Avainsana: seuraaminen

Seuraamisen kouluttaminen: pohjana perusasento
harrastukset

Seuraamisen kouluttaminen: pohjana perusasento

Saara UljasYksi kommentti

Seuraamista pidetään monesti haastavana liikkeenä, ja sitä se tavallaan onkin. Seuraaminen on itseasiassa koiran kropalle raskasta, ja vaatii hyvää kehonhallintaa. Lisäksi pitkäkestoisena suorituksena motivaation tulee olla kohdallaan. Siksi seuraaminen rakennetaan pienistä palasista kriteeri kerrallaan, ja jokaista osaa vahvistetaan kunnolla ennen pitkien kokonaisuuksien rakentamista.

Seuraamisen pohjana on perusasentoon tai positioon (koiratanssissa) hakeutuminen. On tärkeää tehdä erottelu eri tehtävien välillä, tässä puhutaan nyt perusasentoon hakeutumisesta siltä puolelta, jolla koiran tulisi myös seurata, ohjaajan takaa kiertäminen perusasentoon on oma erillinen tehtävänsä. Ohjaajan takaa hakeutumisen harjoittelu ei tue seuraamista kokonaisvaltaisesti siitä syystä, että koiran ei silloin tarvitse ajatella takapään liikettä ollenkaan niin paljon. Perusasentovihje on sama kuin seuraamisvihje, koska tässä seuraamisen koulutusmallissa opetetaan koira ajattelemaan perusasento ja seuraaminen sijaintina suhteessa ohjaajaan, ei erillisinä temppuina.

Koiratanssin Heelwork to Musicissa eli HTM:ssä koira voi seisoa perusasennossa positiossa, muissa lajeissa koira istuu, kun ohjaaja on paikallaan. Rallytokossa koiraa ei ole välttämätöntä opettaa istumaan ilman eri vihjettä ohjaajan pysähtyessä kuten tokossa ja PK-tottiksessa, mutta mielestäni se kannattaa. Monesti tällöin rallytokoilijat tuskailevat sen kanssa, että koira tarjoilee istumista hitaassa vauhdissa ja käännöksissä, mutta se on “ylitreenattava” asia, joka jää pois riittävällä harjoittelulla eikä siitä tarvitse ottaa turhaa stressiä. Jos istumisen haluaa pitää erillisenä vihjeenä, sitä pitää myös palkata erikseen paljon, ja koira on joka tapauksessa pakko opettaa pysähtymään siististi suorana seisomaan, koska muuten perusasento ja sitä myöten helposti koko kylttitehtävä ovat vinoja. Koiralle on myös mahdollista opettaa, että ohjaajan seistessä jalat yhdessä se istuu ja ohjaajan seistessä jalat erillään “kuin kesken liikkeen” se jää seisomaan.

Perusasentoa voidaan kouluttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi houkuttelemalla namilla, kosketuskepin avulla, käyttäen apuna tasapainotyynyä tai istumisalustaa. Itse olen kouluttanut namihoukuttelulla koirilleni perusasennot alkuun ja lisännyt mukaan tasapainotyynyn auttamaan takapään käytössä myöhemmin, ja olen tällä tekniikalla saanut aikaiseksi siistit suorat perusasennot. Eri koulutusmenetelmiä paljon pohdittuani olen päätynyt kuitenkin kannattamaan istumisalustaa tehokkaimpana menetelmänä, olen myös vahvistanut sillä Susulle perusasentoja eri suunnista. Istumisalustalla aion opettaa Glennalle perusasennon, kun sen aika tulee.

Istumisalustan käytössä on useita etuja: 1) kohteilla opetettujen käytösten yleiset hyödyt: nopea oppiminen, roskakäytösten vähäisyys, tehtävät ovat mieluisia koiralle, 2) kriteeri on koiralle selkeä, 3) kriteeriä on helppo nostaa suunnitelmallisesti vähitellen, 4) koira saa itse kokeilla ja oivaltaa takapään käytön hakeutuessaan istumisalustalle eri suunnista, 5) ohjaaja-apuja ei tarvita lainkaan, 6) istumisalusta ei sulje muita koulutusmenetelmiä pois, vaan niitä voi halutessaan vielä käyttää tukena. Jos haluaa koiratanssia varten opettaa koiran vain seisomaan, saman homman voi tehdä seisomisalustalla.

Perusasennon opettamiseen kannattaa käyttää aikaa ja tehdä se huolella. Istumisalustaa käyttäessä ei tarvitse häivyttää lainkaan ohjaaja-apuja, joten opettaminen on nopeampaa kuin houkutellen opettaessa. Ohjaaja-apujen häivyttäminen on myös meille ihmisille yllättävän hankala homma ja ne jäävät monesti vähän vahingossa käyttöön varmisteluksi, vaikka koira ei niitä tarvitsisi. Toisaalta ihmiset helposti kuvittelevat koiran toimivan vain suullisella vihjeellä, eivätkä huomaa itse tekemiään muita pieniä apuja, jotka sitten ovatkin koiralle yllättäen paljon merkityksellisempiä kuin suullinen vihje. Lajista riippuu, mitä koiralle halutaan opettaa lopulliseen suoritukseen, mutta aluksi kannattaa lähteä siitä, että koira hakeutuu perusasentoon suorana paikallaan ja liikkumattomana seisovan ohjaajan viereen. Tokoa, PK-tottista ja rallytokoa varten perusasentoon hakeutumisen yleistämisen voi jättää siihen, mutta HTM:ää ajatellen on tärkeää, että koira osaa hakeutua perusasentoon, vaikka ohjaajan kädet liikkuvat. Huomaa, että seuraamiseen hakeutuminen ja sen yleistäminen erilaisiin tapoihin liikkua on vielä erikseen opetettava asia.

Perusasentoon hakeutumista ei kannata viedä kokonaan ärsykekontrolliin (jolloin koira tekee tehtävän vain vihjeestä eikä tarjoa sitä enää), vaan koiralla kannattaa säilyttää halu tarjota perusasentoa. Vahva motivaatio perusasentoon ja sen tarjoamiseen paitsi auttaa seuraamisen seuraavien vaiheiden opettamisessa, hyödyttää myös tilanteissa, joissa koira syystä tai toisesta häiriintyy ja sen ajatus katkeaa. Näissä tilanteissa koira palaa siihen käytökseen, mikä sille on opetettu alussa ja mikä on sillä vahva ja mieluisa, eli toivon mukaan perusasentoon (ja siis seuraamiseen, mikäli ohjaaja on liikkeessä). Useimmissa tapauksissa tämä on hyvä asia, tai huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Jos vaikka rallytokon lähtökyltillä kontakti tippuu kun koira kuulee jonkun äänen, on tosi hyvä vaihtoehto, että se itse tarjoaa heti taas perusasentoa, kun se pystyy jälleen keskittymään tehtävään. Tai tokossa kaikkien liikkeiden alkaessa ja päättyessä perusasentoon on monta mahdollisuutta, että jos koira kesken jonkin suorituksen osan menettää hetkeksi fokuksensa, niin perusasennon tarjoaminen on siinä kannattavaa ja voi pelastaa pisteitä. Esimerkiksi noudon palautuksessa koiran häiriintyessä ja alkaessa vilkuilla ympärilleen, ohjaajan luokse palaaminen on aina hyvä juttu. Jos taas koiralla ei edelle kuvatuissa tilanteissa olisi mielessään mitään tehtävää, johon se voisi turvautua, se todennäköisesti hämmentyisi entistä enemmän.

Perusasentoon panostamisessa on siis monia hyötyjä, joten eikun treenaamaan!

harrastukset · kisaaminen

Seuraaminen rallytokossa

Saara UljasYksi kommentti

Rallytokoa mainostetaan monesti matalan kynnyksen lajina, joka on helppo aloittaa ja jossa pääsee matalalla kynnyksellä kisaamaan. Käytännössä mielikuva on, että opetetaan kylttitemput ja sitten lähdetään tekemään rataa. Ja alokasluokassa tämä saattaa hyvinkin riittää. Itselläni on rallytokoharrastuksen alkuajoilta alokkaassa kahdella koiralla useampi reippaasti yli 90 pisteen tulos, ja nyt kun katson sen ajan treeni- ja kisavideoita, tekisi mieli laittaa kädet silmille. Seuraamisen kouluttamiselle en tuohon aikaan uhrannut juuri ajatustakaan, vaan se tuli mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Rallytokossa seuraaminen poikkeaa muista lajeista siinä, että koiran ei sääntöjen mukaan tarvitse olla niin tiukasti määritellyllä paikalla kuin vaikkapa tokossa tai koiratanssin HTM:ssä, eikä sen tarvitse pitää katsekontaktia, jos se on muutoin kontaktissa. Käytännössä kuitenkin monien kylttien suorittaminen oikein vaikeutuu huomattavasti, jos koira on sääntöjen salliman puoli metriä ohjaajan edessä, takana tai sivussa. Esimerkiksi kaikki käännökset kohti koiraa hankaloituvat tällöin huomattavasti, ja oikealla puolella mestariluokassa suoritettavissa jäävissä liikkeissä saa olla todella kartalla vihjeen antamisen kanssa, jotta vielä mahtuu koiran ja kyltin välistä, jos koira edistää puoli metriä.

Myös katsekontaktin puute saattaa tuottaa haasteita verrattuna siihen, että koira pitäisi katsekontaktia. Katseen pitäminen ihmisessä nimittäin sulkee koiran näkökentästä paljon muuta. Kun ei katso ihmistä, on aikaa ihmetellä, mitä siellä houkutksessa on, entä tuomari ja sihteeri ja ajanottaja, entäpä mitäs tuolla aidan takana onkaan… Haasteeksi saattaa muodostua tällöin myös koiran kiinnostus haisteluun. Tarve haistelulle voi syntyä monesta tekijästä, joista hyvät hajut alustassa on vain yksi. Haistelu saattaa olla myös sijaistoiminto, esimerkiksi koska koiraa jännittää kisatilanteessa tai koira ei tiedä, mitä sen pitäisi tehdä.

Koska rallytokossa saa puhua koiralle niin paljon kuin haluaa, kontaktia saatetaan pitää yllä puhumalla koiralle jatkuvasti, mutta tässä on vaarana, että puhe menettää merkityksensä ja tärkeät vihjeet menevät silloin koiralta ohi. Toisaalta jos koiralla ei ole katsekontaktia, se ei välttämättä myöskään huomaa käsivihjeitä, jolloin suullisten vihjeiden pitäisi olla todella vahvat ja hyvin koulutetut. Liian tiukasti ohjaajaa tuijottava koira voi tosin pitää käsivihjeitä vain häiriönä, josta ei pidä välittää, eli käsivihjeisiin reagoiminen seuraamisessa pitää opettaa koiralle erikseen.

Rallytokon seuraamisen erikoisuutena esimerkiksi tokoon verrattua onkin se, että koira ei voi “vaihtaa vapaalle” ja vain seurata. Koiran täytyy kyetä käsiohjauksen seuraamisen lisäksi irrottautua kontaktista temppuihin, ja toisaalta tempun jälkeen palata seuraamiseen, ja sitten taas nopeasti irrottautua uuteen temppuun. Pitkän seuraamisen harjoittelua ei kuitenkaan saa unohtaa, koska radalla voi parhaimmillaan olla kaksi spiraalia ja pujottelu edestakaisin, sekä vielä 360-tehtäviä ja käännöksiä ja sivuaskeleita. Rallytokon seuraamisessa koiralta vaaditaan myös erinomaista kehonhallintaa ja takapään käyttöä, koska oikeastaan jo alokasluokassa pitäisi tehdä yhdensuuntainen sivuaskel sekä suoran seuraamisen lisäksi osata käännökset oikeaan ja vasempaan sekä pujotella, avoimessa lisäksi pyöriä etutassut paikallaan, voittajassa peruuttaa ja osa tehtävistä oikealla ja mestarissa nämä kaikki pitää hallita molemmin puolin.

Kuulostaako pelottavalta? Seuraamisen kouluttamiseen liittyy monia myyttejä, mutta selkeän prosessin kautta se on mahdollista opettaa koiralle motivoivaksi lempitehtäväksi. Itse olen viimeisen parin vuoden aikana todella innostunut seuraamisen kouluttamisesta ja hionut menetelmääni siitä, millä tavoin seuraamisen tekniikka ja eri suunnat saadaan opetettua koiralle. Tällä hetkellä ajattelen, että onnistuneen seuraamisen avaimet ovat koiran aito motivaatio tehtävää kohtaan, koirasta lähtöisin oleva kontakti, koiran kehon hahmotus ja takapään hallinta. Kun opettaa nämä taidot kriteeri kerrallaan rauhassa ja huolella, tuloksena on iloinen ja motivoitunut seuraaminen rallytokossa, ja myös muissa lajeissa.

omat koirat · treenipäiväkirja

Susun loppuviikon treenit

Saara UljasKommentoi

Loppuviikosta Susu kävi torstaina treenaamassa Lentsun Torstaitokossa ohjattua noutoa, paikallaistumista ja peruuttamista. Ohjattuun ollaan tehty suuntia ruokakipoilla, mutta liikkeen alku on jäänyt vähän reutperälle. Susun olikin aika vaikea luopua kapuloista ja sekä kapuloiden viemisen aikana että seuraamisessa tuli piippaamista. Seuraaminen ei myöskään ollut tiivistä ja kontakti oli huono. Itse ohjaus meni kuitenkin tosi hyvin kipoille kaksi kertaa ja otettiin myös yksi toisto kapulalle, nouto oli muuten hyvä, mutta perusasento vino. Lentsu antoi ohjeeksi, että yhdessä treenissä treenataan vain yhtä suuntaa, koska kokeessakaan ei ole ikinä tilannetta, että pitäisi tehdä eri suuntia.

Peruuttaminen on Susun bravuuri, ollaan nähty sen eteen paljon vaivaa ja treenitunteja. Susu osaa myös peruuttamisessa käännökset. Seuraamiseen yhdistettynä on joskus tullut peruutuksen aluksi ääntä, nyt ei tullut, Lentsu ajatteli, että se on vain aikaisemmin hämmentänyt Susu kun on ollut uusi juttu. Paikallaistuminen oli lyhyt harjoite joka meni kivasti.

Lauantaina olimme Salossa Moukaripäät-hallilla Tiina Kuusiston tokopäivässä. Tiina on aivan huippukouluttaja, joka käyttää ainoastaan positiivisia menetelmiä ja on syvällisesti perehtynyt koiran hyvinvointia tukevaan treeniin. Tiinan blogia pääset lukemaan tästä.

Pohdittiin Tiinan kanssa ruudun paikan ennakointia, joka on tullut Susulle ongelmaksi. Tiina ehdotti, että voisimme kokeilla sille oikean paikan tarjoamista ja opettaa siihen vihjeen, joka jatkossa toimii kokeenomaisessa liikkeessä pysäytyskäskynä. Susu lähti kivasti tarjoamaan oikeaa paikkaa ja saikin Tiinalta kehuja siitä, miten innokkaasti se lähti heti työstämään uutta tehtävää. Päädyin asiaa pohdittuani siihen, että otan tämän metodin käyttöön ja opetan oikean paikan hakemisen käskyksi “pai”. Lisäksi ratkottiin vinon perusasennon ongelmaa sekä tavallisessa perusasennossa että noudon palautuksissa. Tiina ehdotti, että otetaan käyttöön etutassutargetti, koska se on Susulle tuttu ja kiva temppu, ja yhdistettään siihen vielä ohjaajan kääntyminen vasemmalle, jolloin koira joutuu oikeasti käyttämään kunnolla takapäätään. Susu lähti tähänkin kivasti mukaan ja tuntui, että se toi noudon palautustreeneihin sille vähän lisää intoa, kun se ei ole mikään Susun suosikkijuttu ollut. Koulutuspäivään kuului myös Tiinan luento, joka antoi mukavasti lisää ajateltavaa omiin treeneihin.

Lauantaina oltiin vielä tokon kisaavien treeneissä. Susu teko paikallaistumisen, joka meni tosi kivasti, tuntuu että sen mielentila alkaa siinä muuttua oikeaan suuntaan. Otettiin ohjattua noutoa siten, että palkkasin perusasentoa ja seuraamista, ja sain tosi nopeasti vinkumista pois ja seuraamisen paljon paremmaksi. Loppuun otettiin kokeenomainen liike, joka mnei vinoa palautusta lukuunottamatta tosi hyvin. Tehtiin myös hyppynoutoa 4 laudalla, ensimmäisessä pudotti perusasennossa kapulan, pyysin ottamaan sen uudelleen ja sivulle. Seuraava toisto oli tosi hyvä. Siinäkin tosin perusasento vino, mutta metallihyppynoudossa en viitsi siihen tässä vaiheessa puuttua, koska liike on Susulle muutenkin vaikea.

Otettiin myös käskytettynä seuraamista, tein yllätyspalkkaa. Seuraaminen oli tosi hyvää, olin siihen tyytyväinen. Loppuun tehtiin vielä tunnari. Susulla tunnarissa haistelu on tosi hyvä ja se tietää kyllä jutun juonen, ongelma on vain, että se antaa tosi nopeasti periksi jos oikeaa ei heti lyödy. Nytkin se kiersi oikean ympäriltä lähes kaikki muut kapulat ja palasi tyhjin käsin, kun lähetin uudelleen niin hyppi kapuloille muttei ottanut väärää, kolmannella kerralla lyösi oikean ja toi sen jopa sivulle asti.

Tänään aamulla Susu aloitti vihdoin juoksun, onhan se jo melkein kuukauden myöhässä. Nyt siis vietämme 3 viikon totaalitreenitaukoa, jonka jälkeen uusin voimin treenaamaan ja kohti kevään kokeita. Tellu pääsee Susun treenipaikoille nyt sitten harjoittelemaan tokon ja rallyn alkeita.

Treenattavaa:

  • Ohjatussa monia eri treenejä: suunnat, seuraaminen ja kokonainen liike, muista palkata myös pysähdys välillä. Tällä ivikolla thetiin vain oikeaa eli seuraavalla kerralla treenataan vasenta.
  • Perusasentoja vauhtiliikkeissä alustaa alkuun apuna ja kääntyen, kun sujuu alustalla niin sen voi jättää pois ja vain itse kääntyä. Sama homma kapulan kanssa.
  • Ruutuun oikean paikan tarjoaminen ja sen vihjeistäminen.
  • Metallinoutoon toistoja.
  • Tunnarissa askel taaksepäin eli vähemmän kapuloita, jotta saadaan onnistumisia. Sitten pikkuhiljaa yksi uusi kerrallaan lisää niitä. Ei hajua ja määrää lisää samaan treeniin.
omat koirat · treenipäiväkirja

Susun tiistaitreenit

Saara UljasKommentoi

Tiistaina treenailtiin taas Tuijan vakiryhmässä. Susulla oli ihan älyttömästi intoa taas vaihteeksi ja teki hyvässä vireessä hommia. Tehtiin taas perussettiä eli jäävien erottelua, seisominen oli taas alkuun vaikea ja tarjosi siihen istumista. Saatiin se kuitenkin lopulta sujumaan. Kaukoissa treenattiin alustan kanssa ylösnousua hypähtäen, onnistui tosi kivasti, joten ei otettu montaa toistoa. Treenattiin myös kaukoja ihan tosi lyhyeltä matkalta, mukana kaikki asennot. Kaikki muut alkaa teknisesti nyt sujua hyvin, paitsi seisomasta maahanmeno, siinä hissi ei suju ollenkaan vaan tulee tosi helposti eteenpäin. Lisäksi seisomassa pysyminen vaatii keston harjoittelua, tosi helposti tarjoaa siitä suoraan istumista.

Tehtiin taas hiukan perusasennon tarjoamista, nyt saatiin suorempaa asentoa kuin viimeksi. Lisäksi otettiin rallya oikealla puolella, onhan meillä itsenäisyyspäivänä kisat tulossa. Tehtiin myös yksi metallihyppynouto, se oli tosi hyvä joten ei otettu enempää. Paikalla istumisessa otin alkuun muutamia lähdön palkkauksia ja pari lyhyttä pätkää, ryhmäliikkeessä otin vain 2 m etäisyyden, Susu jaksoi istua 1 min 15 s tosi hyvin! Seuraavaksi pidempi matka mutta tosi lyhyt aika, ja useita toistoja.

Tunnaria ollaan nyt treenattu sisällä päivittäin ja otettiin myös hallissa. Susu tietää tunnarin idean, mutta jos ei heti löydy oikeaa niin luovuttaa otsi helposti ja palaa takaisin. Kun pyytää uudestaan etsimään niin joko loikkaa ensimmäiselle näkemälleen kapulalle tai keskittyy ja tuo oikean. Aivan tuore haju vieraissa kapuloissa on vielä liikaa. Tätä tunnariasiaa pitää pohtia jonkun kouluttajan kanssa, onneksi meillä on tulossa vielä tänä vuonna useampia mahdollisuuksia siihen.

Omalla treeniajalla otettiin kokeenomaisesti liikkeestä seisominen, hppy, seuraaminen, nouto, liikkeestä maahanmeno ja kartion kierto. Liikkeestä seisomisessa pysähtyi kyllä, mutta lähti perään tassuttelemaan, seisoi kuitenkin lopulta ja sain tehtyä liikkeen loppuun. Seuraamisessa otti häiriötä hallissa olevista muista koirista ja ihmisistä, paikka kuitenkin pysyi pääasiassa hyvin vaikka kontakti tippui kun mentiin kohti häiriötä. Peruutuksessa tuli myös ääntä, mikä ei ole Susulle tyypillistä. Pääasiassa kuitenkin tosi nättiä seuraamista, häiriötreeniä pitänee taas ottaa kokeenomaisesti lisää. Hypyssä perusasentoon tulossa taas loikkasi. Noudossa tosi hyvä vauhti, nosto on paranutnut mutta hiottavaa on vielä, perusasento vähän vino mutta parempaan päin. Liikkeestä maahanmenossa koiraa kohti palatessa alkoi nuuskia maasta nameja, liike muuten kyllä hyvä. Kartion kierto oli täyden 10 lopetus, bongasi hyvin vaikka taustalla oli koiria eikä saatu lähestyttyä oikeassa kulmassa, vauhti oli tosi hyvä ja perusasennossa ei hyppyä vaan tosi nätti. Siitä oli oikeasti tosi mukava koira kunnolla palkata. Kiva oli myös huomata, että Susu jaksoi 6 liikkeen setin hyvin ja kulki halukkaasti mukana liikkeiden välit.

Treenattavaa:

  • Kaukoissa seiso-maahan tekniikan hiontaa, maahan-istu harjoituksia alustalla, seisomiseen kestoa, pikkuhiljaa matkaa lisää.
  • Paikalla istumisessa jätön palkkauksia, palkkauksia kun kävelee pois, lyhyeltä matkalta pidempää aikaa ja pitkältä matkalta ihan lyhyttä aikaa -> anna jonkun muun päättää, ettei tule kaavamaista treeniä.
  • Tunnarissa askel taaksepäin -> ei väärissä ihan tuoretta hajua, paljon toistoja ja tosi hyvä palkka
  • Käskytettyä seuraamista kohti häiriötä
  • Hyppyyn huomio perusasentoon tulossa.
  • Noudon palautuksia ja hyvä palkka siitä
  • Maassaolon asennon treenamista -> kokeile jos namit häiriöksi vierellä auttaa
  • Muista jatkaa hyvien asioiden vahvistusta, erityisesti liikkeiden välien treenaamista.
omat koirat · Tellu · treenipäiväkirja

Tellun maanantaitoko

Saara UljasKommentoi

Ostin Tellulle muutaman kerran Tuija Seren tokokurssilta, jotta päästään sen kanssa vihdoin tekemään jotain. Tarkoitushan oli siis, että se pääsisi Susun juoksujen aikana Susun tunneille, mutta juoksuja ei näy eikä kuulu. Joten otettiin nyt muutama irtokerta ja Tellun oma vakiryhmäpaikka alkaa joulukuun alussa.

Tellulla suurin osa ajasta meni hallin, muiden koirien ja tavaroiden ihmettelyyn. Tellu on aika varovainen pentu ja kaikki uusi on vähän jännää, pääsee kuitenkin asioiden yli melko nopeasti. Sillä on myös tosi ärsyttävä tapa lyödä liinat kiinni remmissä jos se ei pääse sinne minne haluaisi tai ollaan menossa eri suuntaan. Kyllä tuli treeneissä Susua ikävä 😀 Kuitenkin lopputreenistä se pystyi jo hiukan keskittymään.

Treenailtiin Tellun kanssa luoksepäästävyyttä. Se meni hyvin, Tellu tykkäsi Tuijasta kovasti. Sisätiloissa Tellu ei pelkää ihmisiä vaan menee myös lasten luokse mielellään. Lisäksi tehtiin perusasentoharjoituksia ja saatiin Tuijalta hyvä, minulle uusi vinkki seuraamisen opettamiseen, valitettavasti Tellu ei jaksanut kuitenkaan keskittyä pidempään harjoitukseen. Ehkä ensi kerralla sitten. Naksuttelin Tellulle etutassutargetiksi pyöreää tasapainotyynyä, saatiin jo molemmat tassut tyynylle. Lisäksi alettiin hiukan tehdä peruuttamisen alkeita, kun Tellu alkoi maahanmenoharjoituksessa tarjoamaan sitä maahanmenon sijaan. Ajttelin, että peruuttaminen käy sitten yhtä hyvin. Palkkailin myös paljon pelkästä kontaktista ja leikittiin yhdessä uudella lelulla. Loppupalkkana oli maksalaatikkoa, opetan loppupalkan idean nyt Telluselle heti alusta saakka.

Treenattavaa:

  • Häiriössä kontakti
  • Lisää pyöreää alustaa
  • Erilaiset harjoitukset seuraamiseen ja pikkuhiljaa nimeäminen
  • Peruutus kivana temppuna
omat koirat · treenipäiväkirja

Viime viikonlopun treenit

Saara UljasKommentoi

Hiukan jäi viime viikonlopun treenien päivittäminen jälkeen ja sen nyt jo huomaa, ettei ihan enää muista kaikkea, mitä tehtiin. Perjantaina Mariannen tokokurssilla aiheena oli seuraaminen ja perusasento. Meillä omasta mielestäni seuraaminen on tosi hyvällä mallilla, Susulla on kiva vire ja jaksaa tehdä pidempääkin pätkää. Perusasento on vähän kärsinyt, kun ohjaaja on ollut kriteerissä lepsu, eli hiukan tahtoo jäädä vinoon. Hyppimistä on saatu aika hyvin pois sillä, että väistän aina jos hyppää. Hinkattiin sitten seuraamisen käännöksiä, myös peruuttaessa, ja sain Mariannelta hyviä vinkkejä siihen. Täytyy vaan muistaa kiinnittää niihin omiin askeliin huomiota.

Lauantaina TSKK:n kisaavien treeneissä otettiin paikalla istumista, taisin ahnehtia liikaa matkaa kun tuli taas etutassun siirto eteen. Ei kuitenkaan mennyt maahan. Koko liike alkaa itseäni turhauttaa hirveästi, kun tuntuu, että edetään niin helkkarin hitaasti eikä kehitystä juuri tapahdu. Täytyisi siihen kuitenkin varmaan vaan saada enemmän toistoja alle ja palata perusasioihin. Tehtiin myös muutama metallinouto, ensimmäinen meni hyvin mutta toisessa pudotti perusasennossa kapulan, palkkasin enkä pyytänyt nostamaan, mikä jälkeenpäin ajateltuna olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Jäävien erottelu sujuu aika kivasti, tehtiin myös muutama kehääntulo ja seuraamista, pitkässäkin seuraamisessa pysyi kontakti ja vire tosi kivasti. Nouto sujuu nätisti nyt verkon takaa, Susu on selvästi tajunnut idean.

Treenattavaa:

  • Seuraamiseen teemoja: välillä palkkaa pitkää suoraa, välillä perusasentoja, välillä käännöksiä. Kiinnitä huomiota omiin askeliin: mikä on koiralle helpointa.
  • Metallinoutoon enemmän toistoja
omat koirat · treenipäiväkirja

Tämän viikon treenit

Saara UljasKommentoi

Tällä viikolla Susun kanssa on treenattu tiistaina, torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Tiistaina Tuijan Koirakoulun tokon vakioryhmässä tehtiin noudon tarttumisharjoituksia, koska Susulla on tapana tehdä kapulalle ns. myyrähyppy. Treenattiin tarttumista siten, että kapula vietiin kolmion muotoisen verkos taakse, jolloin Susu joutui kapulan saadakseen kiertämään verkon. Ensimmäisellä toistolla Susu oli vähän epävarma, mutta sen jälkeen vauhti kasvoi jo laukaksi. Myyrähyppy jäi pois eli tällä treenillä jatketaan nyt toistaiseksi puukapulan kanssa.

Lisäksi pohdittiin kaukojen ongelmia. Tuija ehdotti, että maasta seisomaan ja istumaan käsimerkit ovat liian samanlaiset ja koira sekoittaa ne. En ollutkaan ajatellut asiaa, mielestäni Tuijan ehdotus maasta seisomaan ksäimerkin siirto toiseen käteen eli vasemmalle oli hyvä. Tätä lähdetään siis viemään Susulle läpi. Paikallaolossa saatiin onnistunut toisto, palkkasin alkua ja välipalkkaa myös.

Torstaina treenattiin Lentsun torstaitokossa hyppynoutoa. Emme olleet aikaisemmin tehneet sitä kokonaisena liikkeenä, joten alkuun tehtiin yksi toisto ohjatun noudon kapulalle. Se oli Susun mielestä hirveän hauskaa ja liike onnistui. Sen jälkeen otettiin metallikapula. Susun kanssa on tehty metallin pitoa, se ei oikein pidä siitä eikä liiku sen kanssa mielellään. Susu hyppäsi ja juoksi metallille innoissaan, otti sen ja pudotti. Annoin uuden noutokäskyn ja loppu onnistui. Seuraavalla toistolla Susu tiputti kapulan useamman kerran, annoin aina uuden käskyn ja sain kapulan itselleni. Lentsu, jonka mielestä Susu on hyvin älykäs koira, oli sitä mieltä, että seuraava toisto onnistuu. Ja niinhän se onnistui, 3. kerralla tuloksena 10 arvoinen metallinouto. Olin aivan hämmästynyt.

Lisäksi torstaina harjoiteltiin seuraamisen täyskäännöksiä. Tokossahan saa itse valita, tekeekö täyskäännöksen oikealle, vasemmalle vai saksalaisena. Me ollaan eniten tehty oikeaa ja se meneekin tosi kivasti. Vasemmalle saatiin läksyä, myös saksalaiseen tarvittaisiin Susulle pikkasen lisää vauhtia.

Perjantaina treenattiin Marianne Asiakaisen kanssa jääviä. Susulle tarvitaan vain lisää käskyjen erottelutreeniä, _paljon_. Lisäksi tehtiin luoksetuloa, häiriönä oli erilaisia kartioita ja noutokapuloita ja nameja laatikon päällä. Susu teki suoran avoluoksarin tosi hienosti eikä loppuunkaan tullut pomppua. Toinen toisto tehtiin pysäytyksellä, Susu pysähtyi hienosti, mutta kääntyi ympäri odottamaan, että taakse lentää palkka. Tähän saatiin neuvoksi heittää palkka Susun jalkoihin, ei taakse.

Lauantain TSKK:n kisaavien treeneissä tehtiin paikallaolo, tein lyhyemmällä matkalla ja välipalkalla. Saatiin taas tosi hyvä onnistuminen. Oli hauska huomata, että Susu on ehdollistunut paikallaistumisen loppuun: kun liikkuri sanoo “Palaa koiran viereen” se nuolaisee huuliaan. Tehtiin myös muutama kehääntulo ja seuraamista käskytettynä, palkkasin aina hyvät kohdat. Lisäksi otettiin muutamia noutoja verkon takaa, menivät tosi kivasti, Susu nosti taas laukan ja nostaminen oli nätti. Ruutua otettiin kaksi toistoa 27 m matkalta, vähän Susu jäi etureunaan mutta korjasi omatoimisesti oikeaan paikkaan ja palkkasin karvanarupallolla, jonka kanssa se on nyt tykännyt kovasti leikkiä. Koska treeni meni kivasti, ei tehty yhtään enempää.

Sunnuntaina eli tänään meillä oli aamupäivällä Lentsun yksäri. Koko kesän meillä oli yksäreitä kerran kuukaudessa ja mielestäni niillä on ollut iso vaikutus meidän edistymiseen. Aloitettiin katsomalla video meidän viime kokeesta, sain kehuja siitä, että meidän kisapalkka ja siirtymät on tosi hyvät. Kahden viimeisen liikkeen kohdalla Susulle alkaa tulla kärsimättömyyttä, Lentsu ehdotti korjaukseksi, että Susu saisi aina kokeen ja treenien jälkeen loppupalkaksi ruoan kiposta. Jos ei voi esim. päivällä syöttää iltaruokaa, voi antaa vaikka maksalaatikkoa köntsäleen. Silloin koiralle myös palkattomuus helpottuu kun tietää, että aina lopuksi saa “jackpotin”.

Videolta näkyi hyvin meidän viime kokeen kompastuskivi eli kaukokäskyt. Ongelma on sekä tekniikka että mielentila. Jätön maahanmenossa Susulla on voimakas kontakti, jota lähdetään purkamaan apparin tai namiautomaatin avulla, eli palkkaa tulee edestäpäin. Lentsu ehdotti myös, että siihen voisi ottaa eri käskyn maahanmenoon kuin muissa liikkeissä. Lisäksi kaukojen tekniikkaa parannetaan ottamalla alusta maasta istumaan treeniin, eli opetetaan tekniikka uutena temppuna uudella käskyllä. Alustan avulla saadaan myös nopeasti matkaa lisää ja sen kanssa voi olla myös käskytys. Ohjeeksi saatiin, että ennen seuraavaa koetta kaukojen pitää sujua 10 m matkalta, jotta kokeessa liike onkin Susulle tosi helppo.

Seuraavaksi treenattiin tunnarin palautusta. Ongelmana on ollut, että Susu leikkii sillä ja jättää sen matkalle. Nyt tehtiin treeniä siten, että matka oli pitkä ja kriteeri aluksi helpompi, jos pudotti niin uusi käsky. Palkka oli kipossa aluksi niin että istuin ja sen jälkeen niin että se oli seistessä selän takana. Kriteeriä nostettiin joka onnistuneen toiston jälkeen ja lopuksi palkka oli muutaman metrin selän takana ja kriteeri oli, että kapula tulee sivulle. Koiralle muistutettiin noston jälkeen sivu-käskyllä, mitä pitää tehdä. Treeni viedään aina siten loppuun, että viimeiseksi toistoksi tulee kapula sivulle. Jos jo aikaisempi toisto onnistuu hyvin, lopetetaan siihen. Ohjeeksi sain merkata kriteerin vaikka törpöllä, jotta se on selkeä.

Ohjatun noudon ongelma oli helposti korjattu: Ohjaajan pitää katsoa sitä kapulaa jonka haluaa koiran noutavan, ei pidä katsoa koiraa. Kuppitreeniä saatiin ohjeeksi tehdä 10 m matkalla ja kapuloiden kanssa 5 m matkalla. Tämä oli hyvä esimerkki asiasta, jota ykdin olisin pähkäillyt loputtomiin, mutta hyvän kouluttajan kanssa ongelma ratkesi 10 minuutissa.

Loppuun pohdittiin vielä paikallaistumista, Lentsu ehdotti rakentaa siihen etutassutargetin kautta tempun ja siitä kestoa. Targetin kanssa kun ei voi mennä maahan ja toisaalta selkeän tehtävän kautta saataisiin mielentilaa paremmaksi. Kokeeseen saa mennä vasta kun 2 min istuminen sujuu ilman ongelmia.

Iltapäivällä oltiin vielä Auran Nuuskujen kisaavien omatoimitreeneissä. Tehtiin ohjatun suuntia namikupeilla, näköjään olin opettanut Susulle, että vuorotellen eri puolet koska sille oli tosi vaikeaa mennä samalle puolelle kaksi kertaa. Pitää varmaan etukäteen kirjata aina ylös, missä järjestyksessä aikoo tehdä. Tehtiin myös metallihyppynouto, ensimmäisell toistolla ei hypännyt neljän laudan yli takaisin, toisella toistolla otettiin 3 lautaa ja onnistunut suoritus. Tehtiin myös muutama nouto verkon takaa ja oli muuten oikein hyviä toistoja, paitsi perusasento lopussa hiukan vino. En kiinnittänyt siihen nyt huomiota, mutta jatkossa pitää taas muistaa niitä palautuksiakin tehdä.

Jäävien erottelu oli edelleen hankalaa, mutta kyllä se paranemaan päin on. Ruudussa 15 m matkalla ennakoi pysäytystä heti nauhan viereen, tehtiin yksi toista alustalle ja meni hyvin. Pitää ottaa seuraavalla kerralla ruutu Tuijan kanssa puheeksi. Luoksetulon pysäytys onnistui hyvin, samoin paikalla istuminen, jossa palkkasin paljon lähtöä, tein yhden pitkän matkan lyhyen jätön ja sen jälkeen noin 20 s lyhyemmältä matkalta, ei yrittänyt kertaakaan maahan.

Treenattavaa:

  • Noudot hetken aikaa pelkästään verkon takaa.
  • Käsimerkkien treenaaminen kaukoissa.
  • Metallinouto – alkuun matalampi hyppy
  • Erilaisten täyskäännösten treenaaminen.
  • Jäävien erottelua PALJON
  • Luoksetulon pysäytys, heitä palkka jalkoihin.
  • Pohdi käskyjä, uudet käskyt kaukoihin. Hanki alusta.
  • Tunnarin palautusta, muista kriteerit.
  • Ohjatussa noudossa katso aina sitä kapulaa, jonka haluat!
  • Liikkeestä istuminen etutassutargetin avulla tempuksi.
  • Erikseen myös noudon palautuksia.

 

Tällä viikolla on treenattu paljon, nyt Susu nukkuu sohvalla ihan väsyneenä. Ensi viikolla otetaan vähän kevyemmin ja kohta pitäisi tulla hetkeksi ihan totaalitauko kun odotan juoksuja alkavaksi.

omat koirat · treenipäiväkirja

Lauantain tokoilut

Saara UljasKommentoi

Eilen aamupäivällä olin TSAU:n järjestämässä Pekka Korrin ja Riitta Jantunen-Korrin (kennel Tending) tokopäivässä kuunteluoppilaana. Kuuntelin pääasiassa Pekan koulutusta ja sain taas monia vinkkejä ja ajattelemisen aihetta. Tein myös paljon muistiinpanoja, niin voin palata asiaan myöhemmin. Korrien koulutuksiin palaan jossain kohtaa erillisessä postauksessa.

Iltapäivällä olimme Susun kanssa TSKK:n kisaavien treeneissä. Treenit alkoivat paikallaololla, palkkasin taas jätön muutaman kerran ja sen jälkeen siirryin n. 5 metrin matkalle. Muutaman kerran 1 min paikallaistumisen aikana kehuin Susua rauhallisesti. Saimme tosi hyvän onnistumisen.

Paikallaolon jälkeen teimme kokeenomaisesti alokasluokan kaukot, ruudun ja seuraamista sekä tuomarin puhuttelun. Alokasluokan kaukot olivat ihan hyvät, kisapalkka ja siirtyminen ruudun lähtöpisteeseen toimi myös. Ruutuun Susu jäi kovin eteen, mutta korjasi itse paikan kun käskyä ei tullut ja loppuliike meni hyvin. Ruudun jälkeen ei innostunut niin kovasti kisapalkasta, kuitenkin hiukan lähti mukaan. Seuraaminen oli muuten hyvää, mutta ensimmäistä kertaa Susu alkoi vinkua seuraamisessa. Ääntä on nyt muutenkin ollut jonkin verran, mietin voiko kyse olla juoksujen lähestymisessä vai pitäisikö asiaan nyt todella puuttua. Meillä on ensi viikolla Lentsun yksäri, jos juoksut ei ole vielä alkaneet niin taidan ottaa vinkumisen siellä puheeksi.

Loppuun harjoiteltiin vielä tuomarin puhuttelu. Laitoin Susun parin metrin päähän maahan siksi aikaa ja se toimi ihan hyvin. Maa-käskyllä se pysyi rauhassa eikä vinkunut tai yrittänyt liikkua. Puhuttelun jälkeen lähdimme yhdessä ns pois kehästä, palkkasin Susun matkalla pallolla. Vinkumista lukuunottamatta hyvä setti.

Teimme lisää ruutua, otettiin yksi toista käskytyksellä ja palkka tuli perusasennosta, Susu tuntui yllättyvän palkasta joten se oli hyvä valinta. Sen jälkeen tehtiin vielä yksi toista kosketusalustalle ja palkka pysähtymisestä. Tehtiin myös kaukoja ja palkkasin hyvästä asennosta alasmenossa, koska Susulla on ollut ongelmana kellahtaa lonkalle. 5 m matkalta käskytettynä ei noussut ekalla käskyllä, tätä jouduttiin hiukan hinkkaamaan. Lopulta nousi ekalla n. 4 m matkalla ja siitä hyvä palkka. Tehtiin myös lähempää enemmän toistoja. Kaukokäskyissä täytynee ottaa askelia taaksepäin tekniikan takia, koska nyt helposti nostaa ylösnousussa myös peppua, vaikka tarkoitus olisi pitää se koko ajan maassa. Perusasennon tarjoamisessa hyppäsi ensin, mutta tuntuu alkavan ymmätrtää, että hyppäämisellä ei pääse tavoitteeseen. Treenasimme myös taukomattoa, Susu alkoi tarjoamaan siihen jo kivasti maahanmenoa, seuravaksi lähdetään kasvattamaan aikaa.

Treenattavaa:

  • Paikallaolo: palkkaa lähtöjä välillä, älä ahnehdi matkaa ja aikaa samalla kertaa. Tarkoitus on saada virheettömiä toistoja!
  • Ruutu: Ota tarpeeksi toistoja targetille, palkkaa välillä myös ilman targettia pydähtymine, muista palkata myös viereltä maahan joskus.
  • Seuraaminen: Miksi vinkuu? Johtuiko kokeenomaisuudesta? Testaa tämän päivän treeneissä, tuleeko ääntä ns. normaalitreenissä?
  • Kaukot: Paljon tekniikkatreeniä lähempää, jos väärä tekniikka, ota väliin temppu ja uusi toisto -> ei pääse jatkamaan jos peppu liikkuu. Läheltä käskytystreeniä niin, että saa eri kohdissa palkkaa, myös jättö joskus hyvä palkata.
  • Jatka perusasentotreeniä.
  • Taukomattotreenissä seuraavaksi hitaasti keston kasvattaminen tarjoamalla.
omat koirat · treenipäiväkirja

Perjantain toko

Saara UljasKommentoi


Perjantaina alkoi tmi Talent Dogsin Marianne Asikaisen vetämä kuuden kerran tokokurssi Susun kanssa. Olen käynyt aikaisemmin kahdella Mariannen koulutustekniikkakurssilla ja yhdellä tokokurssilla. Marianne kouluttaa kokonaan operantisti ja hänellä on monia ideoita, joita en ole kuullut toisilta kouluttajilta.

Teemana oli seuraaminen, paikallaolo ja käskyjen erottelu. Seuraamisessa treenattiin erityisesti takapään käyttöä sivuaskelissa, harjoitukset olivat meille uusia ja tuntuivat tosi hyödylliseltä. Susulla takapään käyttö on ihan kivalla mallilla, mutta toki parannettavaa on.

Tehtiin myös paikallaistumista, joka on Susulle vaikea. Otettiin vähän treenissä taaksepäin ja palkattiin lähtöä sekä tehtiin välipalkalla ja lyhyemmällä matkalla. Saatiinkin onnistuminen eli Susu ei yrittänyt mennä maahan.

Lopuksi tehtiin käskyn erottelua siten, että ensin tehtiin kiertotörpön edessä nouto, sitten laitettiin kapula väliin ja tehtiin kierto. Tai siis tarkoitus oli tehdä kierto, Susu jäi todella vahvasti noutoon kiinni. Saatiin läksyksi lisää käskyjen erottelua ja myös noudon noston harjoittelua, koska Susulla on tapana tehdä kapulalle “myyrähyppy”. Kokonaisuudessaan onnistuneet treenit.

Treenatavaa:

  • Takapään käyttöä seuraamisessa: sivusuunnassa seuraamista, palkka takajalkojen liikkeestä.
  • Paikallaistuminen: palkkaa myös jätöstä, lyhyitä treenejä jotta ei pääse tulemaan virhettä, pidemmältä matkalta alkuun vain ihan lyhyt aika.
  • Kapulasta luopumista.
omat koirat · treenipäiväkirja

Päivän treeni: avoimen seuraaminen, ruutu, nouto, kaukokäskyt

Saara UljasKommentoi


Tässä nyt pidempään olen pohtinut eri mahdollisuuksia treenipäiväkirjan pitämiseksi. Nyt varsinkin kun taloudessa on kolme enemmän ja vähemmän harrastavaa koiraa, dokumentointi tulee entistä tärkeämmäksi, ettei mene koirat sekaisin. Siis päätin, että treenipäiväkirja muuttaa myös tänne Lystitassun sivustolle. Täältä sitä on helppo seurata, kun jokainen päivitys kategorioidaan koiran nimen mukaan. Joten tässä siis tämän päivän treenit.

Käytiin Susun kanssa treenaamassa tokoa Doxx-areenalla Raisiossa. Itse olen kyseisessä paikassa käynyt joskus vuosia sitten ja Susu ei koskaan, joten oli hyvä tilaisuus treenata kokeenomaista vieraassa hallissa. Doxx-areenan isompi halli oli kuitenkin aika pieni, avo-ruudun mahtui juuri ja juuri tekemään ja seuraamiskaaviota piti todella miettiä hallissa olevien palkkien takia. Joten kokeenomaiseen suoritukseen varsinkaan ylemmissä luokissa ei paras valinta, mutta ihan toimiva alempiin luokkiin ja pieneen hiomiseen.

Susulla oli kova into päällä, joka tänään näkyi poikkeuksellisesti vinkumisena. Yleensä Susu on tosi hiljainen, esimerkiksi viime viikonlopun kokeessa saimme erikseen palautetta tuomarilta siitä, miten mukavan hiljainen koira se on. Tiistain treeneissä Susu myös odotellessa komensi minulta palkkaa. Pohdinkin nyt, johtuuko vinkuminen juoksujen lähestymisestä, kun niitä tässä odotellaan, vai ollaanko nyt treenattu liikaa vauhtia rauhoittumisen kustannuksella. Esimerkiksi ruutuun lähetyksessä Susu vinkui käskytyksen aikana. Rauhtoittumiseen ja luopumiseen pitää nyt kiinnittää enemmän huomiota.

Seuraaminen oli ihan mukiinmenevää “uuden hallin seuraamista”, eli jonkin verran oli välillä väljyyttä ja Susu mennessä ikäänkuin tarkastelee paikkaa eli kontakti putoaa välillä. Häiriönä oli matalalla pöydällä pari ruokakuppia, joita en itse edes huomannut ennen kuin Susu lähti katsomaan ne. Hitaassa kävelyssä edisti jonkin verran, siinä täytyy kiinnittää huomiota paikkaan ja rauhallisuuteen. Toinen pätkä oli paljon parempi kontakti, kun paikka oli jo tuttu. Kerrankin meillä oli liikkuriapua, liikkuriin Susu ei kiinnitä huomiota.

Seuraamisesta siirryttiin kokeenomaisesti suoraan kaukokäskyihin, joista palkattiin ensimmäinen nousu suunnitelman mukaan, koska viimeksi kokeessa jäätiin maahan. Susu nousi hyvin, mutta matkan kasvaessa on alkanut tulla liikkumista eteenpäin hiukan. Lisäksi nyt kun olemme ottaneet istu-seiso-vaihdon mukaan ja harjoitellet myös maasta-seisomaan-vaihtoa, on Susu toisinaan istumisen sijaan noussut seisomaan. Kaukoissa meillä on erityisenä haasteena mielentila ja vire: liian matalassa vireessä Susu ei liiku tai on hidas makaroni, korkeassa vireessä se liikkuu eteenpäin. Kaukoissa täytynee siis palata lähemmäs hiomaan tekniikkaa ja toisaalta myös ottaa mukaan pidemmät setit, joihin sisältyy useita eri vaihtoja ennen palkkaa.

Ruutu oli tänään Susulle vaikea. Jouduimme rakentamaan sen ihan lähelle seinää, mutta se ei yleensä ole haitannut. Susu harhautui ruudusta oikealle paikkaan, jossa olimme aikaisemmin treenanneet, vaikka se kuitenkin bongasi ruudun hyvin. Tämäkin on asia, jota varmaan ei ole tarpeeksi harjoiteltu: ensin tehdään jotain ruudun lähellä ja sen jälkeen juostaan sinne. Ihan mahdollista kuitenkin, että kokeessa näin käy, vaikkakaan kokeessa ei tietenkään saa palkkaa. Saatiin kuitenkin näytön jälkeen onnistunut toisto ja pysähdys oli todella hyvä.

Lisäksi teimme perusasentotreeniä, ongelmana on ollut, että Susu hypähtää vierelle tullessa. Tään otin harjoituksen, jossa Susun hyoähtäessä lähdin liikkeelle, jolloin se ei pystynyt tulemaan sivulle, annoin uuden käskyn ja pysähdyin. Jos uudella toistolla ei tullut hyppyä, hyvä palkka. Tällä hetkellä en treenaa vauhtiliikkeitä lainkaan sivulle saakka vaan annan vauhtipalkan ja sitten nämä perusasennot erikseen, koska en halua olla palkkaamatta hyvää kiertoa/luoksetuloa/hyppyä vain siksi, että perusasento ei ole halutunlainen. Lisäksi minun pitää nyt itse nostaa kriteeriä eli palkkaa ei enää kertakaikkiaan tule jos hyppää. Kieltämiseen ja rankaisuun en usko, Susulle on ihan riittävää jo tämä.

Noutoon teimme alle muutaman pidon, muutaman läheltä noston ja perusasennon ja sitten yhden avonoudon. Susulle on auttanut kovasti se, ettei se enää pudota kapulaa vaan otan sen pois, ilmeisesti sitä jännitti, kun sorvattu kapula saattoi tipahtaa varpaille. Perusasentoa itää vielä treenata lisää, mutta eteepäin se on mennyt ja mikä parasta, mälvääminen on vähentynyt! Noudossa oli ehkä toivottua vähemmän vauhtia, pohdin voisiko se johtua hallin pienestä koosta ja siksi heittomatka lyhyydestä.

Lopuksi otimme paikallaistumista, joka on se meidän kompastuskivi. Susu on myös makaamisessa ollut aikaisemminkin levoton ja tässä liikkeessä voikin tulla ääntä odottaessa ja käskytyksen aikana. Istumisessa ongelma on, että Susulla on ollut vaikeuksia hahmottaa, että siellä todellakin _istutaan_ eli siis menee helposti maahan. Jos ehdin äänellä puuttumaan pään laskemiseen tai jalan siirtoon, ei toteuta maahanmenoa, mutta paikallaistumisen mielentila ylipäätään ei ole toivotunlainen. Saimme lopuksi 10 s onnistuneen istumisen puolella matkalla, johon oli hyvä päättää treeni.

Treenattavaa:

  • Seuraamiseen lisää häiriötreeniä: kohti seinää, kohti ihmisiä, kohti tavaroita…
  • Kaukot: lähemmäs hiomaan tekniikkaa, takatassutargetti? Väliin myös settejä, joissa monta eri vaihtoa ennen palkkaa, sekä käskytettyä kisamaista treeniä, josta yllätyspalkka.
  • Treenaaminen ensin ruudun vieressä ja sen jälkeen lähetys ruutuun.
  • Suunnitelma vinkumisen varalle: jos vinkuu käskytyksessä tai lähestyessä, keskeytetään tekeminen ja lähdetään toiseen suuntaan. Kun hiljenee, kehuminen ja uusi lähestyminen. Vain hiljaisen koiran lähetys vauhtitehtävään.
  • Lisää perusasentotreeniä: ei palkkaa jos hyppää!
  • Noudon palautukset hyvällä palkalla: muista harjoitella eri kapuloilla.
  • Paikallaistuminen: Lyhyitä treenejä pitkällä matkalla, pidempiä treenejä lyhyellä matkalla, muista tehdä myös kokeenomaisia ksäkytyksiä (ei palkkaa) ja toisaalta palkata myös heti jätön jälkeen.