleisintä syytä, miksi kouluttaminen ei tunnu onnistuvan, sekä muutamia vinkkejä siihen, miten näitä tekijöitä voisi muuttaa.

Ei-toivottu käyttäytyminen on koiralle luontaista käytöstä

Iso osa ei-toivotusta käytöksestä on itseasiassa joko koiralle lajina tai tietyille roduille täysin luontaista, lajin- ja rodunomaista käytöstä, jota on aiemmin vaalittu ja rotuun tarkoituksella jalostettu. Vähän aikaa sitten silmiini sattui uutinen koirasta, joka karkotti suden pihasta. Aika toivottavaa käytöstä, eikö? Nimenomaan vahtiminen on todennäköisesti yksi ensimmäisistä syistä, miksi ihminen alunperin halusi koiraeläimiä lähettyvilleen. Naapureita tai muita epäilyttäviä heppuja se sijaan ei tulisi vahtia, paitsi jos ne ovat oikeasti vaarallisia, kuten murtomiehiä. Miten koiran olisi tarkoitus ymmärtää tämä erottelu ilman huolellista opetusta?

Toinen vastaava esimerkki on riista- ja saalisvietti. Vietti sanana on hiukan hankala, mutta kuvaa tässä nyt lyhyesti sitä, että koiralla on sisäsyntyisesti voimakas halu seurata eläinten jälkiä tai jahdata liikkuvia kohteita. Taas kyseessä on ensinnäkin koiraeläimen hengissä pysymisen kannalta välttämätön käytös, joka on evoluution aikana muodostunut itsessään palkitsevaksi, jotta eläin jaksaa toistaa käyttäytymistä toistuvista epäonnistumisista huolimatta (koska luonnossa suurin osa saalistusyrityksista ei onnistu). Toisekseen tätä ominaisuutta on tarkoituksella jalostettu erilaisiin metsästyksessä ja paimennuksessa käytettäviin rotuihin.

Kaupungissa tai taajamassa, ilman työtehtäviä elävä koira on hyvin uusi keksintö (vaikka toki seurakoira on ollut ja on edelleen myös tärkeä käyttöominaisuus). Koira ei pääse satojen, jopa tuhansien vuosien aikana siihen valituista ominaisuuksista mihinkään muutamassa vuosikymmenessä. Sen vuoksi lajin- ja rodunomaisten käytösten “poisopettaminen” ei käy hetkessä. Koska nämä käytökset vahvistuvat ihan sillä, että niiden tekemisen saa aloittaa, kouluttaminen käy sitä vaikeammaksi, mitä kauemmin sen aloittamista lykätään.

Koiralle ei ole opetettu toivottavaa käytöstä

Jos koira on jo valmiiksi kovin kiihtynyt, uusien asioiden opettaminen käy hankalaksi tai on jopa mahdotonta. Koira voi myös yhdistää tavoitekäytökseen ei-toivotun mielentilan. Joten ei vielä riitä, että omistajalla on mielessä vaihtoehtoinen käytös itse tilanteessa, vaan tehokkainta on opettaa käytös koiralle irrallaan tavoiteympäristöstä. Kun vaihtoehtoinen käytös on opetettu palkkioilla vahvaksi ja siihen liittyy jokin vihje, voidaan sitä lähteä asteittain siirtämään kohti tavoitetilannetta. Tällöin koiran on helppo ymmärtää, millainen käytös on kannattavaa. Kaikkein vähimmällä pääsee, jos ennakoi erilaisia tilanteita ja pyrkii opettamaan niihin toivotut käytösmallit jo ennalta, jolloin ei-toivottavaa käytöstä ei välttämättä esiinny lainkaan tai se on vähintään paljon helpompi korjata.

Aina tämä ei ole ollenkaan näin yksinkertaista, varsinkaan jos tilanteeseen liittyy koiralla voimakas tunnelataus tai pitkä oppimishistoria. Ilman vaihtoehtoisen käytöksen opettamista ei kuitenkaan myöskään näissä tilanteissa päästä tehokkaasti eteenpäin.

Ei-toivottu käytös on koiralle kannattavaa

Käytöksen toteuttaminen itsessään tuottaa koiralle palkkion. Esimerkiksi ensimmäisessä osassa mainitut metsästyskäyttäytymisketjuun liittyvät käytökset, kuten saaliin jäljitys ja jahtaaminen, ovat itsessään palkitsevia käytöksiä. Niiden tekemisen aloittaminen on jo palkitsevaa, vaikka koira ei saavuttaisi lopputulosta. Samoin koira voi esimerkiksi käsittelytilanteessa oppia puremaan, koska pureminen lopettaa pelottavan tilanteen, tai rähisemään hihnassa, koska koiran näkökulmasta rähinä voi olla tehokas tapa karkottaa sen kohde. Koirahan ei tiedä, että ohikulkija oli lenkillä ja olisi mennyt pois muutenkin. Käytöksellä koira siis saavuttaa jonkin itselleen tärkeän tavoitteen. On tärkeää muistaa, että käyttäytymisellä on aina jokin päämäärä, se on eläimen kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos käytöksen toteuttamisen tuottama palkkio on koiralle arvokas ja tilanteeseen liittyy voimakas tunnelataus, palkkion tarjoaminen tilalle ei välttämättä riitä. Kun koira on taistele tai pakene-tilassa, elimistö vähentää ruoansulatuksen toimintaa eikä muutoin ahneen koiran tee välttämättä edes mieli syödä. Koira saattaa myös oksentaa tai ripuloida, koska ruoansulatuselimistö ei toimi täydellä teholla. Myös leikkiminen vaatii tietyn määrän rentoutta, jotta se olisi oikeasti palkitsevaa, eikä vain tapa purkaa kiihtymystä. Kiihtymyksen purkukin saattaa toimia palkkiona, mutta helpotuksen tunne on negatiivinen, ei positiivinen vahviste eikä tuota pitkällä aikavälillä samaa lopputulosta.

Jos kyseessä on tilanne, jossa ongelmallinen käytös on koiralle kannattavaa sisäisistä tai ulkoisista syistä, nousee entistä tärkeämmäksi koiralle liian vaikeiden tilanteiden välttäminen harjoitteluvaiheessa. Joka ikinen kerta, kun koira käyttäytyy tietyllä tavalla ja kokee käytöksen kannattavaksi, sen todennäköisyys tulevaisuudessa kasvaa. Tämä korostaa myös ennaltaehkäisyn merkitystä, eli sitä, että koiralle opetetaan jo varhaisessa vaiheessa toivotut käytökset positiivisesti vahvistaen.

Ei-toivottuun käytökseen liittyy pitkä oppimishistoria

Oppimisella on suuri, usein unohdettu rooli käyttäytymisen muuttamisessa nimenomaan siitä näkökulmasta, että myös ei-toivotun käytöksen esiintymiseen liittyy paljon oppimista. Koira oppii jatkuvasti, myös silloin kun emme yritä opettaa mitään. Oppiminen tapahtuu siten, että käytetyt hermoverkot aivoissa vahvistuvat. Joten, käytöksen tekeminen ja tilanteen toistuminen opettaa koiraa, ja lisää käytöksen todennäköisyyttä tulevaisuudessa.

Oppimisen vuoksi ennaltaehkäisy sekä ongelmatilanteiden välttely ovat keskeisessä osassa ei-toivotun käytöksen muuttamisessa. Käytöksen ennaltaehkäisy estää vääränlaista harjoittelua! Voimme ajatella käytöksen aiheuttavaa ärsykettä vihjeenä käytöksen toteuttamiselle. Jos koira systemaattisesti toistaa tietyn ärsykkeen jälkeen tietyn käytöksen, meillähän on sujuvasti vihjeellä oleva käytös. Jos koira vaikkapa jahtaa yhtä autoa jokaisella ulkoilullaan 3 kertaa päivässä, sille tulee vuodessa 1095 toistoa autojen jahtaamista. 1095 kertaa vihjeen jälkeen seuraa tietty käytös, siinäpä vasta puhutaan sujuvasta harjoittelusta! Jos meillä on tiettyä vihjettä seuraavana näin hyvin harjoiteltu käytös, ei ole ihmekään, että samalle vihjeelle uuden käytöksen opettaminen tuntuu työläältä.

Jotta päästään tasoihin tämän vihjeen kanssa, myös vaihtoehtoista käytöstä tulisi harjoitella vähintään yhtä paljon. Tosiasiassa vaihtoehtoinen käytös vaatii enemmän toistoja, koska ensin opittu on yleensä aina vahvempi, ja usein tämäntyyppisiin käytöksiin liittyy voimakas palkitsevuus. Jos koira pääsee jatkamaan ei-toivottua käytöstä harjoittelun aikana, se kerää koko ajan lisää toistohistoriaa vanhalle käytökselle, ja se puolestaan siirtää uuden käytöksen sujuvoitumista aina eteenpäin.

Control Unleashed on menetelmä, jolla voidaan opettaa koiralle yksinkertaisia vaihtoehtoisia käytöksiä, sekä tavoitteellisesti lisätä ruokapalkkioiden arvoa sekä siedättää ja vastaehdollistaa koiraa eri tavoin kiihdyttäviin ärsykkeisiin. Löydät lisätietoa mentelmästä Control Unleashed – välilehdeltä.

hyvinvointi

Testissä Mammalyn funktionaaliset makupalat

Saara UljasKommentoi

Testissä Mammalyn funktionaaliset makupalat

Kaupallinen yhteistyö Mammalyn kanssa.

Koiran hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja haluaa varmistaa, että koira saa varmasti kaikki tarvitsemansa ravintoaineet ruokinnasta, sekä kenties tarjota koiralleen jotakin lisää erilaisiin tilanteisiin, kuten karvan kuntoa parantamaan. Koska itse raakaruokin koirani, mutta suurin osa koiranruoasta tulee erilaisista aktivointileluista tai treenien ja lenkkien yhteydessä, olen tuskaillut välillä jauhemaisten lisäravinteiden antamisen hankaluuden kanssa. Jauheita ja pillereitä on hankala pakastaa ja piilottaa vaikkapa kongiin tai nuolumattoon. Sain testattavakseni Mammalyn lisäravinne ”snacksit”, jotka ovat siis makupalojen muodossa olevia lisäravinteita, ja saattaisivat tarjota vastauksen tähän haasteeseen. Mammaly on saksalainen yritys, joka on erikoistunut funktionaalisten makupalojen valmistamiseen. Tuotteet on kehitetty yhteistyössä eläinlääkärien kanssa. Voit tutustua Mammalyyn tästä.

Aloitimme testin hammasherkuilla ja turkin kuntoa parantavilla herkuilla. Namit tulivat purkeissa, joissa oli kätevä, uudelleensuljettava kansi. Pääainesosat kaikissa nameissa ovat riisi, kasvipohjainen glyseriini sekä hydroloitu kananmaksa, ja lisäksi valikoima muita ainesosia käyttötarkoituksen mukaan. Kasvipohjainen glyseriini on myös ihmisten elintarvikkeissa käytetty ainesosa kosteuden säilyttämiseen. Nameja annetaan 1kpl / 5 kg, joten meillä jokainen koira saa 3 kpl päivässä. Namit ovat isoja, joten halutessaan ne voisi puolittaa tai pilkkoa jopa pienemmiksi. Koostumus oli kuin puolikosteaa ruokaa, ja hampaiden hoitoon tarkoitetuissa nameissa oli piparmintun tuoksu.

Varsinkin piparmintun tuoksun takia olin aluksi epäluuloinen, mutta namit maistuvat koirilleni erinomaisesti. Jopa Glenna, joka on välillä hyvinkin nirso herkkujen suhteen, hotkaisee herkun välittömästi sen saatuaan. Olenkin käyttänyt niitä koirieni palkkaamiseen lenkille lähtiessä ja lenkiltä tultaessa eteisessä, enkä antanut ruoan yhteydessä. Olemme syöneet kahta eri namia samaan aikaan, hammasnameja ja turkin kuntoa parantavia nameja eli yhteensä 6 kpl per koira, eikä edes herkkävatsaisella Tellulla ole tullut mitään vatsaoireita tästä määrästä herkkuja.

Mammalyn tuotevalikoimaan kuuluvat edellä mainittujen lisäksi makupalat nivelterveyden tukemiseen, suoliston hyvinvointiin sekä rauhoittumisen tueksi, joita aion testata seuraavaksi. Meillä nämä namit menevät ehdottomasti jatkoon, jauheiden lisääminen ruoan sekaan vähenee selvästi näiden myötä. Koirien kanssa kilpailtaessa kannattaa huomioida, että varmuuden vuoksi kannattaa pitää (myös muiden valmistajien) lisäravinteiden annossa 14 vuorokauden tauko ennen virallisia kokeita ja kilpailuja.

arjen tukitaidot · arkitaidot · hallinnantunne · harrastukset · koiralähtöisyys · kouluttaminen · pohjataidot · valinnanvapaus

Saat sen mistä luovut – luopuminen ilman pettymyksiä

Saara UljasKommentoi

Tavoitteellisen pennun pohjataidot- sarja saa jatkoa! Tässä postauksessa puhutaan luopumisen opettamisesta. Koira joutuu sekä arjessa että harrastuksissa luopumaan monista asioista. Ei saa syödä kaikkea herkullista tien pientareilta, ei saa mennä jokaisen kiinnostavan koiran ja ihmisen luokse, ei saa haistella kun pitäisi tehdä tehtäviä ja niin edelleen… Jos luopumista ei ole harjoiteltu, aiheutuu näissä tilanteissa helposti konflikti ja vastakkainasettelu koiran ja ihmisen välille, ja koiran kanssa kulkeminen ja treenaaminen voi tuntua hyvinkin raskaalta.

Kuva: Saila Rappumäki

Koirien välillä on suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten impulsiivisia ne ovat, eli miten nopeasti ja ilman harkintaa ne reagoivat. Hyvin impulisiivinen koira toimii ärsykkeiden mukana nopeasti, kun taas hyvän itsehillinnän omaava koira pystyy hillitsemään mielijohteitaan ja toimimaan harkitummin saavuttaakseen päämääränsä. Impulsiivisen koiran kanssa arki voi toisinaan olla todella haastavaa, mutta onneksi luopumista voi harjoitella. Koiran synnynnäiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon harjoittelua tarvitaan ja miten nopeasti siinä voidaan edetä.

Opetustavalla on merkitystä

Perinteinen tapa opettaa luopumista on, että koiran eteen viedään jotain, mitä se haluaa, esimerkiksi nameja kädessä. Kun koira yrittää ottaa haluamansa, se viedään pois, esimerkiksi namikättä nostetaan ylöspäin. Kun koira ei enää yritä ottaa namia, se saa palkinnon toisesta kädestä. Jos mietimme tilannetta koiran kannalta, se etenee näin: Koira toimii aktiivisesti saadakseen haluamansa, aktiivisesta toiminnasta menettää palkkion = pettymys. Kun koira passivoituu, se saa palkkioksi jotain muuta, kuin mitä se alunperin halusi. Koiralle siis käytännössä opetetaan, ettei kannata kokeilla asioita, koska passivoituminen johtaa nopeammin palkkion saamiseen. Lisäksi koira oppii, että omalla toiminnalla ei ole mahdollista saada sitä, mitä haluaisi. Luopumisesta syntyy konflikti, ja pettymyksen tunteet voivat johtaa turhaumaan, joka voi ilmentyä ylikuumenemisena tai sijaistoimintona.

Jaana Pohjola kirjoittaa luopumisen vaikutuksesta koiran ja ihmisen suhteeseen. Kun ihminen estää pääsyn koiran haluamiin tavoitteisiin, ihminen näyttäytyy ikävässä valossa. Lisäksi, jos luopuminen opetetaan resurssien hallinnan kautta, koira kyllä oppii luopumaan asioista, jotka ovat ihmisellä. Mutta oppiiko koira luopumaan asioista, joita ihminen ei voi hallita? Miten opetetaan esimerkiksi jahtaamista rakastavaa bordercollieta luopumaan autoista tai polkupyöristä, jos luopuminen perustuu sille, että ihminen estää koiran pääsyn resursseille. Jokainen, joka on killuttanut jahtaamaan ampaisevaa koiraa hihnan päässä kerta toisensa jälkeen voi todeta, ettei tämä ole kovin tehokas tapa.

Lisäksi Jaana Pohjola kiinnittää huomiota siihen, mitä tapahtuu, jos ohjaajalta saatu palkkio on jatkuvasti huonompi kuin se, mitä koira oikeasti haluaa. Taas ollaan tekemisissä konfliktin kanssa. Ohjaajalla olevien palkkioiden arvo voi jopa laskea entisestään, jos koira kokee ohjaajan ajatteleman palkkion itseasiassa rankaisuna. Ohjaajakin näyttäytyy tällöin epäedullisessa valossa. Kun taas ihminen mahdollistaa pääsyn koiran haluamille asioille, ihminen alkaa näyttäytyä hyvässä valossa, mahdollistajana.

Saat sen mistä luovut – luopumista ilman palkkion poistoa ja pettymyksiä

Luopumista voi myös harjoitella siten, että koira ei menetä haluamaansa, vaan päin vastoin saa sen, kun luopuu ensin. Koiralle ei voi tietenkään antaa kaikkea, mitä se haluaa: koiraa ei voi esimerkiksi koskaan päästää jahtaamaan autoa palkkioksi siitä luopumisesta. Yksittäisissä tilanteissa luopuminen on kuitenkin todella paljon helpompaa, jos koiralla on kokemusta isosta määrästä toistoja, joissa se saavuttaa haluamansa luopumisen kautta. Jos autoja menee päivässä ohi 5, mutta luopumistreeniä, jossa koira saa palkkion, on kiinnostavilla kohteilla toistoina vaikkapa 15, koiralle syntyy kokemus, että useimmissa tilanteissa luopumisen kautta on mahdollista saavuttaa haluamansa. Silloin, kun koiralle ei voi antaa sen todella haluamaa asiaa, olisi kuitenkin tärkeää olla toinen, mahdollisimman hyvä palkkio tilalla.

Tähän luopumistreeniin liittyy myös ajatus siitä, että luopumiselle ei rakenneta vihjettä. Koiralle voi toki opettaa myös erillisen luopumisvihjeen, mutta itse haluan luopumisen lähtevän koirasta, en ihmisisestä. Kun koira luopuu oma-aloittesesti positiivisessa mielentilassa, oppiminen kantaa paljon kauemmas kuin siihen, että luopuminen tapahtuu palkkion menetyksen tai estämisen pelossa, koira passivoituen. Kun koira voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asioihin, sen hallinnan tunne kasvaa. Tästä pääset lukemaan, miten oma-aloitteinen luopuminen auttaa kontaktin vahvistamisessa ja sitä kautta lajitehtävien kouluttamisessa.

Luopumisen harjoittelu todellisilla palkkioilla vaatii ohjaajalta koiran lukemista ja luovuutta. Tällaisessa harjoittelussa hyvä puoli on se, että koiralle on aito motivaatio saavuttaa palkkio. Arjessa kannattaa hyödyntää myös tilanteet, joissa koira on valmiiksi hihnassa. Tällöinkin toki syntyy konfliktia, mutta sitä voidaan myös näillä harjoitteilla purkaa. Esimerkiksi tilanteet, joissa koira haluaa mennä ulos ovesta, tervehtiä ihmisiä tai koiria lenkillä tai kiskoo kohti jotain hajua, ovat hyviä mahdollisuuksia opettaa koiralle, että ensin luopumulla se saavuttaa haluamansa asian.

Luopumista kannattaa kuitenkin harjoitella myös niin, että koiraa ei estetä lainkaan. Tällöin ei synny konfliktia, joten harjoittelu lujittaa koiran ja ihmisen suhdetta enemmän. Perinteisen namitavan sijaan koiraa voidaan opettaa luopumaan niin, että palkkio on sen saavutettavissa jatkuvasti. Suosittelen aloittamaan harjoittelun paikassa, jossa koiraa voi turvallisesti pitää vapaana tai ainakin pitkässä liinassa. Tällöin ei tule tarvetta kieltää koiraa harjoituksen aikana, eikä harjoittelu lähde niin helposti väärille raiteille.

Luopumista voi harjoitella esimerkiksi hajuista. Siihen löydät ohjeen täältä. Ihmisistä ja esimerkiksi tilassa olevista tavaroista luopumisen opettelu tapahtuu samalla logiikalla. Lisäksi luopumista voi harjoitella perinteisellä namimenetelmällä siten, että namit ovat avoimesssa kädessä. Harjoittelu aloitetaan käsi niin korkealla, ettei koira yritä ottaa nameja, ja koiraa palkitaan kun se hiukankin luopuu kädestä. Harjoittelun edetessä namikättä tuodaan vähitellen kohti koiraa. Jos koira yrittää ottaa nameja, kättä ei vedetä pois eli palkkiota ei poisteta eikä oma-aloitteisesta toiminnasta rangaista. Tätä tapaa on lätevä soveltaa kotona myös vaikkapa ruokakuppiin ja puruluihin. Lopulta päästään siihen, että namikäsi voi olla koiran nenän korkeudella, ja se silti luopuu ilman erillistä vihjettä.

Alla video siitä, miten Glennalle on opetettu luopumista pentutreeneissä.

Jäikö joku asia askarruttamaan tai haluatko jostain lisätietoa? Olen vain sähköpostin päässä ja vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin sekä kuulen kommentit postauksesta. Älä epäröi ottaa yhteyttä saara.uljas@gmail.com tai yhteydenottolomakkeella. Facebookista ja Instagramista löydät sivuni lystitassun-nimellä ja siellä voit myös lähettää viestejä tai kommentoida.

Glenna · harrastukset · havainnointi · koiralähtöisyys · pentuelämä

Glenna SmartDOG-pentutestissä

Saara Uljas2 kommenttia

Kävimme eilen Glennan kanssa SmartDOG-pentutestissä, testaajana Elisa Reunanen Vainuvoimalta. Pentutestin avulla omistaja saa tietoa koiransa persoonallisuudesta, ja testin tuloksia voi hyödyntää koiran kasvatusta ja kouluttamista suunnitellessaan. Testi mittaa koiran sosiaalisuutta vieraita ihmisiä kohtaan, leikkihalukkuutta, aktiivisuutta sekä kognitiivisia ominaisuuksia. Halusin testata Glennan juuri siksi, että saisin lisätietoa siitä, millä osa-alueilla se kaipaa vahvistusta ja onko sen kouluttamisessa jotakin erityistä huomioitavaa. En ollut aikaisemmin käynyt SmartDOG-testissä, joten testitilanne oli myös siltä kannalta erittäin mielenkiintoinen.

Glennan testin kulku

Testi toteutettiin Vainuvoiman tiloissa Turussa, jossa itse olen käynyt ennenkin, mutta Glennalle se oli paikkana uusi. Glenna asteli reippaana sisään ja heti vapaaksi päästyään juoksenteli ympäriinsä tutkimassa paikkoja, kiipesi sohvalle ja sen selkänojaa vasten nuuskimaan ja oli siis kokonaisuudessaan erittäin reippaasti ja iloisesti tutustumassa tilaan. Kun tila oli tarkastettu, sai myös testaaja osuutensa pienen bordercollien rakkaudesta. Ehkä Glenna yritti myös vaikuttaa tuloksiin nuoleskelemalla tuomaria?

Pentua testattiin yhteensä 4 erilaisella testillä, jotka mittasivat kukin hieman erilaisia asioita, lisäksi oli leikki ja aktiivisuusmittari. Testi itsessään kesti hiukan reilun tunnin, ja Glenna oli testin loppuvaiheilla jo jonkin verran väsähtänyt. Se teki innokkaasti tehtäviä ja oli hyvin kiinnostunut siitä, mitä kulloinkin puuhailtiin yhdessä testaajan kanssa. Namipalkkana ei ollut mukana mitään supernameja, mutta Glenna jaksoi koko testin ajan olla niistä kiinnostunut. Testi päättyi leikkiin testaajan kanssa, jossa Glenna oli supermielellään mukana ja halusi vielä jatkaa leikkiä sen loppumisen jälkeen.

Glennan tulokset

Testin kokonaisarvion mukaan

“Glenna on erittäin avoin ja ystävällinen pentu, joka tutustuu koko testitilaan vauhdikkaasti. Koira on erittäin hyvin motivoitunut ruuasta, ja se keskittyy tehtäviin erinomaisesti koko testin ajan. Sylinteritestissä Glennalla on erittäin hyvä itsehillintä. Ihmisen eleitä Glenna lukee erinomaisesti, ja osoittaa hienoa keskittymiskykyä erityisesti tässä tehtävässä. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisutehtävä jäi Glennalta ratkaisematta; koira keskittyy pääasiassa pyytämään apua ihmisiltä tai tutkimaan paikkoja. Mahdottomassa tehtävässä koira tekee pääasiassa muuta kuin pyrkii ratkaisemaan ongelmaa, eli koira hylkää tehtävän, eikä osoita vielä suurta sinnikkyyttä tässä osiossa. Suunnatessaan huomionsa tehtävään Glenna työskentelee itsenäisesti. Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Glenna osoittaa taipumusta matkia ihmisen toimintaa, vaikka pieni jännitys ja väsymys aiheuttavatkin sen, ettei koira lähde täysin toistamaan tehtävää. Glenna on innokas leikkijä ja selvästi nauttii leikistä ihmisen kanssa. Koira vaihtaa lelun ruokaan, mutta palaa syötyään nopeasti lelun kimppuun. Kumpaakin palkkiota kannattaa ehdottomasti hyödyntää Glennan koulutuksessa. Vaikka Glenna ei mahdottomassa tehtävässä käytä apua pyytävää strategiaa, se osoittaa muissa testin tehtävissä suurta yhteistyöhalukkuutta ja kiinnostusta työskennellä ihmisen kanssa. Koiran parhaat vahvuudet testissä ovat erinomainen itsehillintä ja eleidenlukukyky.”

Yksittäisistä osa-alueista Glenna sai seuraavat arviot:

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, arkuus-rohkeus: Glenna suhtautuu vieraaseen ihmiseen
ystävällisesti ja avoimesti – koira on avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan.

Aktiivisuus, tilaan tutustuminen: Glenna on erittäin aktiivinen testin alussa ja tutustuu juosten koko huoneeseen. Koiran Fitbark-aktiivisuus testissä oli 24. Pentu on keskimääräistä rauhallisempi testitilanteessa.

Itsehillintä: Glennalla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % – Glennalla tämä oli 90 %.

Eleet: Glenna lukee ihmisen kommunikointia erinomaisesti tehden vain yhden virheen! Hyvin harva pentu yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja Glennalla on myös tämä ominaisuus vahvana.

Ongelmanratkaisu, V-aita: Glenna ei ratkaissut V-aita tehtävää määräajassa. Koira pyytää pääosin ihmisen apua tehtävän ratkaisuun.

Ongelmanratkaisu, mahdoton tehtävä: Glenna kohdistaa pääasiallisesti huomion muuhun tekemiseen (58 % ajasta) tehtävässä kuin pyrkii ratkaisemaan ongelman. Ollessaan tehtävän kimpussa Glenna työskentelee lähes yksinomaan itsenäisesti.

Leikkihalukkuus: Glenna innostuu heti leikistä ja se leikkii hyvin aktiivisesti. Koira ei halua lopettaa leikkiä. Leikkiä voi hyvin käyttää Glennan palkkiona koulutuksessa.

Sosiaalinen oppiminen: Glenna manipuloi useita kertoja oikeaa nappia ja osoittaa kykyä oppia mallista. Laite on koiran mielestä hieman jännittävä ja lisäksi pentu alkaa olla väsynyt eikä se siksi lähde toistamaan tehtävää voimakkaasti. Koira odottaa myös ihmisten apua tehtävän ratkaisuun.

SmartDOG-tietokannassa pääsee vertailemaan oman koiransa tuloksia muihin saman rotuisiin sekä kaikkien koirien keskiarvoon. Glenna ylittää eleiden luvussa, sosiaalisessa oppimisessa ja itsehillinnässä bordercollien keskiarvon, mutta jää selvästi jälkeen ongelmaratkaisussa. Se oli testissä selkeästi rauhallisempi bordercollieiden pentutestin keskiarvoon nähden.

Omat ajatukset testistä

Itselleni oli yllätys, ettei Glenna yrittänyt mahdottomassa tehtävässä pyytää apua lainkaan, vaikka tilaan liittyvässä ongelmanratkaisutehtävässä se yritti sitä pontevasti. Myös se, ettei tilatehtävä onnistunut, oli itselleni yllätys, koska haahuillessaan Glennan olisi ollut mahdollista saada herkut, mutta se ei sitä tajunnut. Glenna yritti ihan vähän saada nameja väkisin, mutta luovutti nopeasti.

Ajattelen, että väkisin murtautumisesta luopuminen on arjessa hyvä ominaisuus, koska en esimerkiksi toivo, että koira yrittää väkisin päästä porteista ja aidoista läpi, jos se haluaa jotain toisella puolella olevaa. Toisaalta harrastuskoiralla on hyvä olla jonkin verran sinnikkyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja, toki niiden tarpeellisuus riippuu kovasti lajista. Tämän ominaisuuden vahvistamisessa on siis syytä olla tarkka harkinta, miten sinnikkyyttä vie eteenpäin.

Mahdottoman tehtävän antama tieto oli myös mielestäni tärkeää: Glenna jaksoi jonkin aikaa yrittää, mutta kun ei onnistunut niin hylkäsi tehtävän ja lähti omille teilleen. Kouluttamisen kannalta on tärkeää tietää, miten koira toimii, jos se ei onnistu yrityksissään, ja testitilanteen käytöksen pohjalta voi pohtia myös syitä käytökselle koulutustilanteissa.

Sosiaalisen oppimisen taipumuksen testaus oli myös kiinnostavaa. Koska Glennalla oli asiaan selvä taipumus, aion ottaa työn alle sen miettimisen, miten voisin sosiaalista oppimista hyödyntää – onhan se myös tutkimuksissa todettu jopa sheippaamista tehokkaamaksi keinoksi opettaa uusia asioita. Myös Do As I Do tulee ehdottomasti meidän treenilistalle, kunhan Glennalta löytyy konseptin opettamiseen liittyvät valmiudet.

Jos testissä olisi tullut esiin epäluuloa, arkuutta tai vaikka voimakasta impulsiivisuutta, se olisi ollut myös erittäin tärkeää tietoa koulutuksen suunnittelun kannalta. Koiran luontaiset taipumukset vaikuttavat siihen, mitä asioita kannattaa harjoitella ja mitkä vaativat erityishuomiota niin arjessa kuin harrastuksissakin. Ne vaikuttavat myös siihen, miten hyvät mahdollisuudet on eri koulutusmenetelmillä onnistua. Samoin esimerkiksi itsenäisyys on asia, josta on toisissa lajeissa paljon hyötyä, mutta toisissa hyvin itsenäisen koiran kanssa voi olla paljon hankalampi edetä.

Testi oli erittäin mielenkiintoinen. Sain siitä mielestäni tarpeellista lisätietoa koirani käyttäytymisestä ja mietittävää, miten otan näitä ominaisuuksia koulutuksessa ja arjessa huomioon. Ennen testiä ajattelin, että kyllä tunnen aikuiset koirani ja niiden testaaminen on “turhaa”, mutta nyt heräsi kiinnostus myös sitä kohtaan. Ehkä vien Susun vielä testiin jossakin vaiheessa, ja Glennan sitten aikuisten testiin kun se on vanhempi. Suosittelen testiä ehdottomasti!

P.S. Vainuvoiman tiloissa oli myös tosi hyvin kaikenlaista treenitarviketta myytävänä, sekä kirjoja! Onnistuin kuitenkin lähteämään ulos vain yhden heräteostoksen kanssa, ostin nimittäin erittäin kätevän märkäruoalle tarkoitetun palkkapurkin.

Mitä hyötyä on omaehtoisesta kontaktista?
arjen tukitaidot · harrastukset · koiralähtöisyys

Mitä hyötyä on omaehtoisesta kontaktista?

Saara UljasYksi kommentti

Omaehtoinen kontakti – mitä se on? Omaehtoisuudella tarkoitan, että toiminto lähtee koirasta. Voisimme puhua myös tarjotusta kontaktista tai koiralähtöisestä kontaktista. Koira siis itse tarjoaa käytöstä, ohjaaja ei mitenkään ilmaise koiralle, mitä haluaa. Ei ole olemassa myöskään koiran kannalta väärää vastausta. Kun koira osaa tarjota kontaktia, ja tarjoaa sitä mielellään, voidaan harjoittelussa helpommin keskittyä muihin asioihin.

Mitä hyötyä on omaehtoisesta kontaktista?

Omaehtoisen kontaktin ehdoton hyöty on se, että silloin koira luopuu häiriöistä oma-aloitteisesti. Kyseessä on pohjimmiltaan myös luopumistreeni, jossa koira valitsee kontaktin kiinnostavan häiriön sijaan. Varsinkin pentu- ja alkeistreenit ovatkin oikeastaan lähinnä luopumista kaikesta kiinnostavasta maailmassa ja ohjaajan rakentamista kiinnostavaksi. Kun kontakti vahvistuu ja siihen rakentuu kestoa, luopumista voidaan ajatella häiriönä kontaktille.

Omaehtoinen kontakti on osa sitä, että koira pitää itse huolta hallinnasta: se ei halua karata häiriöille, vaan haluaa tarjota kontaktia. Kun luopuminen lähtee koiran halusta, se on paljon varmempi käytös kuin muista syistä tapahtuva luopuminen. Kun luopuminen on oma-aloitteista, eikä siihen liity ristiriitaa ohjaajan kanssa, koiralle rakentuu aito sisäinen motivaatio tehtävää kohtaan.

Aito motivaatio on omassa ajattelussani keskeinen asia kaikessa treenaamisessa. Kun koiralla on aito motivaatio tehtävään, sitä ei tarvitse kalastella eikä houkutella pois muiden mielenkiintoisten asioiden ääreltä. Koiran kanssa ei synny vastakkainasettelua, kun ihminen ei yritä väkisin saada koiraa luopumaan sille tärkeästä asiasta. Kun koira oppii, että kontaktin kautta sille päin vastoin syntyy mahdollisuuksia saada sen tavoittelemia asioita, ihminen ja koira pelaavat samalla puolella.

Omaehtoisen kontaktin myötä myös muiden tehtävien harjoittelu helpottuu. Periaatteessa kontakti ei ole vaatimus tehtävien opettamiselle, mutta mistä voimme tietää, että koiran huomio on meissä, jos se ei katso ohjaajaa? Ohjaajaan katsomattomasta koirasta tulee myös ohjaajalle epämiellyttävä olo. Kyse on samasta ilmiöstä, kuin jos puhuisit ihmiselle, joka koko ajan katselee muualle. Koira pitää ystävälliseen ihmiseen mielellään katsekontaktia, jos se ei koe kontaktia uhkaavana, joten muualle katselevan koiran kohdalla pitäisi aina miettiä, mitä käytöksen taustalla on. Onko tilanne tai ohjaaja painostava, vai onko koiran kenties vaikea luopua häiriöistä?

Kun koira on oppinut, että ohjaajan tarkkailu ja kontaktin pitäminen kannattaa, voi harjoittelussa keskittyä muihin asioihin. Tehokkaassa harjoittelussa ei voi harjoitella kuin yhtä kriteeriä kerrallaan. Esimerkiksi seuraamisessa voi olla nopeasti ongelmissa, jos kontaktia joutuu jatkuvasti työstämään ja sen vuoksi joutuu myös palkitsemaan väärää sijaintia tai vinoutta. Jos kontakti on vakio, ja koira huolehtii siitä itse, kriteerinä voidaan pitää jotakin muuta, esimerkiksi seuraamisessa oikeaa paikkaa.

Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon omaehtoisen kontaktin rakentamisessa?

On ehdottomasti hyvä, jos on mahdollista harjoitella myös kontrolloiduissa olosuhteissa niin, että häiriöitä voidaan tuoda mukaan koiran sietoikkunan sisällä. Tällöin voidaan pyrkiä ns. virheettömään oppimiseen, jossa tavoitteena on harjoituksen vaatimustason pitäminen koko ajan sellaisella tasolla, että koiran onnistuminen on hyvin todennäköistä. Koska häiriöt ovat kuitenkin asia, jota ei voi täysin hallita, on tarpeen harjoitella myös tilanteita, joissa jokin äkillinen tai hyvin kiinnostava vie koiran huomion. Tämän vuoksi omaehtoisen kontaktin rakentaminen vaatii ohjaajalta joustavuutta muuttaa suunnitelmaa ja omaa toimintaansa tilanteen mukaan.

Selvää on, että koiraa ei saa kuitenkaan pelotella, eikä sille saisi näissä treeneissä aiheutua epävarmuutta, vaan päinvastoin tarkoituksena on opettaa koiralle toimintamalli tilanteeseen, jossa se kadottaa kontaktin hetkellisesti. Näin koiran hallussa oleva käytösvalikoima kasvaa. Kun koiralle tulee käyttöön uusia tapoja selvitä haastavista tilanteista, myös sen hallinnan tunne kasvaa. Hallinnan tunteen kasvaminen näkyy esimerkiksi itsevarmuuden ja reippauden kasvamisena ja siinä, että koira sietää epämiellyttäviä asioita paremmin, kun sillä on keino ohjata tilannetta.

Varsinkin alussa ohjaajan on usein tarpeen hiukan “psyykata” itseään kestämään se, että koira on kuin onkin kiinnostunut myös muista asioista. Aluksi koira saattaa käyttää pitkiä aikoja kaikenlaiseen muuhun toimintaan, ja tässä kysytään ohjaajalta kärsivällisyyttä. Ohjaajan tulisi kuitenkin pysyä koko ajan valppaana, sillä hyvin pienetkin koirasta lähtöisin olevat vilkaisut tulisi merkitä ja palkita. Muutoin koira ei opi kontaktin kannattavuutta.

Omaehtoinen kontakti pitäisi pyrkiä pitämään vapaana ikävistä seurauksista. Koira määrittelee, mikä on ikävää, joten tilanteita on hyvä miettiä koiran näkövinkkelistä. Jos omaehtoisella kontaktilla joutuu kytketyksi vapaana juoksemisesta, se on yleensä ikävää; samoin jos menettää tilaisuuden haistella kiinnostavia hajuja. Jos taas kontaktista saa palkkion ja lisäksi mahdollisuuden jatkaa tätä tai jotain toista kiinnostavaa toimintaa, niin sehän kannattaa. Kun näihin koirasta kiinnostaviin asioihin on lupa ja pääsy, niiden arvo ja samalla kiinnostavuus laskee. Samaan aikaan kontaktin määrä lisääntyy.

Monenlaisia tilaisuuksia harjoitteluun

Tästä linkistä pääset lukemaan, miten omaehtoista kontaktia lähdetään rakentamaan tilaan tutustumisen kautta. Tilaan tutustumisharjoituksen tavoitteena on purkaa konfliktia ohjaajan ja koiran väliltä ja opettaa koiralle, että kontaktin ottaminen on erittäin kannattavaa: siitä saa palkkion, eikä menetä mahdollisuutta puuhata sitä, mikä sillä hetkellä kiinnostaisi eniten.

Kontaktia voi rakentaa kannattavaksi myös arjessa. Meillä kontakti toimii koirille välineenä saada niiden haluamia asioita. Esimerkiksi ruoka-aikoihin kupista luovutaan ja otetaan kontakti, ennen kuin saa luvan syödä; samoin puruluista ja muistakin herkuista; ovesta saa luvan kulkea kontaktilla; hyville hajuille pääsee lenkillä kontaktilla ja lenkin ja vapaana olon aikana on mahdollista ansaita halutessaan ylimääräisiä makupaloja kontaktilla. Myös ihmisten ja toisten koirien tervehtiminen, jos se on koirasta mukavaa, kannattaa viedä kontaktin ja vapautuksen alle, samoin esimerkiksi koirapuistoon meneminen tai autosta ulos hyppääminen.

Aktiivisen omaehtoisen kontaktin myötä yhteiselämä helpottuu, ja ihmisestä tulee mukavien asioiden mahdollistaja. Nämä arjen tavat hyödyttävät myös harrastuskentällä, ja usein myös toisin päin. Ihmisen kokeminen kannattavana on koiran hyvinvoinnille keskeistä, ja omistaja saa hyvän mielen koiran ollessa hallittavissa.

Jäikö joku asia askarruttamaan tai haluatko jostain lisätietoa? Olen vain sähköpostin päässä ja vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin sekä kuulen kommentit postauksesta. Älä epäröi ottaa yhteyttä saara.uljas@gmail.com tai yhteydenottolomakkeella. Facebookista ja Instagramista löydät sivuni lystitassun-nimellä ja siellä voit myös lähettää viestejä tai kommentoida.